Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Taikalasi, jonka voit lukea esimerkiksi teoksista Kiurun tupa (1946) ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910 - 1954 (1989).
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Uutta kylvöä -lehdestä vuodelta 1926
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1367171?term=l%C3%B…
Vaasan kaupunginkirjasto ei ota vastaan lahjoituksena CD-levyjä, koska niitä ei enää hankita kirjastoomme. Mikäli tarjolla olevissa CD-levyissä on sellaisia, jotka löytyvät meiltä, mutta ovat huonossa kunnossa, voisimme vaihtaa omamme paremmassa kunnossa olevaan. Olisiko mahdollista saada levyistä lista, jotta voisimme katsoa, onko levyissä sellaisia, joille meillä olisi käyttöä? Listan voisi lähettää osoitteeseen kirjasto.musiikki-ja-taide@vaasa.fi
On yllättävän yleinen väärinkäsitys, että kaikista ja kaikesta löytyy tai täytyy löytyä kuvia ja tekstiä. Mitä uudemmasta ilmiöstä on kysymys, sitä todennäköisimmin kaikki kiinnostava aineisto on toistaiseksi julkisuudelta piilossa. Uudet kirjailijat, laulajat ja vastaavat ovat julkisuudelta piilossa kuten me kaikki olemme siihen asti, kun joku alkaa julkaista ko,. henkilöön tai ilmiöön liittyvää aineistoa. Joskus sen tekee artisti itse, joskus kustantaja tai levy-yhtiö, mutta olennaista on, etteivät kuvat ja tekstit ilmaannu tyhjästä. Kouluissa annetaan ilmeisesti jatkuvasti esitelmätehtäviä hyvin uusista asioista, ja silloin tilanne on kysymyksessä kuvatun kaltainen. Myöskään meillä kirjastoissa ei ole mitään taikakeinoja etsiä ja löytää...
Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastossa Pasilassa on joitakin 1900-luvun alussa ilmestyneitä suomalaisia, ruotsinkielisiä keittokirjoja. Mainitsemasi Anna Olsonin kirjoja on kaksi: Kokbok (vuosiluku puuttuu, on joko vuodelta 1905, 1909 tai 1910) ja Kokbok för hem och skola (1901). Muita ovat mm. Calonius, Flickornas kokbok (1927), Olsson, Billiga enkla och goda vegetariska anrättningar (1913), Hölådan: dess användning vid kokning och stekning (1914) ja Vår föda (1917).
Kirjat eivät ole Helmet-aineistotietokannassa, mutta ne saa kyllä lainaksi. Ikänsä takia ne ovat tietysti aika hauraita.
Tietoa suomenruotsalaisesta ruokaperinteestä löytyy myös mm. näistä kirjoista: Pöytä on katettu: varsinaissuomalainen ruokakulttuuri kautta aikojen...
Satiirinen sarja on Pekka Kostiaisen säveltämä laulusarja Lauri Viidan runoihin. Tekstit ovat yksittäisiä runoja Viidan Betonimylläri-kokoelmasta; Viita ei ole niitä ryhmitellyt tai nimennyt erilliseksi kokonaisuudeksi.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-palvelusivustolta voi tarkistaa, että Teosofi-lehti on luettavissa Itäkeskuksen kirjastossa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1106929?sid=5310590871Ultra-lehteä ei tule Itäkeskuksen kirjastoon, mutta sen voi lukea esimerkiksi Töölön, Rikhardinkadun ja Kallion kirjastoissa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1114639?sid=5310592173https://helmet.finna.fi/
Virren To be a pilgrim teksti oli alun perin yksi Bunyanin Kristityn vaelluksen toiseen osaan sisältyvistä runoista, joten se löytyy suomennettuna kaikista kirjan jälkimmäisen osan suomenkielisistä käännöksistä.
Kristityn vaelluksen ensimmäinen osa on suomennettu kaikkiaan seitsemän kertaa, toinen osa viidesti. Ensimmäinen kirjan suomentaja oli Johan Jacob Malmberg. Hänen saksalaiseen käännökseen perustuvat suomennoksensa ilmestyivät vuosina 1809 (1. osa) ja 1834 (2. osa). Vuonna 1880 ilmestyivät molemmat kirjat B. Laguksen ruotsista suomentamina. Ensimmäinen suoraan englannista tehty Antti Mäkisen suomennos (1887) käsitti vain teoksen ensimmäisen osan; samoin oli laita 1903 julkaistun K. Suomalaisen käännöksen. Vuonna 1902 ilmestyivät...
Vastaavanlaisesta tilanteesta on tässä palvelussa kysytty aiemminkin. Vaikka HelMet -tietokannassa näkyvät kirjan Careless in red tiedot, niin itseasiassa yhtään nidettä ei vielä ole rekisterissä eikä siis varattavissa. Lainaan yhtä aikaisemmista vastauksista:
Kyseisestä kirjasta on HelMetissä toistaiseksi vasta ns. nimeketietue (kirjan tiedot), mutta ei nidetietoja, eli tietoa siitä, missä kirjastoissa ja kuinka monta kappaletta teosta on. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjastoissa ei tällä hetkellä ole yhtään kappaletta ko. teosta. Varauksen teko on mahdollista vasta sitten kun kirjat käsitellään kirjastokuntoon ja eri niteet viedään aineistotietokantaan. Tarkkaa ajankohtaa tähän on mahdotonta sanoa, mutta se voi tapahtua hyvinkin...
Artikkeliviitetietokanta ARTOn avulla voi etsiä lehtiartikkeleja tietyistä aiheesta tai henkilöistä. Tässä hakutulos Kylli Koskesta. Lehtiä voit kysyä omasta kirjastostasi tai Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta.
Fredi esitti kappaleen Oi tuntematon vuoden 1967 euroviisukarsinnoissa. Hän ei itse sitä koskaan levyttänyt. Vuonna 1967 kappaleen lauloi levylle Irja Kuusela ja myöhemmin sen ovat levyttäneet ainakin Taneli Mäkelä ja Eino Grön.
Fredin Yleisradion kantanauhalle tallennetun tulkinnan voi kuunnella YouTubelta.
https://eurovision.fandom.com/fi/wiki/Oi_tuntematon
Etunimet.net-sivustolla kerrotaan, että Silja on kansanomainen muoto nimestä Cecilia. Cecilia taas on feminiininen muoto roomalaisesta nimestä Caecilius, joka muodostuu latinan sanasta ‘caecus’=‘sokea’.Lähde:Etunimet.net. https://etunimet.net/. Viitattu 28.12.2024
Lääkärintarkastusohjesäännön (LTO) 1935 mukaan palveluskelpoisuusluokka E on "Tilapäisesti kelpaamattomat - palveluskelpoisuuden ratkaiseminen siirretään toistaiseksi, maäräten edelleen nostoväen III luokkaan jossakin seuraavassa kutsunnassa uudelleen tarkastettaviksi" ja syynä, että henkilö on vapautettu toistaiseksi on ilmeisesti ollut "2. Hentokasvuisuus, yleinen heikkous: pysyväksi jäänyt sairaaloinen heikkorakenteisuus, ylen heikko lihaksisto, pitkälle mennyt kuihtuminen, näivettyminen, pysyvä kykenemättömyys ruumiilliseen työhon (Asthenia universalis, habitus asthenicus, marasmus, kakexia), 24 v. täyttävillä."
Anton Tšehovin novelli ”Tolstyi i tonkii” (1883) ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1894 Uusi Suometar -lehden Juttu-Tuvassa. Novelli sai suomenkielisen nimen ”Lihava ja laiha”. Uusi Suometar ilmestyi Helsingissä. Ensimmäisen suomennoksen kääntäjä on tuntematon.
Santeri Grönberg suomensi novellin vuonna 1903. Novelli sai saman nimen kuin ensimmäisessä suomennoksessakin ja se julkaistiin teoksessa ”Poimintoja : valikoima venäläisten kirjailijain kertomuksia” (Hamina : Uusi Kansan-kirjapaino).
Vuonna 1913 novelli julkaistiin jälleen nimellä ”Lihava ja laiha” Reino Silvannon suomentamana teoksessa ”Naisia” (Helsinki : Kirja).
Juhani Konkka suomensi novellin vuonna 1959 ja antoi sille suomenkielisen nimen ”Paksukainen ja Ohukainen”....
Teoksessa Musliminimiä (Mäkynen,Sainabu) (sivu 37) nimi Jafar tai Ja'far tarkoittaa "lähde, puro, Profeetan (saas) seuralainen ja serkku".
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1840431__Smusliminimi%C3%A4%20__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kyseessä on kaiketikin Yhtyneiden kuvalehtien vuosina 1976-1979 julkaisema aikakauslehti P.S : paljon puhuva, suoraan sanova.
P.S.-lehteä on vain muutaman yliopistokirjaston kokoelmissa. Pääkaupunkiseudulla lehden voi lukea Kansalliskirjastossa, mutta kotilainaan sitä ei saa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422984
Kansalliskirjaston palveluista nyt poikkeusaikana voit lukea lisää täältä:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tiedostomuodon muuttaminen edellyttää ainoastaan, että käytössä on cd-asemalla varustettu tietokone. Helmetin kautta en päässyt katsomaan missä kirjastoissa tällainen tietokone löytyy. Mutta todennäköisesti ainakin suurimmissa kirjastoissa tällainen on. Lisäksi katsoin, että Myllypuron mediakirjaston AV-studiosta löytyy ammattimaiseen äänenkäsittelyyn tarvittava välineistö. Studion voi varata Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/resources/avams4h47eya?date=2020-10-28
Siirto onnistuu myös kotona, jos tietokoneessasi on käytössä cd-soitin. Googlaamalla "wav to mp3" tai "cd to mp3" löydät lukuisia selaimessa toimivia ilmaisia ohjelmia, joilla yksittäisen kappaleen voi muuntaa nopeasti ja vaivattomasti kotikoneella. Lisäksi...
Kansalliskirjasto on digitoinut aapisia vapaasti luettaviksi. Uusimmat niistä on julkaistu 1970-luvun alussa. Voit järjestää aapiset esim. julkaisuajan mukaan (uusimmat tai vanhimmat ensin). Ehkä niiden joukosta löytyy etsimäsi aapinen.Kansalliskirjaston digitoitu aapiskokoelma:https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?collection=341&orderBy=DATE_DESCLastenkirjainstituutin sivulla on linkki myös Luetteloon Lastenkirjainstituutin aapisista ja linkki Suomalaisia aapisia Agricolasta nykyaikaan -näyttelyn luetteloon:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kirjakokoelma/lasten-ja-nuortenkirjallisuus/aapiset-ja-lukukirjat
Wikipedian Robert Frost -artikkelin lähteistä löytyy linkki Lahden kaupunginkirjaston arkistoituun runotietokantaan. Tietokannassa on luetteloitu Robert Frostin suomennetut runot, joissa alkuperäisestä runosta on näytteenä ensimmäinen säe. Vertasin näitä All Poetry -sivustolta löytyvään Frostin Come in -nimiseen runoon eikä yksikään vastannut haettua. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu.Lähteet:Allpoetry.com. https://allpoetry.com/ (Viitattu 13.5.2025)Robert Frost. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Robert_Frost (Viitattu 13.5.2025)Runotietokanta. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ (Viitattu 13.5.2025)
Kosmologian eri kysymyksiä ja kehitystä käsitteleviä yleistajuisia teoksia suomen kielellä:
Adams, Fred & McLaughlin, Greg. Maailmankaikkeuden elämäkerta. (Like 2002)
Carroll, Sean. Maailmanlopun hiukkanen. (Ursa 2015)
Enqvist, Kari. Kosmoksen hahmo (WSOY 2003). Monimutkaisuus (WSOY 2007).
Greene, Brian. Kosmoksen rakenne: Avaruus, aika ja todellisuus. (Terra Cognita 2005).
Hotakainen, Markus. Kosminen pimeys väistyy: maailmankaikkeuden arvoituksia. (Otava 2019)
May, Brian; Moore, Patrick & Lintott, Chris. Bang! Maailmankaikkeuden historia. (Ajatus 2007)
Muller, Richard A. Nyt: ajan fysiikka. (Terra Cognita 2017)
Oja, Heikki....
