Ei tuo rakenne voi olla oikein. Asia on ilmaistava joko "ettei" tai "että....ei". On hyvin erikoista, jos sitä esiintyy usein sanomalehdissä. Kirjoitusvirhe on mielestäni ainoa järkeenkäypä selitys sille.
En oikein usko, että aloittelevia kirjailijoita pystyy löytämään keskisuomalaisuuden perusteella kovin kattavasti ja helposti. Joitakin konsteja voi kuitenkin koettaa.
Kirjasampoon osoitteeseen https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8af36fac-046a-471d-b047-c23afce032b9 on listattu pitkä lista keskisuomalaisia kirjailijoita, mutta siellä on paljon jo laajan tuotannon tehneitä ja jo kuolleitakin kirjailijoita. Lähinnä listaa voisi käydä läpi ja vaikka Googlella etsimällä katsoa, ketkä ovat tuoreempia kirjailijoita. Lista ei ole kuitenkaan välttämättä mitenkään kattava eikä ehkä sisällä kaikkia kirjailijoita.
Toinen vaihtoehto olisi etsiä esikoiskirjailijoita ja selvittää, missä he asuvat. Helmetiin on luetteloitu tieto...
Hankittavaksi ehdotetun aineiston saapumista voi seurata HelMet aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/. Kun ehdotettu aineisto päätetään hankkia, pyritään se tilaamaan mahdollisimman nopeasti. Kaikki hankintaehdotukset käsitellään, mutta kaikkia toiveita ei valitettavasti voida toteuttaa. Hankintapäätöksestä ei lähetetä ilmoitusta ehdotuksen tekijälle eikä myöskään tehdä varausta.
Varauksen teko on mahdollista vasta sitten kun aineisto on käsitelty kirjastokuntoon ja viety aineistotietokantaan. Varauksen voi tehdä itse HelMet-järjestelmän http://www.helmet.fi/ kautta.
Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi –dokumentin mukaan Kahdeksan surmaluotia –elokuvan työryhmä sai viranomaisluvan valmistaa pontikkaa. Dokumentissa haastatellaan Tarja-Tuulikki Tarsalaa ja Paavo Pentikäistä. Heidän mukaansa Mikko Niskanen joi kuvausten aikana alkoholia. Todennäköisesti myös pontikkaa.
Kahdeksan surmanluotia -elokuvan pontikankeittokohtaus Ylen Elävässä Areenassa: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/10/02/kahdeksan-surmanluotia
Lähde: Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi / ohjaus Peter von Bagh, 2010. Osa 2/3.
Dokumentti on katsottavissa KAVI:n Radio- ja Televisioarkistossa. https://kavi.fi/fi/rtva
Ks. myös:
Marttinen, Eero: Täyttä elämää : Mikko Niskanen : elokuvamies
Jyväskylä : Gummerus, 1997.
Laulu on vanha vienankarjalainen itkusävelmä. Se on Uhtuan alueelta, joka on taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä. Tietoa sävelmästä ja runosta löytyy Kulttuurisampo-portaalista:
http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkult…
Karjalan kieli, tai nykyään puhutaan myös karjalan kielistä, on suomen kielen sukukieli. Uhtuan murre kuuluu varsinaiskarjalan murrealueeseen. Lisää tietoa karjalan kielistä mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/?s=174
Singerin C-sarja valmistettiin Saksassa Singerin Wittenbergin tehtaalla vuosina 1904-1943. Muista sarjoista poiketen C-sarjan koneiden valmistusvuotta ei pysty selvittämään sarjanumeron perusteella, sillä toisen maailmansodan jälkeen Wittenberg jäi Itä-Saksan puolelle ja Venäjä takavarikoi tehtaan koneet. Sarjanumeroista ei jäänyt rekisteriä. Tehtaassa valmistettiin yhteensä arviolta noin 6,5 miljoonaa konetta.
Singersewinginfo.uk.co -sivuston mukaan Internetistä on löydettävissä listoja C-sarjan numeroista, mutta ne perustuvat arvioihin eivätkä ole alkuperäisiä eivätkä paikkansapitäviä.
Singersewinginfo.uk.co: https://www.singersewinginfo.co.uk/wittenberge/
International Sewing Machine Collectors' Society: http://ismacs.net/...
Droonien lennättämistä koskevat samat ilmailualan säännökset kuin miehitettyjäkin lentoja. Teiden ja rautateiden yllä lentämistä mainitussa korkeudessa ei ole erikseen kielletty. Mahdollisen vaaran aiheuttaminen onkin sitten eri asia
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140930
Helmet-haku ei ole oikein toimiva etsittäessä aineistoa alkukielen perusteella. Sen sijaan Kansallisbibliografian haku tarjoaa "alkuteoksen kieli" -hakurajoittimen:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=…
Tässä haussa on valittu alkuteoksen kieleksi tanska, genreksi tietokirjallisuus ja kieleksi suomi. Hakutulokset on järjestetty niin, että uusimmat teokset ovat ensimmäisinä:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+de…
Äkkiseltään ei tule mieleen tanskalaisen tietokirjallisuuden puolelta palkittuja teoksia. Verkkohauillakaan ei tunnu löytyvän sellaisia suomeksi käännettynä. Voit joka tapauksessa tutkia, löytyisikö hakutuloksista jotakin sopivaa.
Marokosta Sudaniin on käännösversio kappaleesta El cumbanchero, jonka on säveltänyt puertoricolainen Rafael Hernández. Suomenkieliset sanat teki Kullervo eli Tapio Lahtinen. Suomenkielisen version levytti ensimmäisenä Veikko Tuomi vuonna 1949.
Yleisradion äänitetietokanta Fono.fi: Marokosta Sudaniin
Second Hand Songs: Marokosta Sudaniin
YouTube: Marokosta Sudaniin
Olisikohan kyseessä Pirkko Koskenkylän vain e- ja äänikirjana ilmestynyt Ruukin tyttö ja rakkaus? Kirja on tätä kirjoitettaessa lainattavissa valtakunnallisessa E-kirjastossa.Suomalaisen kirjakaupan sivuilla on kuvaus kirjasta:"Vuosikymmeniä sitten, nuorena ylioppilaana, Taina työskenteli lastenhoitajana suklaatehtailijan perheessä Cannesissa. Nyt hän istuu lentokoneessa matkalla hääjuhliin, jossa tuon samaisen perheen tyttären on määrä astua avioliiton satamaan. Kun Taina saapuu perille, hän huomaa, etteivät kuluneet vuodet ole pyyhkineet pois tunteita, joita hän nuorena naisena sai Ranskassa kokea.Matka Etelä-Ranskaan on samalla myös matka muistoihin ja unelmiin. Tie Mathildedalin ruukkikylän tyttösestä äidiksi ja menestyneeksi...
Sukunimiopas: Suojatut sukunimet on viimeksi ilmestynyt vuonna 1994. Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjaa vielä saa lainaan. Jos sitä ei löydä omasta kirjastostasi, voit pyytää kirjaa kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
Nykyään sillä tosin ei enää ole entisenlaista käyttöä, vaan nimilaki suojaa kaikki väestörekisteriin kirjatut sukunimet. Toisen sukunimen voi ottaa käyttöönsä vain erityisestä syystä, jollainen on vaikkapa se, että sukunimi on ollut esivanhempien käytössä. Jos haluaa vaihtaa nimensä muuksi kuin suvun käytössä olleeksi, on keksittävä kokonaan uusi nimi.
Alla linkki Nimilakiin ja Ylen uutinen aiheesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694
http://yle.fi/uutiset/...
Tiedustelin asiaa Seta ry:ltä ja heiltä vastattiin ettei asiaa ole kattavasti tutkittu, koska seksuaalisen suuntautumisen itsemääräämisoikeuden perusteella ei voida tietää kaikkia suuntautumisia, ja sekin voi muuttua elämän aikana.
Espoon kaupunginkirjaston kesätyöpaikkoja haetaan keskistetysti kaupungin sähköisen työnhakujärjestelmän kautta. Kesätyöpaikkojen haku alkaa jo alkuvuodesta, tänä vuonna se alkoi 6.2. Nuorten kesätyöpaikat kirjastoissa varataan yleensä aika nopeasti, joten kannattaa olla hyvissä ajoin jo alkuvuodesta liikkeellä, jos on niistä kiinnostunut.
Tiedote kesätyöpaikoista 6.2. Espoon kaupungin verkkosivuilla: https://www.espoo.fi/fi-FI/Tyo_ja_yrittaminen/Espoo_tyonantajana/Espoon_kesatyopaikkojen_hakuaika_kaynnis(111437)
Tiedot avoimista Espoon kaupungin kesätyöpaikoista löytyvät kaupungin sähköisestä rekrytointijärjestelmästä: https://www.tyonhaku.espoo.fi/OpenJobs.asp?L=1&NODATA=1&Z=E&IE=2&SUMMER=0073
Finnan kautta löysin kaksi LP-levyä, jotka sopivat kuvaukseesi: "Marches and waltzes", esittäjänä USSR Defence Ministry Brass (1980, tuotetunnus C60-13745-6) ja "Old marches and waltzes for brass band", esittäjänä USSR Defence Ministry Brass Band, johtajina Nikolai Nazarov ja Nikolai Sergejev ([197?], tuotetunnus Melodija CM03211-12). "Marches and waltzes" -levyn sisältötietoja ei ole Finnassa. "Old marches and waltzes for brass band" -levyn sisältötiedot löytyvät Discogs-tietokannasta: https://urly.fi/1KcH. Sama LP-levy on kuvailtu Yleisradion Fono-tietokannassa näin: https://urly.fi/1KcU.
"Marches and waltzes" -levy on lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastossa ja "Old marches and waltzes for brass band" -levy...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyy asiaa koskeva artikkeli, josta löytyvät myös linkit Tilastokeskuksen sivuille: https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/tyo-ja-toim….
Saamelaisuuteen liittyvää kirjallisuutta on julkaistu runsaasti. Tietokirjallisuudesta löytyy sekä yleisesityksiä saamelaisten kulttuurista että teoksia tarkemmin rajatuista teemoista. Saamelaisuuteen liittyvää aineistoa voi selata esimerkiksi Vaskin verkkokirjastossa hakusanalla "saamelaiset". Myös kirjastot.fi:n Makupalat-palvelusta löytyy paljon vinkkejä saamelaisiin ja saamelaisuuteen liittyvistä aineistosta.
Valitsin oheiseen listaan muutamia viime vuosina ilmestyneitä tietokirjoja, jotka voisivat sisältönsä puolesta toimia johdatuksena aiheeseen.
Kirjallisuutta
Elin Anna Labba: Herrarna satte oss hit: Om tvångsförflyttningarna i Sverige (Norstedts, 2020)
Juha Pentikäinen & Risto Pulkkinen: Saamelaisten mytologia (SKS...
Jotkut Helsingin kirjastoista ottavat tällä hetkellä (6.5.20) palautuksia vastaan. Lista kirjastoista, joihin voi jo palauttaa aineistoa esimerkiksi palautusluukun kautta, löytyy alla olevasta linkistä. Listassa on tiedot myös Espoo, Vantaan ja Kauniaisten tämän hetkisestä tilanteesta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Palautuksia_aletaan_vastaanottaa_Helmetk(210346)
