Etsimäsi Aulikki Oksasen lauluruno Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala, 2011, s. 53). Runo alkaa näin: "Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa. / Vie kauas maailma tie myrskyinen."
Etunimi ”Meerika” on luultavasti muunnelma nimestä ”Merika” (vrt. esimerkiksi etunimet ”Maria” ja ”Maaria”). Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988) kertoo, että ”Merika” on virolainen nimi, jonka malli on saatettu ottaa kreikan merellisistä nimistä, esimerkiksi nimestä ”Pelagia” (”pelagos”, ’meri’). Toisaalta se toimii Etelä-Virossa myös paikannimenä.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan nimi voisi olla peräisin suomelle ja virolle yhteisestä sanasta ”meri”, jota käytetään myös etunimenä. Toisaalta Lempiäisen mukaan nimi voi olla myös etunimen ”Meeri” rinnakkaismuoto, jolloin perustana olisi englannin kielen etunimi ”Mary” ja ”Maria”. Ne palautuvat hepreaan ja kreikkaan ja mahdollisesti merkitykseen ’toivottu lapsi...
Neiti Etsivä -kirjoja ei tosiaankaan ole kaikkia käännetty suomeksi, vaikka näin kirjastonkin näkökulmasta tuntuu siltä, että niille kyllä riittäisi lukijoita. Kustantaja tekee omat ratkaisunsa kirjojen suomentamisesta ja julkaisemisesta todennäköisesti aika pitkälle sen perusteella, miten kannattavaa se on taloudellisesti. Suomessa kustantaja on ollut Tammi. Tässä kustantajan yhteystiedot, mikäli haluat tiedustella sieltä tarkemmin asiaa (www.tammi.fi)
https://www.tammi.fi/yleinen/yhteystiedot
Neiti Etsivä -sarjoja on ilmestynyt englanniksi vuodesta 1930 alkaen useita, ja näistä Mysteeri-sarjaa on suomennettu.
Tässä wikipedia-lista Nancy Drew -kirjoista (List of Nancy Drew books)
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Nancy_Drew_books#...
Konelalla oli autoliike osoitteessa Kirstinkatu 14. Lehti-ilmoittelun perusteella se oli toiminnassa ainakin vuosina 1972-1974. Liike myi vain käytettyjä autoja. Vallilan suunnalla Konelan autoliike oli osoitteessa Sturenkatu 11.
Lähde: Helsingin Sanomat aikakone
Voisikohan etsimäsi olla J.V. Wainion teos Klaus Flemingin valtikka (Otava, 1950)? Se ei kyllä kuulu Poikien seikkailukirjastoon vaan on historiallinen romaani. Yhtenä tapahtumapaikkana mainitaan Korsholman linna. Kirjasammon sivuilta voit lukea lisää tietoa kirjasta ja voit myös katsoa näyttääkö teoksen kansikuva yhtään tutulta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53368
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Törönen” on karjalainen. Ilmeisesti tämä ja vastaavat itäiset sukunimet ovat peräisin karjalaisesta etunimistä ”Torho(i)” ja ”Toro(i)”, jotka palautuvat venäläiseen nimeen ”Dorofei”. Ensimmäiset merkinnät ovat 1600-luvulta, mutta muotoa ”Törö” on esiintynyt jo 1500-luvulla.
Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista tehdä sukuselvitystä. Aila Kivirannan teos ”Säkkijärveltä Kylmälään, Wäkewästä Törösiin” (A. Kiviranta, 2002) käsittelee Törösen sukua, joten siitä voisi olla apua suvun tutkimisessa.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Suomen kirjallisuuden käännökset-tietokannan mukaan ei Hymyilevä Apollo-teosta ole käännetty eikä käännösoikeuksiakaan ole myyty. FILIn ylläpitämä käännöstietokanta ei kuitenkaan sisällä yksittäisten runojen käännöksiä.
Hymyilevästä Apollosta on ainakin yksi ruotsinnos antologiassa Skapa den som inte finns : hundra år av finsk lyrik i tolkningen av Torsten Pettersson (Schildts & Söderströms, 2012), s. 119 – 127.
Netistä löytyy myös lyhyt otos runoelmasta ruotsinnettuna Svenska Dagbladetin sivuilla https://www.svd.se/extas-och-svarmod
"Oikea savu" on " tavallisimmin orgaanisen aineen epätäydellisen palamisen yhteydessä syntyvä seos, aerosoli, jossa palamisessa syntyneisiin kaasuihin on hienojakoisesti sekoittunut erilaisia kiinteitä hiukkasia ja usein myös nestepisaroita.", kuten Wikipedia asian kauniisti ilmaisee. Savua syntyy siis vain palamisen yhteydessä eli kun jokin aine reagoi hapen kanssa. Kysyjä tarkoittanee tässä yhteydessä "tulella" näkyvää liekkiä. Sitä ei savun muodostuminen edellytä, vaan palavan aineen yhtyminen happeen voi tapahtua myös ilman näkyvää liekkiä. Tätä kutsutaan hehkupaloksi ja sitä voi tarkkailla esimerkiksi grillaamisen viime vaiheissa, kun kekäleet ovat punaisia ja savua nousee, mutta liekkejä ei enää näy.
On myös hyvä muistaa, että on...
Valitettavasti tietoa kummastakaan tekijästä ei löytynyt.
Taulujen kuvat kannattaisi lähettää taiteen asiantuntijalle esim. netin sivustojen kautta. Sieltä voi saada lisätietoja taulujen mahdollisista tekijöistä.
Teostiedustelut ovat näillä sivuilla maksuttomia.
Tässä pari esimerkkiä:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Myös Antiikki ja Design -lehdestä löytyy palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin, tässä linkki sivuille:
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista/kysy-meilta-esineistasi
Myös Turun taidemuseo on järjestänyt teosarviointipäiviä:
https://turuntaidemuseo.fi/tapahtumat
Taiteilijahakuja voi itse tehdä esim. näillä sivustoilla:
http://...
Diktaattori näyttää olevan yhä katsottavissa Areenassa. (poistuu 25.3.2023)
Kenties elokuvan tekstityksestä voisi napata puheen suomennoksen? https://areena.yle.fi/1-50837846
Myös YouTubesta löytyy suomeksi tekstitettyjä versioita puheesta. https://www.youtube.com/watch?v=UShpeTboPJQ
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -teoksen mukaan Manu on lyhennys Immanuelista tai Emmanuelista, voi olla myös Maunon kutsumamuoto. Immanuel taas on heprean Jumala on kanssamme ja Mauno muunnos latinan magnuksesta (suuri) tai Immanuelin lyhennys.
Hyvä tilasto löytyy Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/mäkihypyn_maailmancup. Google löytää sivun hakusanoilla: mäkihyppy tilastot nykänen tai: mäkihypyn maailmancup wikipedia. Englanninkielisiä tilastoja saa näkyviin sanoilla: skijumping world cup statistics. Hiihtoliiton sivuilla kannattaa myös käydä.
Eniten osakilpailuvoittoja on Gregor Schlierenzauerilla 53, toiseksi eniten Matti Nykäsellä 46 (17.12.2018 mennessä). Matti on voittanut 4 kertaa maailmancupin kokonaiskilpailun ja tullut toiseksi kerran. Janne Ahonen on voittanut kaksi kertaa, tullut toiseksi kaksi kertaa ja kolmanneksi 4 kertaa.
Siilinkarin loisto remontoitiin syksyllä 2015 ja siinä yhteydessä silloinen sektoriloisto vaihdettiin apuloistoon, jonka valotunnus on valkoinen vilkkuva valo.
Liikenne- ja viestintäviraston Loistokirjassa ilmoitetaan kunkin turvalaitteen valon nimellinen kantomatka meripeninkulmina. Siilinkarille ilmoitettu arvo on 6M. Suomen loistot, yleistiedot -oppaan sivulta 13 löytyy taulukko, jonka avulla on määriteltävissä valon nimellistä kantomatkaa vastaava loiston valovoima kandeloissa.
https://asiointi.traficom.fi/fi/web/asiointi/henkiloasiakkaat/merenkulku-ja-veneily/loistot
Kysyjä ehkä tarkoittanee erillisellä digilaitteella digiboksia, joita hankittiin Suomen koteihin analogisten lähetysten loppuessa vuonna 2007.
https://nostalgia-tv.fi/digisiirtyma/
Nykyisissä taulutelevisioissa "digiboksi" on sisäänrakennettu, joten erillisiä laitteita lähetyksen vastaanottamiseen ei tarvita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Digitaalisovitin
Kirjastolehti on listannut vuosien ostetuimpia ja parhaat arvostelut saaneita kirjoja vuosien 1981-1983 ensimmäisissä numeroissaan. Lehteen tiedot on saatu suoraan kustantajilta. Lehtiä voi käydä lukemassa vaikkapa Jyväskylän kaupunginkirjaston lukusalissa kolmannessa kerroksessa.
Kirjakauppaliitosta
(http://www.kirjakauppaliitto.fi/?ID=71) kerrottiin, että kirjaa myydyimmistä kirjoista ei ole, mutta tilastoja on. Liiton sivujen kautta (Tilastotieoa) näkee luettelot vuosien 2001 - 2004 myydyimmistä kirjoista. Listat perustuvat Akateemisen kirjakaupan, Suomalaisen kirjakaupan ja Info-kirjakauppojen ilmoittamiin myyntilukuihin.
Näitä vuosia vanhemmat tilastot ovat Kirjakauppaliiton toimistossa Helsingissä. Valitettavasti liitto on lomalla...
Ylen Elävästä arkistosta löytyy Ilkamat-viihdeohjelman katkelma, jossa Ilkka Ryömä laulaa laulun Omatekemä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/16/omatekema-viisu-ei-rivo-eika-p…. Tarkoititkohan tätä laulua?
Laulu on alkujaan ruotsalaisen laulajan ja koomikon Povel Ramelin käsialaa ja nimeltään Själv. Se kuultiin 31.1.1955 När schlagern dog -nimisessä radio-ohjelmassa, jossa esitetyt kappaleet myös levytettiin potpurina. Sen voi kuunnnella esim. YouTube-palvelussa: https://www.youtube.com/watch?v=bLvZ5WIECA4. Själv alkaa kohdasta 4:45.
Valitettavasti en onnistunut löytämään yhteyttä ranskalaiseen elokuvaan tai tietoa laulun ranskankielisestä tulkinnasta.
Lähteet:
Elävä arkisto: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/16/omatekema-viisu...
Aiheesta oli vähän vaikeaa löytää runoja, mutta alla on joitakin ehdotuksia:
Nummensalo, Matti: Yhteistyön voima, teoksessa Säkeitä kotiseudulleni (s. 77), 1976. (tehty Isonkyrön Osuuskaupan 60-v. juhlaan v.1966)
Larin-Kyösti: Talkoopolska, teoksessa Runon vuosikymmenet, 6. p. 1980.
Lastenkirjassa Runon vuodenajat (isbn 951-28-3049-3) on heinä- ja elokuun kohdalla talkooaiheiset runot.
Hellen, Immi: Syystoimia (s. 99) ja Viljankorjuu (s. 101), teoksessa Runoja, 1951.
Moisio, Pauli: Maaseurun miättehiä (s. 74), teoksessa Leviää syrämmestä, 2006.
Jyrinkoski, Yrjö: Raivaajat, teoksessa Runomuistelmat, 1981.
Heikki Asunta: Tanssit/Talkootanssit (runolla on kaksi eri nimeä). Alkusanat: On talkootanssit. Pirtin palkit kolkkaa, ja harmonikat...
Koruja tai upotuksia valmistettaessa simpukan ulkokuori hiotaan pois, jäljelle jäänyt helmiäiskerros muotoillaan halutulla tavalla ja lopuksi kiillotetaan. Helmiäinen on erittäin kestävä materiaali. Video helmiäiskorun valmistuksesta: https://www.youtube.com/watch?v=eN-COeLQOrw Tietoa helmiäisnappien valmistuksesta: https://www.keikari.com/blogi/helmiainen/ Esimerkkejä helmiäisupotusten valmistamisesta: https://ich.unesco.org/en/RL/craftsmanship-of-mother-of-pearl-inlay-01874 Tietoa helmiäisestä englanninkielisessä Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Nacre
Fantasian määritelmää on kysytty kirjastonhoitajilta aikaisemminkin, näin käsitettä on avattu aiemmassa vastauksessa:
"Jos kysyjä tarkoittaa kysymyksellään sitä, mitä käsitteellä 'fantasia' tarkoitetaan kirjastomaailmassa ja taiteiden luokituksessa, vastaus voisi olla 'fiktiivisen ilmaisun laji, jossa todellisen maailmamme luonnonlait eivät rajoita olioiden ja tapahtumien valikoimaa'. Rajanveto on aina ongelmallista, mutta yleisesti varmaan ajatellaan, että jos päähenkilöllä on esimerkiksi tieteelle tuntemattomia 'taikakykyjä', liikutaan heti fantasian puolella, vaikka tapahtumat sinänsä olisivat arkimaailmaa. Eri taiteenlajeissa fantasian ulottuvuuksia on sovellettu laajasti ja monipuolisesti. Jos kysyjä tarkoittaa yleisemmin sanan...
