Singerin (1904-1991) Orjan "tapahtumaympäristönä on menneiden vuosisatojen Puola ja päähenkilönä juutalaissyntyinen Jaakob, jota korkeammat voimat heittelevät äärimmäisyydestä toiseen. -- Rakkaus Wandaan tuo mukanaan --sekä onnen että ylipääsemättömiä vaikeuksia." Näin sanotaan kirjan takakannessa ja tämänhän saat itsekin nopeasti selville. Mutta kirjasta itsestään, siitä miten kertomus on kerrottu ja minkälainen on Jaakob ja hänen Wandansa, ei takakansitekstin perusteella tai toisen selostamana saa oikein mitään selvää. Kirja avautuu vain lukemalla. Vain itse kirjan lukemalla ja lukemasi analysoimalla voit saada aikaiseksi kiinnostavan ja hyvän esitelmän.
Suurin osa annetuista vihjeistä viittaa kyllä vahvasti juuri Oiva Paloheimon Tirlittaniin. Ensipainoksestaan lähtien Tirlittanin sidotut laitokset ovat ilmestyneet pohjaväriltään vihreissä kansissa ja kirjan selkä on ollut vihreä. Kansikuvassa toki on runsaasti keltaistakin väriä.
Tirlittanin nykypainokset ovat aivan samannäköisiä kuin vuoden 1953 alkuperäislaitos tai 60-70-lukujen vaihteessa ilmestyneet painokset. Kaikissa on sama Rolf Sandqvistin mustavalkokuvitus.
Tirlittanilla on läpi kertomuksen mukanaan okariino; soitin näkyy useassakin kuvassa ja ainakin yhdessä Tirlittanin nähdään sitä soittavan (s. 13). Samaisessa kuvassa on koivujakin.
Ainoa kysymyksen vihjeistä, joka ei sovi Tirlittaniin, ovat nuo lumpeenlehdet hiuksissa, joka...
Jäljitetty kirja on Liisa Hännikäisen Terhin kreikkalainen kesä (Otava, 1990).
"Meressä on vaalea läiskä, joka liikkuu kohti Terhiä. Aalloista nousee suuri valkea härkä lämmittelemään tytön viereen kivelle. Pian Terhi huomaa olevansa matkalla menneisyyteen, kuningas Minoksen valtakunnan suuriin härkäjuhliin ja tanssiaisiin. – Härkähyppääjäksi valitulla on edessään hengenvaarallinen tehtävä. Miten Terhi selviytyisi ylivoimaisesn vaikealta tuntuvasta tanssista? Ja miten kävisi lopulta valkeitten härkien? – Äidin ja Terhin lomasta Kreetalla tulee ikimuistettava."
Nykyinen, teollisesti valmistettu näkkileipä on peräisin Ruotsista. AU Bergmans enka alkoi valmistaa sitä 1850-luvulla. Suomessa valmistus alkoi 1880-luvulla.Sen sijaan vastaavaa leipä on valmistettu sekä Ruotsin että läntisen Suomen alueella jo kauan ennen tätä. Varmuutta alkuperästä ei siis ole, mutta vanhimmat havainnot näkkileiväntyyppisistä kovista ja kuivista leivistä ovat Keski-Ruotsista 500-luvulta.Lähteet:Näkkileipä – WikipediaTuggmotstånd - DN.SEKnäckebröd – Svenskt UppfinnareMuseum
Tuon valssin nuottia ei löydy kirjastojen eikä musiikkiarkistojen kokelmista. Teidän kannattaa ottaa varmaankin yhteyttä Jarmo Jylhän Finedit-levy-yhtiöön nuotin saamiseksi tai nuotittaa valssi Youtubesta löytyvän esityksen pohjalta.
Laulu on nimeltään Pumppuräppi ja sen esittää "soitin- ja keitinyhtye" Los Piratos (Olli Liimatainen ja Janne Jukarainen).
Laulu löytyy muutamalta eri tallenteelta Outi-kirjastojen kokoelmista. Myös Youtubessa laulusta on useita versioita.
Tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Tekijänoikeudet kuuluvat myös kääntäjälle. Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.Voit lukea aiheesta lisää Sanaston sivuilta:https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/https://www.sanasto.fi/tunnetko-kaantajien-tekijanoikeudet/Käyttöluvan hankkimiseksi voit kääntyä Sanaston puoleen:https://www.sanasto.fi/luvat/
Iso suomen kielioppi kertoo muodon olevan mahdollisuusrakenne, joka tarvitsee toimiakseen myös olla-verbin, eli se on muotoa "olla tavattavissa". Verbiliitto ilmaisee dynaamista mahdollisuutta. Tämän rakenteen voi muodostaa mistä tahansa ns. transitiiviverbistä: esim. "olla korjattavissa", "olla tehtävissä". Lisää aiheesta Ison suomen kieliopin verkkoversiosta:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1584
FT Heli Pekkarinen on tutkinut rakennetta. Lisää tietoa rakenteen kehityskulusta löytyy mm. näiltä sivuilta:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/mahdollisu…
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/kurssi2.htm
Oliskohan kyseessä ruotsalaisen P. C. Jersildin teos Sielun silmin (En levand själ), joka ilmestyi suomeksi Irmeli Järnefeltin suomentamana vuonna 1981? Voit lukea kuvaukset teoksesta alla olevista linkeistä ja linkeissä on myös kuva kirjan kannesta.
Teos näyttäisi kuuluvan oman kirjastoverkkosi kokoelmiin. Voit tarkistaa sen saatavuuden verkkokirjastostasi.
https://www.risingshadow.fi/library/book/957-sielun-silmin
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1286#.Wi53eE32R9A
http://lastukirjastot.fi/start
Hei,
Pikaisella etsimisellä kirjaa näyttäisi löytyvän ainakin antikvariaateista. Kirjastot myyvät myös poistokirjoja, mutta niitä ei voi varata itselleen ostettavaksi. Kirjaston kirjoja poistetaan esimerkiksi huonon kunnon tai kappalemäärän vähentämisen takia.
Mutta lainaksi kyllä saat kyseisen kirjan monestakin kirjastosta ja varaamalla saat sen haluamaasi kirjastoon.
Erkki Lahden Eränkäynnin perinnesanastoa -teoksen mukaan koskenkorva on koskessa oleva niemi, joka kääntää vettä viereiseen poukamaan, tai virran kuohuva pyörre. Korva-sanalla lienee muitakin merkityksiä, mutta ilman tarkkaa sitaattia on hankala sanoa, mistä on kyse.Lähde: Lahti, Erkki 2017: Eränkäynnin perinnesanastoa.
Hei!
Tässä pari linkkiä, joista selviää valmisteltavia asioita ja Ruotsin tiepalvelu. Valitettavasti tässä palvelussa emme voi kantaa kannattaako johonkin yhdistykseen liittyä vai ei.
https://um.fi/autolla-ulkomailla
https://www.napsu.fi/matkailu/uutiset/omalla-autolla-ruotsiin-katso-vin…
Ainakin osalla Helsingin kaupunginkirjaston skannereista pystyy skannaamaan dioja. Diaskannausmahdollisuus on yleensä mainittu tietokoneen lisätietojen kohdalla. Niitä voi katsoa osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx klikkaamalla kirjaston tietokonelistan alla olevaa linkkiä ”Näytä tiedot”. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa diojen skannaaminen onnistuu. Skannaaminen tosin on hiukan kankeaa, koska diat joutuu laittamaan skannaustelineeseen, johon ei mahdu valtavan montaa diaa kerralla.
Kyseessä on Valto Saran kirjoittama Taivaan portti. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Saran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Runon voi myös lukea antologiasta Kimalteleva tomu : valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (Gummerus, 1962) sekä ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -kirjasta (Tammi, 1978).
Runoa on kysytty palvelussamme ennekin. Tässä linkki aiempaan vastaukseen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-ja-mika-runo-mina?from=popular
Asiaa on selvitetty Suomen kirjastojen yhteisellä tieto-listalla, mutta kukaan ei tuntunut muistavan kyseisiä runoja. On mahdollista, että ne ovat peräisin jostakin koulun lukukirjasta tai lukemistosta.
Eräs kirjastolainen muisti Annika ja Maikki Metsäkedon levyttämän kappaleen "Ilman palkkaa" (alkup. Harlan Howard: No charge), joka muistuttaa tarinaltaan ensimmäistä runoa. Tämä on tosin vuodelta 1974, mutta se saattaa perustua johonkin vanhempaan tekstiin. Aiheesta on voinut kiertää vastaavia runoja tai versioita pitemmän aikaa.
Kirjassa Miina (Johnny Kniga, 2009) taiteilija itse vastaa kysymykseen näin: "Olen tehnyt lehmiä niin pienestä pitäen, että siitä aiheesta on tullut minulle itsestäänselvyys. Jotkin kuvanveistäjät tekevät ihmishahmoja koko ikänsä, minä teen lehmiä." Osiossa "Miina Äkkijyrkkä lyhyesti" kerrotaan, että tuleva taiteilija alkoi veistellä hellapuista lehmiä jo vuonna 1953. Vuonna 1973 hän valmistui Taideakatemiasta ja osallistui Suomen taiteilijain 78. näyttelyyn Helsingin Taidehallissa. Miina-kirjan kuvien joukossa on otos Halosen taidevalimolta vuodelta 1973, jossa taiteilija valmistelee yhtä lehmäveistoksistaan. Vuonna 1980 Marjut Jokelainen ja Heikki Innanen tekevät Miinasta dokumenttielokuvan Nautain taivas ja helvetti, joten 80-luvun...
En löytänyt Ylen elävästä arkistosta äänitettä Salmesta ja Ramblerseista. Äänitteitä voisi kysellä Ylen Arkistomyynnistä.YouTubessa on paljon Klaus Salmen ja Ramblersien musiikkia. YouTubeStefan Smirnov: Tornin miehet kertoo ehkä enemmän Valvontakomissiolle tarjotusta viihteestä. Suomen historiaa.blogspt.com
Pääkaupunkiseudulta ei valitettavasti löydy Charles Dickensin teoksia espanjankielisinä. Joissakin Suomen kirjastoissa on joitakin Dickensin espanjaksi käännettyjä teoksia ja voit tilata ne omaan lähikirjastoosi kaukolainaan. Suomesta löytyvät seuraavat teokset:
Historia y vicisitudes del joven David Copperfield (David Copperfield)
Canciõn de navidad (A Christman Carol)
Oliver Twist
La pequeña Dorrit (Little Dorrit)
El grillo del hogar (Cricket on the hearth)
https://www.finna.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_base=fin01_opac
Ruotsista voisi tilata kaukolainaan seuraavat teokset:
Grandes esperanzas (Great expectations)
La casa lúgubre (Bleak house)
Aventuras...
Verkosta löytyy useitakin gluteenittoman runebergintortun ohjeita. Ainakin näissä on käytetty keksinmuruja:
https://www.anninuunissa.fi/gluteenittomat-runebergintortut/
https://www.semper.fi/gluteeniton/reseptit/kahvihetki/gluteenittomat-ru…
https://www.virtasalmenviljatuote.fi/gluteenittomat-reseptit/gluteenitt…
https://yhteishyva.fi/reseptit/gluteenittomat-runebergintortut/7hzTL0zh…
https://www.himoleipuri.fi/gluteenittomat-runebergin-tortut/
Minkään yhtyeen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä ei tietääkseni ole selvitetty, mutta suosittujen yhtyeiden konserttikiertueiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä on kyllä silloin tällöin arvioitu ja uutisoitu. Seikkaperäisin selvitys lienee vuonna 2007 julkaistu Radiohead-yhtyeen teettämä tutkimus yhtyeen kahden Pohjois-Amerikan kiertueen ympäristövaikutuksista. Kiertueista suuremman arvioitiin tuottavan yhteensä 9 073 tonnia hiilidioksidia. Suurimmaksi osaksi hiilijalanjälki muodostui konserttiyleisön matkustamiseen ja kuluttamiseen liittyvistä päästöistä. Tutkimusraportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://large.stanford.edu/courses/2012/ph240/landreman2/docs/BFF_Radiohead_Final.pdf.
