Tšehov-sitaatti on näytelmän Kolme sisarta ensimmäisestä näytöksestä, jossa sen lausuu Veršinin. Martti Anhavan käännöksessä kyseinen kohta kuuluu seuraavasti:"Niin. Unohdetaan. Sellainen kerta kaikkiaan on meidän kohtalomme, sille ei mitään voi. Se mikä meistä tuntuu vakavalta, merkittävältä, hyvin tärkeältä tulee vaipumaan unohduksiin tai tuntumaan merkityksettömältä [ – kun aika on kypsä]."Tauko "Ja huvittavaa kyllä, tällä hetkellä me emme voi lainkaan tietää mitä loppujen lopuksi aletaan pitää korkeana, tärkeänä ja mitä surkuteltavana, naurettavana."
Satu -nimi on syntynyt 1900-luvun alussa ja on Ruotsin Saga-nimen suomalaisversio. Maarit on lyhennelmä Margaretasta ja käytetty eräänä Maria-nimen muotona. Margareta oli perimätiedon mukaan marttyyrineito ja keskiajalla suosittu naispyhimys. Janiina-nimi puolestaan on Janin naispuolinen vastine. Repo-sukunimi on ollut vanhastaan yleinen Karjalassa.
Tarkempaa tietoa kaikista edellä mainituista etunimistä löydät esim. Pentti Lempiäisen teoksesta "Suuri etunimikirja" (WSOY 1999). Kirja löytyy useimmista kirjastoista. Repo- sukunimestä löydät lisää tietoa kirjoista Mikkonen & Paikkala: Sukunimet (Otava 2000) ja Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto (SKS 1998) Kirjoja voit kysyä lähikirjastostasi. Kirjoista löytynee myös...
BD-levyjä voi katsoa blu-ray-laitteella. Nämä laitteet käyvät myös dvd-levyjen katseluun.
3D-elokuvien katseluun tarvitaan sopiva televisio, lasit ja 3D-yhteensopiva blu-ray-soitin.
Tekniikan maailma sanoo asiasta seuraavaa: "Kolmiulotteisten elokuvien ja muun yhteensopivan materiaalin katseluun tarvitaan 3D-tekniikalla varustettu televisio ja siihen sopivat aktiiviset 3D-lasit. Lasit ovat ainakin toistaiseksi merkkikohtaisia."
"Jos elokuvia haluaa kotona katsoa kolmiulotteisina, 3D-laseilla varustetun television lisäksi tarvitaan vielä 3D-blu-ray-soitin. Kokonaisuuden kolmas komponentti on laitteita yhdistävä hdmi 1.4 -liitäntä, jota ilman 3D-kuvaa ei saa näkyviin."
Aiheesta lisää tästä linkistä:
http://tekniikanmaailma.fi/kuva-ja-aani...
Tyttäreni tarinan (The Story of Gabrielle) on kirjoittanut Catherine Gabrielson. Teoksen julkaisi Hedvig Järvenpää-Lehtosen suomentamana Tammi vuonna 1957.
Gabrielsonin Tyttäreni tarinaa ei ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta teoksen voi tilata kaukolainana muualta Suomesta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku, voit tehdä itsekin kaukolainapyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Voit myös tehdä kaukolaina pyynnön käydessäsi kirjastossa. Kaukolaina kotimaasta maksaa neljä euroa.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tarkoittanet kirjaa Valaistujen vuosisata (El siglo de las luces)?
Sen on kirjoittanut vuonna 1904 syntynyt kuubalainen kirjailija Alejo Carpentier. Kirja on alunperin ilmestynyt 1962 ja suomeksi Jyrki Lappi-Seppälän kääntämänä 1986.
Helmet-kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Voit siis saada Helmet-kortin.
Käy jossain Helmet-kirjastojen toimipisteessä ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Jos olet täyttänyt 15 vuotta, voit tallentaa tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Tervetuloa Helmet-kirjastojen asiakkaaksi.
Netistä löytyy esimerkiksi Laivaliput.fi-sivusto, joka toimii matkapalvelun välittäjänä suurimmille Itämerellä toimiville laivayhtiöille. Sivustolta voi hakea yhdellä haulla kaikkien näiden laivayhtiöiden lähdöt tiettynä ajankohtana, sekä niiden hinnat.Sivustoa ylläpitää Viron suurin matkatoimisto Estravel.https://laivaliput.fi/https://laevapiletid.ee/https://www.estravel.ee/en/about-us/
Jalassävelet on julkaistu CD-levynä (Discogs.com):
https://www.discogs.com/Various-Jalass%C3%A4velet/release/14109779
Lainattavia kappaleita löytyy Finna-tietokannan mukaan Eepos-kirjastoista:
https://finna.fi/Record/eepos.2117017
Äänite on kuunneltavissa myös Kansalliskirjastossa:
https://finna.fi/Record/fikka.4466044
Runo löytyy teoksesta Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä (Arthouse, 1987). Runolla ei ole nimeä, se on teoksen viidennen sarjan kahdeksas säkeistö.
Ahvenanmaan suomenkielisten murretta ei ole tutkittu. Varmaan se voi vaihdella puhujien edellisen kotipaikan mukaan. Suurin osa suomenkielisistä lienee muuttanut Ahvenanmaalle muualta suomesta.Visit åland sivustolla kerrotaan:"Monet ahvenanmaalaiset puhuvat tai ymmärtävät jonkin verran suomea, mutta eivät suinkaan kaikki. Sen sijaan englantia osaa lähes jokainen. Noin 90 % ahvenanmaalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia, suomenkielisten osuus on vajaa 5 % ja muun kielisiä on yhteensä noin 5 %." Linkki sivustolle.Myöskään kotimaisten kielten keskuksen sivustoilta ei löydy mainintaa suomalaismurteista Ahvenanmaalla. Linkki sivulle.
Hei
Sekä YLE että Helsingin Sanomat uutisoivat vuonna 2012, että varmin tapa tuhota tiedostot lopullisesti on poistaa tietokoneen kovalevy ja tuhota se. Ilmeisesti ainakaan nykyiset puhdistusohjelmat eivät poista kaikkea tietoa. Jos puhdistusohjelmat eivät kehity perusteellisemmiksi, lienee viisainta ohjeistaa testamentissa perikuntaa tuhoamaan tietokoneen kovalevy.
Läheteet:
http://yle.fi/uutiset/kovalevyn_tyhjennys_ei_riita_se_pitaa_tuhota/6290…
http://www.hs.fi/kuluttaja/a1339540880044
2006 oli ensimmäinen tilastovuosi, jona enemmistö työikäisistä lääkäreistämme oli naisia (51%). Vielä 2000-luvun alussa lääkäreiden sukupuolijakauma oli tasainen, mutta sittemmin naisten osuus työikäisistä lääkäreistä on kivunnut 60 prosenttiin. Ilmiön selitys löytyy tilastoista: lääkärikunta oli ennen miesvaltainen, ja mieslääkäreitä on 2000-luvulla jäänyt eläkkeelle lähes yhtä paljon kuin uusia mieslääkäreitä on valmistunut, kun taas valmistuneiden uusien naislääkäreiden määrä on ollut selvästi eläköityneiden naislääkärien määrää suurempi. Lääkäriliiton ennusteen mukaan mieslääkärien määrä lähtee kuitenkin nousuun 2020-luvulla. Jo jonkin aikaa lääketieteen opinnot aloittaneissa on ollut yhtä paljon miehiä kuin naisia, ja nämä lääkäri-...
Ihminen itkee erityisen paljon elämänsä ensimmäisten kuukausien aikana, mutta aikuiseen verrattuna lapsi itkee runsaasti tämän jälkeenkin. Keskeisenä psykologisena syynä tälle pidetään sitä, että lapsi ei ole vielä kykenevä käsittelemään tai kommunikoimaan kokemiansa epämiellyttäviä tuntemuksia muilla tavoilla. Monet tutkijat ovat myös argumentoineet, että lapsen itkulla on ollut keskeinen evolutiivinen tehtävä ihmislajin historiassa, sillä aikuisella näyttää olevan erityinen psykologinen herkkyys lapsen itkulle, mikä saa aikuisen keskittämään huomionsa itkevän lapsen hoivaamiseen.Lähteitä:Nieminen, Sanna (8.5.2024): Vauvan itkuisuus ja rauhoittelu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.terveyskirjasto.fi/osv00008Campbell, John (19...
Emmystä ei kovin paljon tietoa ole, vain joitakin otteita ja tunnelmia löytyy sieltä täältä eri lähteissä.Emmy Parviainen oli viettänyt varakkaan perheen lapsena huoletonta elämää Jyväskylässä. Siellä hän kävi tyttökoulun.Tyttökoulun käytyään hän tuli Helsinkiin jatkamaan opintojaan Ottilia Stenbäckin johtamassa Suomalaisessa Jatko-opistossa.Helsingissä Emmy asui Bulevardin varrella sijaitsevassa Ahlstubben pensionaatissa. Vappuna Emmy tapaa ylioppilaislaulajien joukossa olleen Arvidin ja he kihlautuvat ja menivät naimisiin vuonna 1884 Emmyn ollessa 19 vuotias. Arvidin isä ei ensin ollut mielissään pojan valittua morsiamekseen sekatavarakauppiaan tyttären, mutta pian Emmy hurmasi myös appiukon välittömällä olemuksellaan.Nuoripari matkusti...
Voisikohan olla kyse jommasta kummasta Helmetin kokoelmista löytyvistä teoksista:
Hyvästi, Robinson Crusoe / John Varley ; suomentanut Matti Rosvall. WSOY 1989
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1566712?lang=fin
Ensimmäinen kerta : muukalaisseksiä / toim. Ellen Datlow ; [suomennos: Sari Kallioinen ja Anita Puumalainen]. Jalava 1991
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1021630?lang=fin
Matti Kähärin kirjassa Käkisalmen yhteiskoulu-yhteislyseo 1892-1944 on matrikkeli, jossa on tietoa koulun ylioppilaista eri vuosilta:
Käkisalmen yhteiskoulu-yhteislyseo 1892-1944 | Heili-kirjastot | Heilikirjastot (finna.fi)
Kirja on lukusalilainana Lappeenrannan kirjaston Carelica-kokoelmassa. Siihen on mahdollisuus tutustua Lappeenrannan kirjastossa, tai sen voi saada lukusalilainaan Imatran kirjastoon. Tarkempia tietoja saat Lappeenrannan kirjastosta, yhteystiedot löytyvät täältä:
Lappeenranta - Kirjasto - Lappeenrannan kaupunki
Korona-ajan rajoituksista kirjastojen toiminnassa tietoa kirjastojen sivuilta:
Etusivu - Heili-verkkokirjasto | Heilikirjastot (finna.fi)
Finna.fi -palvelun hakutoiminnolla voi hakea niin yleisten kirjastojen, korkeakoulukirjastojen kuin erikoiskirjastojenkin aineistoja. Valitsemalla hakuehdoksi portugalin kielen sekä aikakauslehdet, vaikuttaa siltä, että suomalaisiin kirjastoihin ei tilata portugalinkielisiä painettuja lehtiä. Hakutuloksista (linkki alla) nähdään, että kirjastoissa on tarjolla esimerkiksi suomalaista teollisuutta tai tiettyä tieteenalaa koskevia lehtiä, ei kuitenkaan aivan uusimpia sellaisia.https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22por%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=aikakauslehti&type0%5B%5D=AllFieldsLastu-...
Kappalenumeroidusta painoksesta voidaan käyttää nimeä bibliofiilipainos.
Suomessa puhutaan tavallisesti vain numeroiduista kirjoista tai painoksista, koska tämä on yleensä oleellinen tunnusmerkki.
Joskus osa kirjan ensipainoksesta on numeroitu. Numeroitu kappale on arvokkaampi kuin numeroimaton ja alkupään numero arvokkaampi kuin loppupään. Tällöin bibliofiilipainoksen rinnalla on siis toinen, numeroimaton ja suurempi painos, joka on yleensä myös halvempi.
On myös mahdollista, että numeroitu ensipainos on teoksen ainoa painos.
Lähteet:
Kalevi Kuitunen: "Kirjatoukan tietolipas" (1994), s. 108-109.
http://www.mikawaltariseura.fi
It is possible to find out the number of Vietnamese books from the database of the libraries. In Helmet libraries (Helsinki, Espoo; Vantaa and Kauniainen) there are 1214 books in Vietnamese language, in Vaski libraries 303 and in Piki libraries 212:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A1%20l%3Avie__Orightresult__U?lang=eng&suite=cobalt
https://piki.verkkokirjasto.fi/en/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportlet&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_r_p_arena_urn%3Aarena_facet_queries=&p_r_p_arena_urn%3Aarena_search_query=mediaClass_index%3Abook+AND+language_index%3Avie&p_r_p_arena_urn%3Aarena_search_type=solr&p_r_p_arena_urn%3Aarena_sort_advice=field%3DRelevance%...
