Suomen kirjastoista ja kirjastopalveluista Suomessa saa tietoa sivustosta http://www.kirjastot.fi . Sivuston kautta pääsee mistä tahansa käyttämään niitä kirjastopalveluita, jotka ovat Internetin välityksella käytettävissä. Merkittävä kirjastopalvelu, jota voi käyttää missä tahansa ovat verkossa julkaistut aineistoluettelot. Kirjastot.fi:n kanavalla Kirjastot löytyy pääsy Suomen kirjastojen aineistotietokantoihin, http://www.kirjastot.fi/kirjastot . Lisäksi toimii monihakupalvelu, jonka kautta voi hakea lähes kaikkien Suomen kirjastojen materiaalia, http://www.kirjastot.fi/monihaku .
Kirjastot.fi tuottaa tiedonhakupalveluita Makupalat http://www.makupalat.fi sekä verkkotietopalvelu, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu ....
Anton Tšehovin novelli ”Tolstyi i tonkii” (1883) ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1894 Uusi Suometar -lehden Juttu-Tuvassa. Novelli sai suomenkielisen nimen ”Lihava ja laiha”. Uusi Suometar ilmestyi Helsingissä. Ensimmäisen suomennoksen kääntäjä on tuntematon.
Santeri Grönberg suomensi novellin vuonna 1903. Novelli sai saman nimen kuin ensimmäisessä suomennoksessakin ja se julkaistiin teoksessa ”Poimintoja : valikoima venäläisten kirjailijain kertomuksia” (Hamina : Uusi Kansan-kirjapaino).
Vuonna 1913 novelli julkaistiin jälleen nimellä ”Lihava ja laiha” Reino Silvannon suomentamana teoksessa ”Naisia” (Helsinki : Kirja).
Juhani Konkka suomensi novellin vuonna 1959 ja antoi sille suomenkielisen nimen ”Paksukainen ja Ohukainen”....
Esimerkiksi nämä voisivat olla sopivia:
Katie Daynes: Titta in i kroppen -hauska luukkukirja
Steve Parker: En resa genom kroppen - hyvin selkeät kuvat
Richard Walker: Ihminen - matka ihmiskehoon -tarkoitettu ehkä vähän vanhemmille, mutta tässä on upeat valokuvamaiset kuvat suolistosta, aivoista jne.
Alex Firth: 100 asiaa ihmiskehosta / 100 fantastiska fakta om människokroppen
Yleisesti tunnustettu tosiasia on, että paino pysyy vakiona, kun energiansaanti ja energiankulutus ovat tasapainossa. Tällöin ihminen syö sen verran kuin kuluttaa. Painonhallinnan kannalta parhaana vaihtoehtona pidetään säännöllistä ja tasaista ateriarytmiä. Silloin pystyy välttämään liian kovaa nälkää ja syömään itsensä sopivasti kylläiseksi. Sopiva syömistiheys on useimmille 4–5 kertaa päivässä. Useimmille sopiva ateriaväli on 3−4 tuntia.
Helsingin Sanomat julkaisi 16.12.2021 artikkelin, jossa ravitsemuksen asiantuntijoiden avulla selvitettiin, lihottaako iltasyöminen. Asiantuntijoiden mukaan iltapala on ateria siinä missä muutkin ateriat. Ruoan laatu ja määrä ovat ratkaisevampia kuin kellonaika, milloin se syödään.
Ihminen...
En ainakaan toistaiseksi löytänyt J.H. Erkon palkinnon (1964-1994) tai Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon (1995-) voittajakirjaa, jossa Korso olisi ainakaan oleellisesti tapahtumapaikkana tai aiheena.
Kollega ehdotti Juhani Peltosen kirjaa Elmo (1978), joka sopii kuvaukseesi osittain. Kirjan tapahtumapaikkana on kuvitteellinen Kainalniemen kylä, jonka esikuvana Korso toimii. Juhani Peltonen asui myös itse suurimman osan elämästään Korsossa. Peltonen ei voittanut esikoiskirjapalkintoa, mutta hän oli vuonna 1963 J. H. Erkon kirjoituskilpailun (suunnattu nuorille, jotka eivät ole julkaisseet esikoisteostaan) voittajissa.
Olisiko Elmo voinut olla Korso-yhteyksiensä vuoksi pohtimanne kirja?
Joni Mitchellistä on suomeksi saatavilla kirja Joni Mitchell omin sanoin : lauluntekijän elämä (Nemo, 2015), Epe Heleniuksesta kertoo Timo Kanervan Epe : levymoguli (Johnny Kniga, 2021).
Melko samanlainen kysymys on esitetty tällä palstalla viime lokakuussa. https://www.kirjastot.fi/kysy/tervehdys-haluaisin-tietaa-kuinka-monta?language_content_entity=fi
Professoriliitto osaisi varmaan vastata tähän kaikkein parhaiten.
Artikkelissa Professuurien määrää tulee lisätä Suomessa 25.4.2018 liitto kertoo näin: "Professoriliitto on erittäin huolestunut kokoaikaisten professorien määrän kehityksestä yliopistoissa. Nyt näitä ns. full-professoreita on Suomen yliopistoissa enää alle 2000. Edellisen kerran Suomessa oli näin vähän professoreita tasan 20 vuotta sitten: vuonna 1998 kokoaikaisten professoreiden määrä oli 1928." https://www.professoriliitto.fi/?x23370=838031
Professoreiden määrää on hankala hahmottaa, sillä...
Hei!
Näyttäisi siltä, että teosta Guinness world records gamer´s 2021 ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu. Siitä ei löydy tietoja kustantajan sivuilta. Guinness world records gamer´s 2020 on toistaiseksi viimeisin julkaisu sarjasta. Mikäli teosta tarjotaan tulevaisuudessa hankittavaksi kirjastoon, sen varmasti hankimme.
Elokuva on vapaasti katseltavissa Elonet-palvelun kautta. Voit katsoa elokuvan itse sieltä. Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tarjoama tietokanta ja suoratoistopalvelu. Elonetin elokuvatarjontaan kannattaa tutustua. Elonet.fiElonet - kuu on vaarallinen
Yhdyssanan osana oleva lyhenne, kirjain, numero tai muu merkki tai sana-aines liitetään yhdysmerkillä sanan muuhun osaan (esim. SM-kilpailut, PK-yritykset). Nato on lyhenne sanoista North Atlantic Treaty Organization.Jos lyhennesana on erisnimi, se erotetaan muusta sanasta yhdysmerkillä, esimerkiksi Vateva-messut, Eta-neuvottelut, nyky-Nato.Yhdysmerkki - - Kielikello
Kyseessä saattaisi olla Inga Maggan nyrkkeilymaailmaan sijoittuva Varjonyrkkeilijä (Like, 2020).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7032834
Löysin esitelmän, jossa mainitaan runo Tyyne Saastamoisen tekemäksi. https://www.coccyxmed.fi/esitelmat-conferences/lahti-et-tyyne-saastamoinen/
Päivät putoavat kuin siemenet maahan, kasvaa puu,
jonka varjossa on hyvä olla, jos muistan olla onnellinen.
(Ehkä tämä on vain syksyä 1972)
Piki kirjaston hakutulos
O. E. Nyman näyttää suomentaneen teoksia vuosina 1921–1925. Osasta on ilmestynyt myöhemmin uusia painoksia. ”Suomen kirjailijat 1917-1944” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981) ei mainitse häntä, enkä löytänyt häntä muistakaan tutkimistani kirjallisuuden lähdeteoksista.
Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1905 – 1907 osoitteessa http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/matrikkelit/yomatrikkeli_1900_1907… sisältää yhden mahdollisen henkilön, joka voisi olla O. E. Nyman. Hän on Onni Edvard Nyman, joka on syntynyt Suomussalmella 16.9.1888.
Onni Edvard Nymanista ei kuitenkaan löytynyt kovin paljon tietoja. Muutamilla netin sukututkimussivustoilla hänet mainitaan. Ylioppilasmatrikkelin mukaan hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Oulun...
Kirjastoluokasta 03 löytyy hakemiasi teoksia yleistiedon alalta. Tässä muutama esimerkki: Levy, Joel: Maailma paketissa: 3999 keskeistä faktaa; Schott, Ben: Schottin sekalaiset; Ultramoderni historia. Luonnontieteiden alalta mainio hakuteos on Bill Brysonin Lyhyt historia lähes kaikesta, joka on luokassa 50.1.
Olisiko kenties mahdollista, että runossa olisi puhuttu sieluni helluntain asemesta Suomemme helluntaista? Löysin eräästä vanhasta sanomalehdestä 90 vuotta sitten Mikkelin oppikoulujen ylioppilaiden lakkienjakojuhlassa luetun Runon nuorelle ylioppilaalle, jonka oli laatinut koulun johtaja Joos. Sajaniemi. Tässä runossa johtaja Sajaniemi runoilee Suomemme helluntain helavalkeista: "miten syttyisi syömmissä leimahtain / helavalkeat Suomemme helluntain". Ehkä tämä runo on ollut tuttu opettajallenne ja hän on hyödyntänyt sitä puhuessaan omille nuorille ylioppilailleen.
Runo nuorelle ylioppilaalle
Kyllä on, alimmillaan maan vetovoima, jota kutsutaan myös painovoimaksi, on päiväntasaajalla ja suurimmillaan navoilla. Suurin syy eroihin on maapallon lievä litistyneisyys. Myös läheisyys maan keskipisteeseen kasvattaa painovoimaa. Maahan kaivautuneena painaa enemmän kuin korkealle kiipeämällä. Lisää tietoa esim. National Geographic -lehden artikkelista (6.7.2010) ja peda.fi-sivustolta:
https://natgeo.fi/tiede/onko-painovoima-sama-kaikkialla
https://peda.net/kontiolahti/ahokkalan-koulu/luokat/5-6-luokka/efyke5-6…
Hei!
Kyseiset sanat ovat Matin ja Tepon kappaleesta Lopputili. Ensimmäisen kerran kappale on julkaistu Matin ja Tepon vuoden 1982 albumilla Pidä itsestäsi huolta. Kappale esiintyy myös ainakin Matin ja Tepon kokoelmalevyillä 20 suosikkia : Kaiken takana on nainen sekä Parhaat 2.
Kappaleen on säveltänyt Matti Puurtinen, sanoittanut Veli-Pekka Lehto ja sovittanut Antti Hyvärinen. Kappaleen on levyttänyt myös Jukka Raitanen.
Kappaleen tekijätiedot äänitetietokannassa (Fono.fi): http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=ce405c7c-a2e6-4359-98da-e0b7…
