YK kerää World Population Prospects 2019 -sivullensa koko maailmaa koskevia väestötilastoja. Tähän Excel-tiedostoon on koottu maittaisia tietoja syntyneiden lasten sukupuolijakaumasta (poikien määrä suhteessa tyttöjen määrään) aina vuodesta 1950 lähtien: Sex Ratio at Birth (SRB) (XLSX, 75 KB).
Etsimäsi kirja voisi olla Britta-Lisa Joutsenen Taivas, mikä sisar! -nuortenromaani. Kirja ilmestyi vuonna 1969 Nuorten toivekirjastossa. Kirjassa amerikkalainen Kati (Cathy) ei tosin tule Suomeen vaihto-oppilaaksi vaan isänsä pitkän työreissun takia. Hän tulee professori-isänsä tuttavan perheeseen ja perheen tyttären Anjan seuraksi. Perhe ei asu Turussa vaan Jyväskylässä, mutta kirjassa seikkaillaan kyllä Turussakin. Kati ostaa pakkasten tullessa supilakin, vaikka myyjä sanoo hatun olevan miesten malli. Kati on reipas ja rohkea ja opettaa Anjallekin itsevarmuutta.
Kirjasta kerrotaan myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammossa:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au85e8e7a2-a0d0-4da6-8861-95…
SVUL:n vuonna 1990 julkaisemalla Suomen ensimmäiseksi urheiluaiheiseksi LP-levyksi mainitulla Sporttihitit-albumilla Sakari Kuosmanen laulaa J. Karjalaisen kirjoittaman kappaleen Fairplay. Voisikohan tämä olla etsitty kappale?
Kirja on Liisa Lauerman Tiikerinmetsästäjän koti ja muita tarinoita : lasten museo-opas (Edita, 2000). Kirjassa esitellään 20 pääkaupunkiseudun museota ja niihin liittyviä henkilöitä. Aleksis Kiveä käsittelevä osuus Aleksiksen pitkä vaellus on sivuilla 30–35 ja kirjan lopun Pieni henkilö- ja museotieto -osiossa on mukana neljä Kivi-aiheista museota: Aleksis Kiven syntymäkoti, Aleksis Kiven tupa, Fanjunkarsin torppa ja Siuntion kotiseutumuseo sekä Aleksis Kiven kuolinmökki.
Oskar Merikannon Ukko Nooa -muunnelmat pianolle on julkaistu erillisenä nuottina ”Ukko Nooa muunnelmineen” (tai ”Ukko Nooa muunnelmin”) (Fazer, useita painoksia). Ne sisältyvät myös nuottiin Merikanto, Oskar: ”Suosittuja pianokappaleita” (Warner/Chappell Music Finland, 1996; Fennica Gehrman, 2006).Kirjastojen luetteloissa taidemusiikkisävellyksistä käytetään yhtenäistettyä nimekettä. Tämän teoksen yhtenäistetyn nimekkeen pitäisi ohjeluettelon mukaan olla ”Ukko Noak, OM293”, mutta monissa kirjastoissa on vielä käytössä vanha yhtenäistetty nimeke ”Muunnelmat, piano (Ukko Noak)”. Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Oskar Merikanto : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2019):https://www....
Tiedustelimme asiaa Gummerukselta. Kustantajan mukaan kirjasarja ei herättänyt riittävästi kiinnostusta ostajissa, joten sitä ei ollut kannattavaa jatkaa.
Helsingin Sanomien digilehdessä (on maksumuurin takana ja vaatii kirjautumisen) on julkaistu Anu Seppälän kirjoitus Margareta "Navarran ja renessanssin henkevä kuningatar" 3.11.1990 Sunnuntai-sivulla. Seppälän kirjoituksessa esitellään lyhyesti Navarran kuningatar Margareta ja hänen kirjoituksensa Heptameron ja sitten seuraa esipuheen omaista tekstiä ehkä 4 A4 -liuskan verran mutta HS tekstissä ei näy onko teksti käännöstä Heptameronista. Teksti löytyy HS:n Hae -toiminnolla hakusanalla Heptameron. Emme voi tekstiä tekijänoikeussyistä tähän kopioida.
Muutamista Helsingin kirjastoista voi lainata koripallon joko 1 päiväksi tai 14 päiväksi. Näet listan lainattavista esineistä ja niitä lainaavista kirjastoista, kun laitat Helmetin tarkennettuun hakuun hakusanaksi haluamasi välineen (esim. koripallo) ja valitset aineistoksi esineen. Tarkemman esineen laina-ajan saat kysymällä sitä kirjastosta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28koripallo%29%20f%3Aq__O…
Pahoittelen, että vastaaminen on viipynyt. Kysyin asiaa Helsingin seurakuntayhtymästä. Malmin hautausmaan ylipuutarhuri vastasi, että "puiden koon ja karttatietojen perusteella puiden tiedetään olevan noin 80 vuotta vanhoja. Silloin ne olisi istutettu 1940-luvulla." Lisätietoa Malmin hautausmaasta:Malmin hautausmaa : puisto-opas. Dentrologinen seura ry, 2010
Tuure Vierros, joka on kotoisin Kankaanpäästä, on kirjoittanut romaanisarjan, jonka tapahtumat sijoittuvat Kankaanpäähän:
Taivaassa torpan maa, Kultasantainen raitti, Valhetta kaikki totuus sekä Ei saavu satamaan. Myös Silja Mansikan romaanin Tuuli tyyntyy, vesi seisahtaa tapahtumat sijoittuvat Kankaanpäähän.
En valitettavasti löytänyt aiheesta hyvää lähdettä. Yleisemmin eläkevarojen sijoitustuotoista voit lukea seuraavilta sivustoilta:
https://www.etk.fi/tyo-ja-elakkeet-ulkomailla/kansainvalista-vertailutietoa/rahoitus-ja-sijoitustoiminta/elakevarojen-sijoitustuotot/
https://www.tyoelake.fi/teemat/miksi-elakevaroja-sijoitetaan/
Kyseinen Nabokov-sitaatti on peräisin Lolitasta, luvusta 29. Eila Pennasen ja Juhani Jaskarin suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Kuvitelkaa minua; en ole olemassa, jos ette kuvittele minua; -- "
"Mihinkäs tiikeri raidoistaan pääsee", sanotaan - ja aivan samoin taitaa olla tiikerin nimen laita: tiikeri on tiikeri, synonyymejä sanalle ei tunnu löytyvän. Sanan turvin on kyllä luotu vastineita muille sanoille - esimerkiksi seepran varhainen nimitys oli "tiikerihevonen".
Agricola sepitti 1500-luvulla kieleemme leijonan vastineeksi "jalopeuran", mutta tiikerille hänellä ei valitettavasti tainnut olla käyttöä. Agricolan suomenkieliset tekstit ovat lähes kaikki uskonnollisia; leijona on raamatullinen eläin, tiikeri ei. Tiikeri-sanan varhaisin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1678.
Lähteet:
Raimo Jussila, Vanhat sanat
Laila Lehikoinen, Kirjasuomen kehitys
The ultimate list of animals mentioned in the bible
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa (2005) Essin kerrotaan olevan lyhennys Ester -nimestä. Suomalaiseen almanakkaan Essi on otettu 1964. Esteristä kirjassa on oma artikkeli. Pentti Lempiäisen kirjassa Nimipäiväsanat (1994) nimistä Esteri, Essi, Ester on pitempi artikkeli. Niin ikään Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (2001) on lisätietoa Esteri -nimestä. Kirjassa on myös Esterin esiintymisestä suomalaisissa , vanhoissa almanakoissa. Ortodoksisessa kalenterissa linkissä http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm on nimistä Essi, Ester, Esteri.
Ei voi. Kaikkien myrkkykäärmeiden myrkky syntyy käärmeen päässä sijaitsevissa myrkkyrauhasissa. Yleensä myrkky siirtyy käärmeestä uhriin hampaiden välityksellä, mutta jotkut käärmelajit osaavat myös sylkeä myrkkyä.
Lähde: http://jrscience.wcp.muohio.edu/studentresearch/costarica03/venom/anatomy.htm
Lain mukaan yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Yleensä työpaikkailmoituksissa kirjastonhoitajan tai virkailijantehtävän hakijoilta edellytetään vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Tämä vastaa yliopistossa perus- ja aineopintoja. Myös alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti) siis riittää kirjastovirkailijaksi tai kirjastonhoitajaksi työllistymiseen, mikäli se sisältää tarpeeksi kirjasto- ja informaatioalan opintoja.
Laki yleisistä kirjastoista: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492#P17...
Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#libcard
Kappale tunnetaan sekä nimellä Lempiä voi monta kertaa että Rakastaa voi monta kertaa. Suomenkieliset sanat ja nuotit tähän kappaleeseen löytyvät ainakin näistä kirjoista: Suuri toivelaulukirja 5 (nuottikirjoitus, soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit) ja Kultainen laulukirja: 400 suosikkilaulua (nuottikirjoitus, soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit). Varsinaista partituuria näissä ei kuitenkaan ole. Tiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
