Muuramen kirjastossa on Puuhaamo, jossa on mm. 3D-tulostin käytettävissä. 3D-tulostamisen hinta on 1€ /varaus. Puuhaamon käyttöön on varattava aika Muuramen kirjastolta. Yhteystiedot kirjastoon ja lisätietoa Puuhaamosta on saatavilla kirjaston sivuilla: https://www.muurame.fi/palvelut/puuhaamo/
Kuunnelma löytyy mm. Vaski-kirjastojen kokoelmista. https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Sen voisi tilata omaan kirjastoonsa maksullisena kaukolainana. http://www.valkeakoski.fi/portal/suomi/kulttuuri_ja_vapaa-aika/kirjasto/-palvelut/kaukopalvelu/
Suomen ja Ahvenanmaan välille ei ole vakiintunut pysyvää uintireittiä, joten matkalle lähtijän täytyisi suunnitella sellainen itse. Reitin suunnittelun apuna ja eri saarten välimatkojen mittaamiseen kannattaisi käyttää voimassa olevia merikarttoja, joiden tiedot löytyvät Liikenne ja viestintäviraston merikartat-sivulta. Saaristomeren merikarttoja löytyy Suomen kirjastoista, ja niitä voi tarvittaessa vaikka kaukolainata. Reittisuunnittelun apuna voisi käyttää myös esimerkiksi Saaristomeren ja Raumanmeren Reittikirjaa (isbn 978-952-67564-7-9), joka on lainattavissa myös Jyväskylästä.
Ruotsalainen urheilijakaksikko Simon Börjeson ja Rasmus Regnstrand uivat ja juoksivat Ruotsista Ahvenanmaan kautta Suomeen...
Erityistä suomenkielistä dekkarin kirjoitusopasta ei näyttäisi löytyvän pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi). Englanninkielisiä oppaita sen sijaan on muutama. Niitä voi hakea tietokannasta valitsemalla hakutavan Sanahaku esim. hakulausekkeella ’kirjoittaminen oppaat (jännityskirjallisuus or salapoliisikirjallisuus or rikoskirjallisuus)’. Näin löytyy mm. teos Beinhart, Harry: How to write a mystery (1996). Suomeksi on olemassa useita erilaisia luovan kirjoittamisen oppaita. Ne löytyvät HelMet-tietokannasta käyttämällä taas hakutapaa Sanahaku, ja kirjoittamalla hakulausekkeeksi ’luova kirjoittaminen oppaat’. Kieli-valikosta voi rajata kieleksi suomen. Kunkin teoksen saatavuustiedot saa esille...
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelussa voit selailla nimiä vuosikymmenittäin. Linkki palveluun: nimipalvelu.dvv.fiValitse valikosta vasemmalta Suosituimmat etunimet ja sitten pudotusvalikosta vuosikymmen. Palvelu näyttää 100 suosituinta nimeä. Etunimihaulla voi hakea nimeä ja palvelu näyttää kuinka monelle henkilölle kyseistä nimeä on annettu ja millä vuosikymmennellä. Palvelusta löytyvät myös sukunimet.
Maailmassa on sekä kaupallisia että ei-kaupallisia "kuvapankkeja" eli palveluita, joiden kautta saa laillisesti käytettävissä olevia kuvia. Kaupallisten kuvapalveluiden kuvat ovat ainakin pääosin peräisin ammattikuvaajilta, jotka ovat myyneet kuvapalveluille oikeuden hoitaa kuvien jakelun ja käytön rahastamisen. Kuvaaja saa pienemmän korvauksen, mutta säästyy isolta vaivalta. Kaupallisia kuvapankkeja eivät yleensä kiinnosta muut kuin teknisesti "täydelliset" kuvat, koska niille on helpointa löytää maksavia käyttäjiä mainonnan parissa. Kuvapankeista haetaan todennäköisesti eniten "yleisiä" kuvituskuvia, jolloin taiteellinen erikoislaatuisuus ei välttämättä ole tavoiteltu ominaisuus. Maailmassa on valokuvaajia, jotka ovat erikoistuneet...
HelMet-kirjastojen lainattavat esineet pitäisi palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu ja jonka kokoelmiin ne kuuluvat. Joten jos olet lainannut mittarin Kallion kirjastosta, sinun tulisi myös palauttaa se sinne.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
Tarkoitat varmaankin runoilija Saima Harmajaa. Aino Harmaja -nimistä kirjailijaa ei löydy. Saima Harmaja kuoli keuhkotautiin 23-vuotiaana 21.4.1937. Lisätietoja: http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/harmaja.htm .
Ajatus aikamatkailusta ei ollut enää uusi Wellsin romaanin ilmestyessä 1895. Wells ei ollut myöskään ensimmäinen, joka fiktiossa käytti hyväkseen laitetta ajassa matkaamisen mahdollistamiseksi. Tästä saa kunnian Edward Page Mitchellin kirjoittama tarina The clock that went backward (1881), jota on pidetty myös ensimmäisenä aikamatkailun pääteemaksi nostavana fiktiivisenä kertomuksena. Mitchellin "aikakone" on kaappikello; kun kello kulki taaksepäin, myös aika kulki takaperin, ja näin siirtyminen ajassa tuli mahdolliseksi. Samaa yksinkertaista ideaa hyödynsi Lewis Carroll kirjassaan Sylvie and Bruno (1889).
Mitchell ja Carroll eivät siis varsinaisesti tarjoa pohjaa aikamatkailun tieteelliselle selittämiselle fiktion keinoin -...
Hämeenlinnan pääkirjastossa on paikalla seuraavat aihetta käsittelevät kirjat (luokka 68.2 ruoanvalmistus)
Kytövuori, Pirjo: Kanankaalista karpaloon : Luonnonruokaa keväästä syksyyn (1995)
Lehtonen, Ulla: Herkkuja luonnosta ja puutarhasta (1979)
Plattonen, Heli: Luonnonkasvit käyttöön (2006)
Kirjastossa on jonkin verran selkokielellä kirjoitettuja ruotsinkielisiä kirjoja, jotka toimivat hyvin kielen opiskelun tukena. Osa näistä kirjoista on suunnattu alakoululaisille, mutta myös nuorten kokoelmassa on muutama selkokirja. Yläkoululaiselle sopivaa luettavaa voi hyvin löytyä aikuisten kokoelmastakin; esimerkiksi joistain suosituista dekkareista on tällaisia selkokielisiä versioita. Kirjoja voi hakea verkkokirjastosta hakusanoilla "lättlästa böcker".
Kuluttaja.fi on testannut konetiskiaineita https://kuluttaja.fi/testit/konetiskitabletit/
Heillä voisi olla jokin käsitys asiasta . Kuluttaja.fi:ltä voi kysyä sivulla https://kuluttaja.fi/palaute/
Ylipäätään konetiskiaineiden ympäristöystävällisyyttä on käsitelty Ylen sivulla https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/02/ymparistoystavallista-konetiskiainetta-etsimassa
Neumann on julkaissut kaksi The Moody Blues coveria. "Tähti ja meripoika" on versio kappaleesta "The Tide Rushes in" ja "Naiselleni" laulusta "For My Lady".
"Never Blame the Rainbows For the Rainista" emme löytäneet suomenkielistä versiota.
Tugarin (Тугарин) on venäläisessä (itäslaavilaisessa) kansanperinteessä esiintyvä taruolento, joka on pahan ruumiillistuma. Se kuvataan (lohi-)käärmemäiseksi hahmoksi, jolla on kuitenkin myös ihmisen piirteitä. (Lähde: http://bibliotekar.ru/mif/119.htm ; https://dic.academic.ru/dic.nsf/dic_synonims/181358/%D1%82%D1%83%D0%B3%… ) Kansantarustossa Tugarin on suuri, ilkeä ja ahne olento, jolla joissain tarinoissa on liekehtiviä käärmeitä ylävartalonsa peittona. Sillä tai sen hevosella kuvataan usein (paperiset) siivet.
Tunnetuin satu, jossa Tugarin esiintyy on tarina Alesa Papinpojasta ja Tugarinista (былина о бое Алёша Поповича с Тугариным). Satu on suomennettuna esim. seuraavassa teoksessa:
Warner, Elizabeth, ja Paula Pesonen....
Kyseistä sanontaa esiintyy vähän eri muodoissa. Yleisimmin se näyttäisi olevan "suomalainen on valmis maksamaan satasen ettei naapuri saa viittäkymppiä". Sanonnan alkuperä ei kuitenkaan valitettavasti löytämistäni lähteistä selvinnyt.
Haavoittuvaisuus (vulnerability, fragility, suomeksi "herkkyys" on vähän sinne päin) tarkoittaa taipumusta tuntea tulevansa loukatuksi, tuntea häpeää tai syyllisyyttä. Brown kehottaa olemaan peittämättä näitä tunteita vaan sen sijaan kääntämään ne voimavaraksi. Hänen kirjojaan on suomennettu useita. Helmet-haun tulos:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbrown,%20brene__Orightresult__U?lang=fin
Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kalle Päätalon Susipari on luettavissa vain näytelmänä. Samannimistä romaania hän ei ole julkaissut.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kalle-paatalon-kirja-susipari-v
Helmet.fi:n ja Varaamo.hel.fi:n tietojen mukaan A1 ja A0 -kokoisia skannereita ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, suurin koko on A3. Keskustakirjasto Oodissa on kyllä A2 valokuvatulostin, mutta vain A3 skanneri. https://varaamo.hel.fi/resources/awvxuj4coy3a?date=2021-10-01
Joissain lähteissä kahvin keksiminen on tosiaan ajoitettu 1200-luvulle, mutta juomana kahvista on varmoja mainintoja vasta 1400-luvulta Arabian niemimaalta. Todennäköisesti paahtaminen ja juomana nauttiminen oli keksitty jo aiemmin. Kahvipensasta oli viety sen alkuperämaasta Etiopiasta Jemeniin, jossa pensasta viljeltiin ja sen marjoja paahdettiin ja niistä tehtiin juomaa. Eurooppaan kahvi saapui Turkin kautta 1500-luvulla. Aiemmin kahvipensaan marjoja pureskeltiin tai muuten syötiin esimerkiksi sekoittamalla jauhettuja marjoja muuhun ruokaan tai rasvaan. Legenda kertoo, että noin vuonna 850 vuohipaimen nimeltä Kaldi ihmetteli vuohiensa käytöstä. Hän huomasi, että vuohet pureskelivat erästä pensasta ja piristyivät. Kasvi oli kahvi....
Hei,Helmet-verkkokirjastosta löydät Ranskaa käsittelevää aineistoa asettamalla hakukenttään maan nimen ja rajaamalla osastoksi lapset ja nuoret. Yleisellä haulla materiaalia löytyy melko paljon.Sinänsä Normandiasta löytyy paljon maailmansotien aikakautta ja tapahtumia luotaavaa luettavaa. Samoin Rooman ikeen alla kelttien heimojen vaiheista löytyy kirjallisuutta. Ikäspesifisti kuitenkin vain Normandiaa käsittelevää kirjaa tai sarjakuvaa ei juuri ole (pl. Asterixit). Kuitenkin koko Ranskaa kattavia kirjoja ja luettavaa löytyy ja niissä on joitain tietovälähdyksiä myös Normandiasta vrt. aikuisten matkakirjat. Noilla rajauksilla Helmetistä löytyy varmasti jotain virikkeellistä.Pari nostoa esimerkkeinä yleisesti lapsille suunnatuista...
