1) Viime sotien aikaan, erityisesti jatkosodan pitkittyessä kenttäarmeijassa pyrittiin mahdollisimman yksinkertaisiin ja käytännöllisiin ratkaisuihin sotilasarvojen merkintätapojen osalta. Suurimpana syynä tähän oli yleinen materiaalipula – kauluslaatat olivat suhteellisen kalliita valmistaa, eikä niitä riittänyt alunperinkään koko kenttäarmeijalle. Näin ollen kauluksissakin näkyi melkoista kirjavuutta, eikä aselajien väreistäkään pystytty läheskään aina pitämään kiinni. Värikkäitä kauluslaattoja vältettiin myös naamioitumissyistä, ettei sen kantaja erottuisi liian selkeästi. Voitaisiin siis sanoa, että sotilasarvon näkyminen tavalla tai toisella meni kaiken muun edelle, näin ollen ei ole siis lainkaan tavatonta että esim. talous- tai...
Sauna on ollut suomalaisille aina tärkeä paikka, mutta paloriskin takia se on yleensä rakennettu pihapiirin laidalle. Kun on haluttu teurastaa syötävät eläimet, sitä ei ole haluttu tehdä kaikkien näkyvillä vaan menty saunan taakse, pois silmistä, hoitamaan homma. Joissain tapauksissa lihan käsittelyä on sitten jatkettu saunassa, siinä myös on ollut vettä helposti saatavilla. Tästä on syntynyt sanonta "viedä saunan taakse", kun halutaan teurastaa, murhata tai vain pelotella jotakuta. Saunan takana on tunnettu syrjäinen teurastuspaikka. "Saunan takana on tilaa" on tästä samasta aiheesta väännetty uusi sanonta, jolla halutaan uhkailla saunan taakse viemisellä ja tappamisella.
viedä saunan taakse | Urbaani Sanakirja
5 saunasanontaa,...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mirva on Mirjamin kutsumamuoto. Mirjami taas on muunnos nimestä Mirjam, joka on hepreaksi näkijätär, herratar tai toisen tulkinnan mukaan kaivattu, odotettu. Minerva oli muinaisessa Roomassa viisauden, taiteen, tieteen, käsiteollisuuden ja toisinaan sotilaidenkin jumalatar. Moniria ei löytynyt nimikirjoista, mutta googlettamalla löytyi lista iranilaisista nimistä http://www.geocities.com/persian_names/girls.html . Monir tarkoittaa persiaksi loistavaa.
Sarja on 11-osainen, mutta suomeksi on ilmestynyt tähän mennessä vain seitsemän osaa. Kahdeksas osa Under isen ilmestyi ruotsiksi jo vuonna 2001. Sarja päättyi vuonna 2007 osaan Komma igen. Luultavasti vähäisen menekin vuoksi sarjaa ei ole suomennettu enempää.
Valjakka nimi tunnetaan sukunimenä Etelä-Savossa, mm. Hirvensalmella (ainakin 1700-luvulta). Mikkelin pitäjässä (1730-luvulta). Mäntyharjulla (Sigfredh Waljacka 1695) ja Ristiinassa (And. Waljacka 1736). Kangasniemellä on kirjattu sotilaan nimi Walack 1735. Sulkavalla nimi on kiteytynyt kylännimeen Valjakkala. Samoilla seuduin (mm. Lemiltä) on tavattu sanat valjakka ’vaalea, hailakka, kalvakka’ ja valjakoitua ’haalistua, menettää värinsä’. Sukunimi olisikin voinut saada alkunsa henkilökohtaisesta, vaalealle ihmiselle annetusta lisänimestä. Vuonna 2000 Valjakka nimisiä henkilöitä oli 770.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava 2000.
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Kiuru” on kuultavasti karjalaista alkuperää, kuten monet muutkin lintuaiheiset sukunimet. Se siis viittaa ihan kyseessä olevaan lintuun, tieteelliseltä nimeltään Alauda arvensis. Kenties nimi ”Kiuru” on ollut alun perin lisänimi henkilölle, joka on muistuttanut jollakin tavalla kiurua, ja siitä se on voinut siirtyä sukunimeksi, mutta sen juuret katoavat kauas vuosisatojen taakse.
Sukunimi ”Kiuru” on varsin vanha, sillä se oli jo 1500-luvulla Karjalan lisäksi käytössä Satakunnassa. Varhaisimpia kirjallisia merkintöjä ovat hendrick Kiuru Viipurissa 1567, Antti kiuru 1567 ja Matz kiuru 1568 Jääskessä ja Nilss kiuru Uudellakirkolla 1560. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu...
Jatkosodan aikaisesta Jalkaväkirykmentti 50:stä kertovalla sivustolla on tietoa Suomen sotilasarvoista ja niiden nimitysten historiallisesta taustasta. Siellä kerrotaan näin: "Kenraalien sisäisessä arvojärjestyksessä on usein herättänyt ihmetystä se, miksi kenraalimajuri on kenraaliluutnantin alapuolella. Onhan majuri kuitenkin luutnanttia korkeampi yleisessä arvojärjestyksessä. Tähän on syynä sotilasarvojen etymologinen tausta: luutnantti on kapteenin ensimmäinen sijainen komppaniaupseereissa, mutta esiupseereissa everstin ensimmäinen sijainen onkin everstiluutnantti. Näin ollen kenraaliluutnantti on myös kenraalin ensimmäinen sijainen ja siten kenraalimajuria korkeampi sotilasarvo. Alunperin kenraalimajuri oli kenraalin alin sotilasarvo...
Hei!
Sähköinen kirjastokortti löytyy puhelimeltasi kun olet kirjautunut verkkokirjastoon. Kun menet omiin tietoihin (ukkelin kuva) ja edelleen kirjastokortteihin saat kirjastokorttisia viivakoodin esiin. Voit käyttää viivakoodia kirjaston automaateilla asioidessasi. Jos tallennat kirjautumistiedot puhelimeesi, kirjastokortin numeroa ei tarvitse muistaa. Automaatilla asioidessasi pin-koodi pitää naputella.
Aivan sanantarkkaa vastaavuutta emme onnistuneet latinalaisista sananparsista löytämään, mutta muutamia ajatussisällöltään samatyyppisiä sanontoja kylläkin:
Fortitudine vincimus = Kestävyydellä / sitkeydellä voitamme
Per aspera ad astra = Vaikeuksien kautta voittoon
Conata perficio = Vien loppuun minkä aloitankin
Finis coronat opus = Loppu kruunaa työn
Vincit qui patitur = Se voittaa joka kestää / on kärsivällinen
Labor omnia vincit = Ponnistelulla voi kaiken voittaa
Kokoelmistamme löytyy mm. Arto Kivimäen teos Johtamistaidon latinaa, joka sisältää paljon samantyyppisiä latinalaisia sananparsia. Mikäli haluatte aivan sanantarkan käännöksen lauseellenne, kannattaa asiaa tiedustella esimerkiksi Jyväskylän yliopiston romaanisten ja...
Charles Baudelairen Pahan kukat (tai Pahan kukkia, aiemman suomennoksen nimi) lienee se dekadenssin perusteos, johon kaikki perustuu. Toinen Baudelairen teos on Pariisin ikävä.
Toinen ranskalainen dekadenssin edustaja on Paul Verlaine, jolta on käännetty 1965 Paul Verlainen runoja ja 2002 Saturnisia runoja -kokoelmat. Suomalainen dekadenssikirjallisuus on saanut vahvoja vaikutteita myös Nietzschen ajatuksista.
Dekadenssin määrittely on vaikeaa, mutta tässä joitain muita teoksia:
- Louis-Ferdinand Celine: Niin kauas kuin yötä riittää, Kuolema luotolla
- Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva
- J. K. Huysmans: Vastahankaan
Charles Bukowski, Henry Miller ja Michel Houellebecq tuntuvat myös osuvan rappion ja turmeluksen määritelmään....
Tanja on lyhennelmä venäläisperäisestä nimestä Tatjana, joka on puolestaan Tatianuksen sisarnimi. Ortodoksisessa kirkossa Tatjana on marttyyripyhimys, joka hoiti sairaita ja auttoi köyhiä. 1970-luvulla Tanja oli Suomessa yksi muotinimistä, ja se on käytössä myös Ruotsissa ja Saksassa. Samasta kannasta ovat lähtöisin myös nimet Taina ja Taija.
Tiedot löytyvät teoksista: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999); Vilkuna, Kustaa: Etunimet (2005).
Pasilan kirjasvarasto eli HelMet-kirjavarasto on avoinna keskiviikkoisin klo 13–18 aikavälillä 11.1.–23.5.2012. Silloin sinne pääsee itse katsomaan varaston valikoimia ja myynnissä olevia poistokirjoja. Varastoon pääsee Pasilan kirjaston pääoven vieressä olevalla hissillä.
Muuna aikana kirjavarastoon pääsee tutustumaan vain siitä erikseen sopimalla, mutta koko Pasilan kirjaston aukioloajan varastosta saa kyllä kirjoja. Jos huomaat jonkin kiinnostavan kirjan varastossa ja haluat tulla noutamaan sen Pasilan kirjastosta, voit pyytää kirjaa Pasilan kirjaston palvelutiskiltä tai voit soittaa etukäteen varastoon numeroon 09 3108 5230. Puhelimitse varaaminen on maksutonta, kun tulet hakemaan kirjan Pasilan kirjastosta. Tiskiltä tilattuna kirja...
Helsingin kaupunginkirjastossa siirryttiin vuonna 1941 käyttämään omaa luokitusjärjestelmää, joka perustuu YKL:ään eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään. Tuolloin kaupunginkirjastossa oltiin sitä mieltä, että Luokitusopas-niminen kirjanen, joka silloin vastasi YKL:ää, jakaa luokiteltavan aineiston liian karkeasti. Omaan luokitukseen päädyttiin siis siksi, että katsottiin, että tarvitaan tarkempi tapa luokitella. Omasta luokitusjärjestelmästä ei ole myöhemminkään luovuttu mm. siksi, että aineiston uudelleen luokittelu kaikkine siihen liittyvine töineen olisi valtava urakka.
HKLJ:stä eli Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmästä on julkaistu 5 painosta (5. uusittu painos vuonna 1995). Vuonna 2002 HKLJ:stä limestyi...
HelMet-kirjastojen kortille kertyneissä myöhästymismaksuissa ei ole varsinaisesti mitään eräpäivää, jolloin ne pitää maksaa, mutta lainaaminen ei onnistu, jos maksuja on 30 euroa tai enemmän. Maksut maksetaan kirjaston tiskillä joko käteisellä tai kortilla. Jos käteisellä maksaminen on hankalaa esimerkiksi matkalla olemisen tai muun syyn vuoksi, niistä voi pyytää erillisen laskun, jonka voi maksaa tilisiirtona kirjaston tilille.
Tavalliset myöhästymismaksut eivät siirry perintään, vaikka niitä ei maksaisi useampaan vuoteenkaan. Sen sijaan maksuista lähetetään vuosittain muistutuskirje, jotta saatavat pysyivät voimassa. Muistutuskirjeen maksut voi maksaa tilisiirtona, mutta niitä tosiaan lähetetään vain vanhoista maksuista.
Tupru- ja Kehrä-sarjat tosiaan muistuttavat toisiaan suuresti. Tuprun tuotanto aloitettiin ilmeisesti vuonna 1974, ja Kehrä aloitti sen "seuraajana" 1977.
Ilmeisesti sarjojen huomattavin ero on kuvioinnin pinnan rakenteessa. Tupru-sarjan pinta on ns. karkeampi ja urat syvempiä, kun taas Kehrän urat ovat matalampia. Astioissa on muitakin pieniä eroja, esim. Tupru-lautasien reuna on taittuvampi verrattuna ylöspäin kaartuvaan Kehrään.
Linkin takana on Designlasi-sivuston käyttäjien kommentteja, jotka saattavat auttaa erottamaan sarjojen astiat toisistaan: http://www.designlasi.com/forum/tupru-kehra
Kuvia kysesistä astioista ja tietoa niiden tuotantovuosista löytyy esim. kirjasta Nanny Still : design 45 anni (1996). Myös kirja Riihimäen lasi...
Sana syöpä on 1. partisiippi verbistä syödä.Taudin nimenä käytetään myös verbin tekijämuotoa syöjä.
Sormessa tai ihossa olevasta syövästä on käytetty jo 1600-luvulta ruotsinkielestä peräisin olevaa nimeä koiso, joka on eri murteissa myös koisa, koi, koiska, koisio, koisu. Teoksessa Suomen sanojen etymologinen alkuperä syövälle annetaan myös rinnakkaisnimi ruumiinkoi.
Lönnrotin Suomalaisen talonpojan kotilääkäri neuvoo (s.109) kuinka hoidetaan syöpäpahka, ruumiinmadon alku.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että ”Janette” on rinnakkaismuoto nimelle ”Janet”. Molemmat perustuvan nimeen ”Johanna”. Se puolestaan on naispuolinen vastine nimelle ”Johannes”, jonka merkitys on ’Jumala on armollinen’. Kantamuoto on kreikan ”Ioanna”. Raamatussa Johanna on yksi Jeesuksen ystävistä.
”Janette” on suhteellisen uusi nimi Suomessa, sillä se tuli käyttöön vasta 1900-luvun alussa ja oli silloinkin harvinainen. Vasta 1970-luvulla nimen suosio alkoi kasvaa, ja eniten sitä on annettu 1990-luvulla ja 2000-luvulla, keskimäärin sadalle lapselle vuodessa. Osoitteesta http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 saat etunimihaulla esiin tarkempia tilastoja nimen suosiosta eri vuosikymmenillä....
YouTubeen ladattu esitys näyttää olevan äänitteeltä 100 kaikkien aikojen iskelmää. Itselläni ei nyt ole käsillä tätä äänitettä, mutta se kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaan ja sen luettelointitietojen perusteella esittäjä on Nekalan tyttökuoro ja alkuperäisen levytyksen julkaisuvuosi on 1950. Suomen äänitearkiston sivuilla ei mainita Nekalan kuoroa, mutta Nekalan tyttökuoro löytyy (http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Kes%E4illan+valssi), samoin Viola-tietokannasta eli Suomen kansallisdiskografiasta (https://finna.fi). Tällä perusteella YouTube-linkin esitys on Nekalan tyttökuoron esitys.
Tamperelaisen Nekalan koulun kuoro- ja orkesteritoiminnasta 1940-luvulla voi lukea Pentti Saanilahden kokoamasta kirjasta...
