Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutamia kappaleita yksityiseen käyttöön. Siinä ei edellytetä, että kopioija omistaisi teoksen kappaleen, joten kirjastosta lainatun teoksen kopioiminen on myös sallittua. Jos levy on kuitenkin suojattu tehokkaalla teknisellä suojauksella, sitä ei saa 50 a §:n mukaan kiertää kopioimista varten. Kopioitavan kappaleen on oltava myös laillisesti valmistettu: 57 §:n mukaan korvausvelvollisuus voi syntyä, jos ”kappaleen valmistaja on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää”,...
Kyseessä on Lassi Nummen runo Minun rakkauteni kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan (1954). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Lassi Nummi: Runot 1947-1977 (1978) sekä antologioistaTämän runon haluaisin kuulla 3. (toim. Juha Virkkunen ja Satu Koskimies, Tammi, 2000) ja Muista runolla (toim. Irina Björkman ja Heini Kantala, 2009).
Kaikki edellä mainitut teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista. Voitte tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Eho Produkt tai Eho tuote (tai Eho-tuote) on julkaissut muutamia lastenkirjoja, joista löytyy vähänlaisesti tietoa. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan kautta tietoa kolmesta kirjasta: Herr Gråbens matbekymmer, Rävens och björnens fiskafänge ja Indianpojken Hiawatha: berättad efter dikten med samma namn. Kaksi viimemainittua on julkaistu myös suomeksi: Ketun ja karhun kalamatkat ja Intiaanipoika Hiawatha: mukaeltu samannimisen runon mukaan.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Kirjat on julkaistu 1930- ja 1940-luvuilla....
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan nimeä on annettu lapselle viimeksi 1920- ja 30-luvulla. Aiempinakin vuosikymmeninä sitä on annettu nimeksi yksittäisille naisille ja miehille:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
En löytänyt nimestä mitään tietoa kirjaston kokoelmissa olevista nimikirjoista. Verkosta löytyi jonkun verran tietoa nimestä Seda. Se on armenialainen tytön nimi, joka merkitsee metsänhenkeä:
https://www.babynames.com/name/seda
Seuraava vastaus perustuu Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjaan Sukunimet (Otava, 2000 uudistettu laitos).
Lintunen, Lintu ja Lintula sisältäisivät ikivanhan suomalaisen henkilönimen. Vanhoihin suomalaisiin ja erityisesti karjalaisiin nimiin sisältyi paljon linnun nimityksiä. Lintu-pohjaisia nimiä on jo keskiajalla esiintynyt Savossa, Karjalassa Hämeessä ja Satakunnassa. Lintunen on edelleen savolainen ja karjalainen sukunimi. Sen kantajia on edelleenkin paljon Joroisissa, Juvalla, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä.
Saarikoski-nimi on yleinen kosken nimenä eri puolilla Suomea. Talon ja suvun nimenä se on esiintynyt vain Pohjanmaalla. Saarikoskia on ollut Etelä-Pohjanmaalla, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalla. Talonnimenä Saarikoski on...
Tietomme näistä Vanhan testamentin käyttämistä muinaismytologisista aineksista ovat niin hajanaisia, että emme pysty rakentamaan niistä minkäänlaista kokonaiskuvaa.
Leviatan לויתן (”kiemurteleva”) esiintyy Vanhassa testamentissa seuraavissa kohdissa
Job. 3:8
Job 40:25
Ps. 74:14
Ps. 104:26
Jes. 27:1
Tunnemme joitakin muinaisitämaisia kertomuksia taisteluista monipäistä petoa vastaa, esim.
Kaksoisvirranmaan Tell Asmarista on löytynyt kuva kahden miehen taistelusta seitsenpäistä petoa vastaan. Kuva on ajoitettu noin vuoteen 2300 eKr.
Syyriassa sijaitsevasta Ugaritin kaupungista on löytynyt joitakin muinaiskanaanilaisia uskonnollisia tekstejä, joissa kerrotaan jumala Baalin ja hänen vaimonsa Anatin voitokkaasta taistelusta seitsenpäistä...
Peruskäännös sanalle tittelille serenissimus/serenissimo on kunnianarvoisa. Sitä käytettään myös Venetsian tasavallan ja sen ruhtinaan nimityksessä, ks. esim. Tiede-lehti 8/2007 http://www.tiede.fi/artikkeli/760/venetsia_kaupunki_joka_on_ikansa_kamp… .
Kaivattu kirja saattaisi olla Ruth Waren Valhepeli (Otava, 2018).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6826830
Rumpelstilzcheninille on kaksikin suomenkielistä nimeä. Useimmissa suomennoksissa Rumpelstilzchen on nimeltään Tinttelintuure. Näin esimerkiksi Aarno Peromiehen suomennoksessa teoksissa Grimmin satuja (1973) ja Kodin satuaarteet. 2 : Peukaloinen : Grimmin satuja (1987).
Marja Kyrön suomennoksessa vuodelta 1983 Rumpelstilzchen on Hopskukkeli.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Uskotusta miehestä on käytetty ruotsiksi useampaa ilmaisua. Suomessa verohallinnon sivuilla käytetään ilmaisua god man, monikossa gode män, https://www.vero.fi/sv/privatpersoner/egendom/arv/bouppteckning_och_bou….
Ruotsin puolella verohallinnon sivulla on käytetty ilmausta förrättningsman, monikossa förrättningsmän, https://skatteverket.se/privat/folkbokforing/narenanhorigdor/bouppteckn…, mutta pdf-muotoisessa oppaassa ilmausta god man, https://skatteverket.se/download/18.109dcbe71721adafd25806d/15984288148….
Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n internetsivuilla kerrotaan, että voimassaolevien säännösten mukaan jokainen kääntäjä määrittelee itse palkkionsa, eikä alalta ole saatavilla palkkiotaulukoita.http://www.kaj.fi/kaannos-_ja_tulkkausala/palkkaus_ja_palkkiot Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) sivuilta löytyy kuitenkin jäsenille kohdistetun palkkiotiedustelun tuloksista muodostettuja tilastoja. Asiatekstikääntäjien tilastoissa sivutaan myös oikoluvun palkkioita. http://www.kaj.fi/kaannos-_ja_tulkkausala/palkkaus_ja_palkkiot/asiateks…
SKTL arvioi, että ammattikääntäjällä yhden käännössivun tuottaminen vie aikaa suunnilleen tunnin verran. Freelancerina työskentelevän tulee palkkauksessa ottaa huomioon myös muut kulut (esim. välineet,...
Hei!
Kirjastokortin numeron voi tarkistaa vain esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Jos kortti on kadonnut, kannattaa se ilmoittaa kadonneeksi ja hankkia uusi, kun se on mahdollista. Uusi kortti maksaa kolme euroa. Nelinumeroinen pin-koodi pysyy samana, jollet halua sitä erikseen vaihtaa.
Vähän tämän tapainen on Carolyn Sloanin Uhka vedessä (Karisto, 1991). Se tosin tapahtuu järven rannalla, eikä kirjan alussa kylään muuttanut tyttö ole henkilöistä se, joka loppuhuipentumassa joutuu järvessä asuvan hirviön lonkeroihin.
HELBUS eli Helsinki School of Business on Suomessa toimiva yksityinen yliopisto. Se tarjoaa maksullisia kauppatieteiden opintoja. Tutkintojen sisältö ei kuitenkaan ole samanlainen kuin Suomen valtion rahoittamissa yliopistoissa.
Suomessa yliopistoja säätelee yliopistolaki ja yliopistojen rahoitus tulee pääosin valtiolta. Valtion virallisen koulutusjärjestelmän mukaisia tutkintoja ei voi ostaa tai myydä, mutta yksityiset koulutuksenjärjestäjät voivat perustaa maksullisia opinahjoja ja tarjota maksullisia tutkintoja.
Jokainen kirjasto voi itse päättää, millaisia lahjoituksia se ottaa vastaan. Pääsääntöisesti voinee kuitenkin sanoa, että kyseeseen tulevat lähinnä uutuusteokset, joista on paljon varausjonoa. Mahdollisia ovat myös huonosti saatavilla olevat vanhemmat ja harvinaiset teokset, joilla kuitenkin edelleen on kysyntää.
Kirjalahjoitusten liittäminen kirjaston kokelmaan ja käsitteleminen lainauskuntoon vaatii niin paljon resursseja, että useimmissa tapauksissa se ei ole tarkoituksenmukaista.
Sinun kannattaa silti kysyä lähikirjastostasi, olisiko kirjoissasi joitakin sellaisia, jotka voitaisiin ottaa vastaan. Asia täytyy kuitenkin harkita jokaisen nimekkeen kohdalla erikseen, joten suuri kirjamääriä ei kannata tarjota kerralla.
Agenttilaki on Yhdysvaltojen FARA-laki (Foreign Agents Registration Act) eli laki ulkomaalaisista agenteista. Se on luotu alun perin vuonna 1938 Natsi-Saksan propagandan torjumiseksi. LisätietoaU.S. Department of Justice: https://www.justice.gov/nsd-faraForeign Agents Registration Act (FARA): An Overview: https://sgp.fas.org/crs/misc/IF10499.pdfWikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Foreign_Agents_Registration_Act
Bunkkerin tuhoaminen on osoittautunut haasteelliseksi, mutta sen maanpäälliset osat on lukuisien yritysten jälkeen saatu hävitettyä siinä määrin, että tontti on saatu hyötykäyttöön. Toisen maailmansodan jälkeen 1947 puna-armeija räjäytti Führerbunkerin sisäänkäynnin ja tuuletuskanavat, ja samalla osa sisäseinistä romahti ja bunkkerin katto putosi 40 senttiä. Perusteellisempaan maanalaisten rakenteiden tuhoamiseen ei tuolloin ollut mahdollisuuksia. Bunkkerikompleksin rakenteita hävitettiin vielä 1956 ja 1959, jonka jälkeen alueen päälle rakennettiin Berliinin muuri. Myöhemmin bunkkeri oli vuosikymmeniä Länsi- ja Itä-Berliinin välisellä joutomaalla. Maanalaisia rakenteita säilyi, mutta maan pinnalle näkyi lähinnä ruohoa kasvava kohoama...
