Helmet-verkkokirjasto on uudistunut ja Taskukirjasto-sovelluksen ylläpito on lopetettu, sillä se ei ole yhteensopiva uuden verkkokirjaston kanssa. Uusi verkkokirjasto käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua. Finnalla ei ole erillistä mobiilisovellusta. Uusi Helmet-verkkokirjasto on jo avattu, ja se toimii myös mobiilissa.
Lisää tietoa aiheesta ja ohjeita uuden Helmet-mobiilisivuston käyttöön löytyy täältä: Taskukirjaston tilalle Helmet-mobiilisivusto vuoden 2024 alussa
Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön arvion mukaan noin 7% maailman metsistä on istutusmetsiä, eli pääosin taimista tai siemenistä istuttamalla kasvatettuja (Global Forest Resources Assessment 2020).
https://www.fao.org/forest-resources-assessment/2020/en/
https://efi.int/articles/about-planted-forests
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta kerrottiin, että kirja on juuri tilattu kirjastoon. Se on uusi, vastailmestynyt kirja, eikä siksi vielä lainattavissa.
Kuningatar Viktoriasta löytyy ainakin seuraavat suomenkieliset kirjat:
Strachey, G. Lytton: "Kuningatar Viktoria" (1927)
Tingsten, Herbert: "Viktoria ja viktoriaanit" (1966). Tämä teos käsittelee sekä kuningatarta että viktoriaanista aikaa.
Lisäksi löytyvät seuraavat englanninkieliset teokset:
Strachey, Lytton: "Queen Victoria" (1984)
Duff, David: "Albert & Victoria" (1972)
Bolitho, Hector: "The reign of Queen Victoria" (1949)
Kaikki edellä mainitut teokset löytyvät ainakin Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
Helmet-kirjastoista Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Helsingin Kallio, Kirjasto 10, Pukinmäki ja Pitäjänmäki ovat luopuneet varausmaksuista siirryttyään varausten itsepalvelunoutoon. Muistakin Helsingin kirjastoista maksu poistuu vuoden 2015 alusta alkaen. Eli mitään maksuja ei jäänyt rästiin.
Tälle F. Kuznetsovin säveltämälle kappaleelle ei lSuomen kansallisdiskografia Violan mukaan ole painettuja nuotteja. Laulettuna se löytyy muutamalta äänitteeltä:
https://finna.fi
Eino Leinon runo Syysmetsässä on vuodelta 1924 kokoelmasta Shemeikan murhe.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1924_shemeikan.xml
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1413810?term=Leino&term=Leinon&term=Syysmets%C3%A4ss%C3%A4&page=3
Ainoa suomennos John Keatsin runosta The Human Seasons (Ihmisen vuodenajat) sisältyy teokseen Lasten runojen aarteet (The children's treasury of verse, suomenkielisen teoksen toimittanut ja suomentanut Leena Mäkijärvi, Satukustannus, 2000). Runo on teoksen sivulla 73.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local…
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Asiantuntija-arvioiden mukaan Afganistanissa on hyödyntämättömiä mineraalivaroja noin tuhannen miljardin dollarin verran, mm. kuparia, rautaa, kultaa ja hopeaa. Maan litiumvarannot saattavat olla jopa maailman suurimmat. Litium on keskeinen akkuteollisuuden raaka-aine.
Toistaiseksi Afganistanissa ei vielä ole merkittävää kaivostoimintaa ja isoja kaivoksia. Maan epävakaa tilanne on haitannut rikkauksien hyödyntämistä. Afganistanin uraanivaroista ei ole tarkempia arvioita, mutta paikallisten viranomaisten mukaan ainakin Helmandin maakunnassa on uraaniesiintymiä.
Helsingin Sanomat 19.8.2021
https://yle.fi/uutiset/3-12064729
https://world-nuclear.org/information-library/nuclear-fuel-cycle/mining…
https://www.reuters.com/...
Winston Churchill kirjoitti monia sodista kertovia teoksia, muistelmia, sanomalehtiartikkeleita ja myös yhden romaanin. Hän sai myös kirjallisuuden Nobel-palkinnon teoksistaan. Huomattavina teoksina mainittakoon kuusiosainen teos The World Crisis, joka käsittelee ensimmäistä maailman sotaa, sekä myöskin kuusiosainen teos The Second World War, joka käsittelee toista maailman sotaa. Erityisesti voisin suositella aloittamaan Churchillin tuotantoon tutustumisen juurikin teoksesta The Second World War, jonka Churchill kirjoitti osittain omien sodanaikaisten muistiinpanojensa pohjalta ja joka oli ilmestyessään suuri menestys.
Hei, tarkoitat varmaan Pyhä saksalais-roomalaista keisarikuntaa, joka muodollisesti säilytti asemansa aina vuoteen 1806 saakka. Sen sanotaan kukoistaneen aina keskiajalta Napoleonin sotiin asti. Vanhojen karttojen kokoelmia löytyy netistä mm. edmaps.com:sta. Tässä suora linkki Historical Maps of the Holy Roman Empire-hakutuloksiin:Historical Maps of the Holy Roman Empire (edmaps.com)Voit valita sieltä erilaisia karttoja eri arkistoista, esimerkiksi "Historical maps of Germany before 1825" eli "Historiallisia karttoja Saksasta ennen vuotta 1825". Lähteet:Holy Roman Empire - WikipediaWorld Historical Maps (edmaps.com)
Etsin sanontaa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta. Suomen murteiden sanakirjasta löytyi sana maailmantahko. Ainakin Loimaan ja Lempäälän murteissa tunnetaan sanonta maailmantahko laahaa = maailma hioo, opettaa. Linkki murresanakirjaan
Ratamo-kirjastoissa seutuvarauksen voi tehdä paikalla olevasta aineistosta. Tällöin ohjelma tarjoaa valittavaksi noutopaikkaa. Lainassa olevasta aineistosta seutuvaraus on tehtävä virkailijan kautta. Kotiseutu- tai käsikirjastoaineisto ei myöskään ole varattavissa. Otapa yhteys kirjastoon, josta haluat varauksen noutaa.
Juttusarjan pohjalta tehty kirja Sju dagar kvar att leva : en berättelse om brott och dödsstraff (2015) on suomennettu nimellä Seitsemän päivää jäljellä : kertomus rikoksesta ja kuolemanrangaistuksesta (2016). Lehtikirjoituksista en suomenkielistä käännöstä löytänyt.
Tällaista kirjaa ei valitettavasti löytynyt. Näistä voisi olla apua:
- Veera lääkärissä / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Kun pelottaa / Anna-Mari Kaskinen
Hyötyä voisi olla myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilta, joilta löytyy mm. työkirja pelon kohtaamiseen ja pelkomittari:
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/lapsi_pelkaa/
Hieno kirja kaikenikäisille peloista ja niiden voittamisesta on Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä.
Silmäilin kyseisen painoksen. Alkuperäistä venäjänkielistä ei ollut mahdollista saada vertailtavaksi.
Huomasin sen, että kirjassa mainitaan tuo vuosilukumerkintä 188' aina vain sellaisissa kohdissa, joissa syytettynä oleville luetaan syytteitä ja viitataan heidän rikoksensa tekoajankohtaan. Tällöinkin tarkka päivämäärä ja kuukausi kerrotaan, vuosi ilmoitetaan tuolla tavalla heittomerkillä ja tapahtumapaikka lyhennetään alkukirjaimeen, N:n kaupungissa. Kaikki muut luvut - päivämäärät, mitat, rahayksiköt - mainitaan tarkasti luvuin. Henkilöistä myös käytetään täysipitkiä nimiä. Tolstoin tekstissä on ranskankielisiä ilmaisuja ja ne on suomennettu alaviitteissä. Välillä jotakin asiaa on tarkennettu alaviitteessä suomentajan huomautuksin....
Näistä voisi olla apua, vaikka ne toimivatkin "toiseen suuntaan" eli vanhasuomi-nykysuomi.
Vanhan kirjasuomen sanakirja. Ensimmäinen osa : A - I / [toim.: Lahja-Irene Hellemaa...et al.] Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1985.
Vanhan kirjasuomen sanakirja. Toinen osa : J-K / [toimitus: Maija Länsimäki, päätoimittaja ... et al.] Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1994
Turunen, Aimo: Kalevalan sanat ja niiden taustat. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö , 1979
Suomen murteiden sanakirja. Tästä on ilmestynyt kahdeksan osaa, viimeinen 2008 ilmestynyt loppuu sanaan kurvottaa.
Jussila, Raimo: Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 1998
