Maukola on samaa alkuperää kuin Maukonen, joka on yleisempi nimi näistä kahdesta. Maukoset tulevat Keski-Suomesta ja Pohjois-Savon länsiosista. Maukoloita löytyy Asikkalasta, Hämeenlinnasta ja Lahdesta. Mikkosen ja Paikkalan sukunimikirjassa mainitaan, että Janakkalassa on kirjattu Maukolan talo 1539. Molempiin nimiin (Maukola ja Maukonen) sisältyva Mauko viittaisi siihen, että ne ovat kehittyneet etunimestä Magnus ja ehkä myös Markuksesta.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava 2000
Kysymyksessä siteeratun tekstin laatija on Aaro Löf, "henkisen valmennuksen pioneeri ja @hidasta elämää -sivuston kirjoittaja". Vuonna 2019 Löfiltä ilmestyi itsensä löytämistä käsittelevä kirja Rohkea elämä : 7 askelta todelliseen muutokseen.
https://hidastaelamaa.fi/2015/10/enta-jos-antaisit-itsesi-olla/#47737fa3
Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalle. He vastasivat: "Valitettavasti meiltä ei löydy tähän suoraa vastausta. Uskoisin, että mahdollinen ihmisvirtsan vaikutus riippuu paljolti pensaasta, maaperästä ja virtsan määrästä."
Ruokatieto-sivustolta löytyy luettelo tärkeimmistä suomalaisista villi- eli luonnonkaloista:
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…
Kauppojen kalatiskeillä myydään vaihtelevasti kaloja mm.kaupan koon ja vuodenajan mukaan, mutta yleisimmät kaupoissa tai torilla myytävät luonnonkalat ovat hauki, silakka, siika ja lohi. Lisää tietoa Ruokatieto-sivustolta:
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa-vastuullisuus-ruokake…
Esimerkiksi Pro Kala -yhdistyksen sivuilta löytyy paljon kalaruokareseptejä mm. tämänhetkisen kauden kaloista:
https://www.prokala.fi/
Kaikkien luonnonkalojen voisi ajatella olevan luomua, mutta EU:n luomuasetuksen mukaan luomua voi olla vain viljelty kala, joten...
Keskustelin käyttöliittymäsuunnittelijamme ja graafikkomme kanssa tästä. Asia liittyy saavutettavuusvaatimuksiin, sivummehan on saanut saavutettavuusleiman "Saavutettavuus huomioitu" juuri tänä vuonna. Kaikkien verkossa käytettävien julkisten palveluiden tulee olla saavutettavia syyskuuhun 2020 mennessä (mobiililaitteilla 2021). Suosituksina on, että teksti ja linkit erottuvat toisistaan selkeästi. Kaikki vastaukset ovat linkkejä, eli niitä klikkaamalla pääse yksittäistä vastausta lukemaan. Sama pätee myös samankaltaisiin vastauksiin. Olemme käyttäneet siitä syystä eri väriä teksteissä ja linkeissä. Jos käyttäisimme samaa väriä, täytyisi linkit alleviivata, jolloin meillä olisi mustat tekstit mustalla...
Kyseinen laulukirja kyllä löytyy HelMetin "järjettömän kokoisesta" valikoimasta nimellä VirkistysVerson laulukirja. Sitä on tarjolla yli 20 kappaletta. Valitettavasti juuri tätä kirjoittaessani HelMet-tietokannassa on jokin tekninen este, mutta kyllä se toivottu 271-sivuinen laulukirja joka tapauksessa löytyy ja on saatavissa nopeasti.
Heikki Poroila
Laulun nimi on "Vaelluslaulu". Se alkaa: "Kanssain lähde metsätietä käymään". Kaskuja kertoo rastas, mutta vanha variskin laulussa mainitaan. Säkeistöjä on neljä. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Martti Hela. Laulu sisältyy nuottiin Hela, Martti: "Sikermä kevätlauluja : koululle ja kodille : op. 8" (WSOY, 1924) ja Hilja Karttusen toimittamaan nuottiin "Mitä me laulaisimme? : alakansakoulun laulukirja" (WSOY, 1927). Nuotista "Sikermä kevätlauluja" löytyy ilmoituksia ja pari arvosteluakin vanhoista lehdistä, jotka ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa, esimerkiksi:Huomattava musiikkiuutuus koululle ja kodille:Digi.kansalliskirjasto.fi, Maaseudun sanomat, 25.05.1924. Kansalliskirjaston digitaaliset...
Oman tunnusluvun saat, kun käyt seuraavan kerran kirjastossa. Voit miettiä tunnusluvun/salasanan valmiiksi,
niin virkailija tallentaa sen tietokantaan.
Koska henkilöllisyys täytyy pystyä todentamaan, ei tietosuojan vuoksi tunnuslukuja puhelimitse eikä sähköpostin välityksellä.
Ei tule, kaupunginkirjastoista Premissi-lehti tulee vain Turun kaupunginkirjastoon. Lisäksi lehti tulee Varastokirjastoon Kuopioon ja muutamiin yliopistokirjastoihin.
Voit kysyä lehteä kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta:
http://www.varkaus.fi/palvelut/kirjasto_ja_tietopalvelu/varkauden_kirja…
Googlettamalla löytyy tieto edesmenneestä raumalaisesta taiteilijasta Heikki Salmisesta. Hänet tunnettiin meriaiheisista teoksista. Esimerkiksi Antiikki & Design -lehdessä on palvelu Mikä Missä Milloin, joka on tarkoitettu esineiden tunnistamiseen. He haluavat esineestä valokuvan. Yhteystiedot ovat antti.kaijalainen@fokusmedia.fi
Helmet-kirjastoissa Rumba-lehden vanhoja numeroita ei ole enää luettavissa. Lehden vanhat vuosikerrat on säilytetty Kansalliskirjaston kokoelmissa. Voit käydä lukemassa vanhoja Rumba-lehtiä siis Kansalliskirjaston tiloissa. Lisätietoja voit lukea Kansalliskirjaston sivuilta.
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Koostetta emme mekään löytäneet, mutta Kansalliskirjaston ylläpitämästä kansallisbibliografiasta löytyi joitakin ilmaisjakelulehtiä.
Kotkansilmä alkoi ilmestyä vuonna 1976 https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3427569
Etelä-Kymenlaakso on tietokantaan kuvailtu ilmaisjakelulehdeksi, mutta se on kuvailutietojen perusteella ilmestynyt vain vuonna 1972 https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3699552
Tiedotuslehdiksi kuvailtuja lehtiä löytyy myös, niistä Karhulalainen (https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3495811) on ainoa, joka on ilmestynyt Karhulassa vuosina 1972-1978 eikä ole tulkittavissa henkilökunnan/tehtaan sisäiseksi tiedotuslehdeksi.
Kotkassa on noina vuosina ilmestynyt...
Yritin sosialististen maiden arkielämää kuvaavasta kirjallisuudesta löytää vahvistusta kysymyksessä esitetyille väitteille, tässä kuitenkaan onnistumatta. Jos sosialistista kulttuuria tarvitsee luonnehtia karkein yleistyksin, mielestäni totuudenmukaisimmalta tuntuu Timo Laineen kirjasta Torakoita ja panssarivaunuja : silminnäkijänä hajoavassa neuvostoimperiumissa (Tammi, 2014) vastaani tullut huomio: "Vähitellen minulle selvisi, että Venäjällä on kaikki hieman rempallaan eikä pikkuasioiden kanssa olla turhan tarkkoja." (s. 31) Laineelta löysin myös yhden maininnan rakennusten lämpöeristyksestä, joka sopii yhteen edellisen toteamuksen kanssa: "Kuvittelin, että siperialaiset olisivat olleet kylmyyden ammattilaisia, jotka...
Valitettavasti tätä Antero Ollikaisen suomentamaa ja Monica Törnellin säveltämää laulua Vita om hösten ei ole julkaistu meillä nuottina. En löytänyt nuottia myöskään Ruotsin kansalliskirjaston Libris-tietokannasta.
Heikki Poroila
Kyllä ko. kirja on eduskunnan kirjaston kokoelmassa. Voit tilata sen kaukolainana lähikirjastosi kautta. Eduskunnan kirjasto on kävijöiltä suljettu toistaiseksi.
Jos tarkoitat, että voitko palauttaa Helmet-kirjastoon ammattikorkeakoulujen kirjastoista lainattuja kirjoja, vastaus on ei. Ammattikorkeakoulujen kirjastoista lainatut kirjat täytyy palauttaa oman kirjastoryhmän kirjastoon. Ei Helmet-kirjastoon.
Numerot liittyvät kirjojen luokitukseen. Kaikki kirjat on luokiteltu kuuluvaksi johonkin tiettyyn ryhmään, esimerkiksi juuri jännitys-kirjoihin. Samaan ryhmään kuuluvat kirjat löytyvät kirjastossa aina samasta paikasta.
Kun kysäiset joltain kirjaston työntekijältä missä päin jännityskirjat ovat, niin jatkossa löydät kaikki 1.4 JÄNNITYS -luokkaan merkityt kirjat siitä samasta hyllystä.
Luokkanumero 1.4 tarkoittaa muuten kirjan kuuluvan kertomakirjallisuuteen, 1.2 runoihin ja 1.3 näytelmiin. Kirjan luokan loppuun voidaan lisätä vielä noita huomaamiasi selvennyksiä, esim. 1.2 NUORET tai 1.4 HEVOSET.
Myös tietokirjoja luokitellaan. Tietokirjaluokissa on ensin kolme numeroa ja niiden perässä usein piste ja lisänumeroita, esim. 798 tai 625.109...
Casino Royale -elokuvassa Bond myrkytetään digoksiinilla. Digoksiini (digitalis) on alun perin rohtosormustinkukasta (Digitalis purpurea) eristetty aine. Digitalisglykosidit kuuluvat vanhimpiin käytössä oleviin sydänlääkkeisiin. Digoksiinin liika-annostelu on vaarallista. Seurauksena voi olla pulssin liiallinen hidastuminen, muut vakavat rytmihäiriöt, pahoinvointi ja oksentelu, sekavuus ja näköhäiriöt.
Rohtosormustinkukan maanpäälliset osat ovat hyvin myrkyllisiä. Sen väitetään olevan sydämen toimintaan voimakkaimmin vaikuttava kasvi ja voi pieninäkin määrinä aiheuttaa pahan myrkytystilan, jopa kuolemaan johtavan kammiovärinän. Toisaalta kasvin sisältämillä digitalisglykosideilla on sijansa lääketieteessä: kukinta-aikaan kerättyjä lehtiä...
Vastaus riippuu siitä, miten maa määritellään. Yleensä tarkoitetaan itsenäistä valtiota. Joidenkin alueiden itsenäisyys on kiistanalaista ja joissakin listauksissa maiksi lasketaan myös muita alueita. Vastaus perustuu The Global Economy -sivuston listauksiin. Niissä on 196 maata.
Mediaanin laskentakaavalla saadaan: (196+1)/2 = 98,5. Tällöin mediaani jakaantuu sijojen 98 ja 99 välillä. Väkiluvun kohdalla se tarkoittaa Sierra Leonea ja Sveitsiä, pinta-alan kohdalla kohdalla Hondurasia ja Beniniä.
