Lehtijuttu on ilmeisesti tämä Salon Seudun Sanomissa 3.1.2016 ilmestynyt: https://www.sss.fi/2016/01/salon-murteen-sanakirjaan-kertyi-satoja-sanoja-2/
Jutusta päätellen kerätyt sanat on julkaistu vain lehdessä.
Salon murteella kirjoitettuja kirjoja on olemassa useita, mm. "Ei ränt krannata" ja "Arkjoelämän toilauksi - Salon seudun murreantologia". Lisäksi on olemassa "Uskelan murteen sanakirja". Nämä kirjat ovat saatavilla Vaski-kirjastoissa, ja lisää Salon murteella kirjoitettuja kirjoja löytyy hakemalla hakusanoilla "murteet Salo": https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=murteet+salo&type=AllFields
Makkaralenkkiä voidaan kutsua myös lenkuksi.Kotimaisten kielten keskuksen verkossa oleva Suomen murteiden sanakirja selittää lenkku-sanan eri merkitykset.lenkku - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Sokeriruoko on lähtöisin Melanesiasta, eteläiseltä Tyyneltä mereltä, josta se on aluksi levinnyt Aasian mantereelle. Kiinalaiset oppivat tuntemaan sen n. 300 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Myöhemmin intialaiset ryhtyivät käsittelemään ruo'on sisältämää nestettä ja lopulta siitä onnistuttiin valmistamaan kiteytettyä sokeria. Varhaisimmat maininnat tästä ovat Intiasta vuoden 500 paikkeilta.Lähteet ja kirjallisuutta: Satu Jaatinen, Karkkipäivä : sokerin synnystä makeaan elämään Iso tietosanakirja. 12, Siemen–suomyrtti Runar Urbans, Sokeri Suomessa 1500–1917
Sydänliiton sivuilla kerrotaan, että ihminen saa maidosta ja lihasta sen verran luontaista natriumia, että lisättyä suolaa ei tarvittaisi lainkaan. Suola on natriumin ja kloridin yhdiste.
https://sydan.fi/fakta/suolaa-vain-kohtuudella/
Hei!
Kävimme läpi kaikki meillä olevat Asunna kokoelmat, mutta kyseistä runoa Kesäaamu ei löytynyt.
Huomasimme, että aiemmin Kysy kirjastohoitaja-palstalla on kysytty kesäaamuun liittyvää runoa.
Runon nimi on Kalamies ja löytyy kokoelmasta Viheriä oksa, 1930.
Tätä kokoelmaa meillä Turussa ei ole.
Aamulla kun heräjän narahtelu(hun) veräjän.
Ylle puen paitani, taas on hyvin laitani.
Kuljen pitkin nurkkia, kanten matopurkkia.
Kohta istun venhossa, kesäaamun tenhossa.
päiväkulta paistelee, ahvenkörri maistelee, makeata täkyä, koukku ei saa näkyä jne.
Runo nimi on Kalamies ja sen on tehnyt Heikki Asunta. Runo löytyy teoksesta Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi (Gummerus, 1930).
Pehmeäkantisen painoksen ilmestymisestä ei löytynyt ennakkotietoa kirjan kustannusyhtiö Gummeruksen sivuilla. Halutessasi voit tiedustella asiaa lähettämällä viestin heidän asiakaspalveluunsa: asiakaspalvelu@gummerus.fi.
En ole ehtinyt lainsäädännön kaikkiin yksityiskohtiin perehtyä, mutta en ole toistaiseksi keksinyt ainakaan mitään sellaista perinteistä ja yleistä kirjastojen toimintaa, johon direktiivillä voisi olla vaikutusta sen jälkeen, kun se on implementoitu eli sovitettu Suomen tekijänoikeuslakiin. Mielestäni on järkevää odottaa, miten OKM:n virkamiehet ehdottavat Suomen lakia tarkistettavaksi ja vasta sen jälkeen ryhtyä pohtimaan, onko asialla kirjastoulottuvuuksia. EU edellyttää, että kansalliset muutokset tehdään vuoteen 2021 mennessä, joten välttämättä mitään kiirettä ei pidetä. Suomihan vastusti valtiona direktiviiä, jonka hyväksymistä pidettiin oikeudenhaltijajärjestöissä suurena voittona. Arviot siitä, mitä direktiivi tulee merkitsemään,...
IMDB-tietokanta kertoo, että Zadie Smithin Valkoiset hampaat on ollut pohjana neliosaiselle TV-sarjalle vuonna 2002. https://www.imdb.com/title/tt0334877/episodes/?ref_=tt_ov_epl
YouTube näyttää löytävän sarjan jaksoja. https://www.youtube.com/results?search_query=zadie+smith+white+teeth
1940- ja 50-luvulla ilmestyneissä suomen kieliopeissa vanhoja ja uusia nimityksiä käytetään usein rinnakkain. Näistä ehkä kätevin lähde terminologisessa mielessä on Lauri Merikallion Äidinkielen opas (WSOY, 1940), jonka loppuun liitetty kieliopillisten nimitysten hakemisto palvelee oivallisesti kaivatunlaisena listauksena. Merikallio puoltaa vahvasti suomalaisten kieliopillisten nimitysten käyttöä, ja ne ovatkin hänen kirjassaan vielä ensisijaisia: "vieraat" nimitykset esitetään suluissa "niiden varalta, jotka haluavat tutustuttaa oppilaansa myös näihin nimityksiin".
Tässä löytämiäni vinkkejä. Suluissa alkuperäinen ilmestymisvuosi. Lisätietoja kirjoista löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi.
Diderot, Denis: Tämä ei ole tarina (novellikokoelma) (1773)
Erickson, Carolly: Minä, Marie Antoinette (2012)
Hugo, Victor: Yhdeksänkymmentäkolme : romaani Ranskan vallankumouksen ajoilta (1847)
Laclos, Choderlos de: Vaarallisia suhteita (1782)
Prévost, abbé: Manon Lescaut (1731)
Süskind, Patrick: Parfyymi : erään murhaajan tarina (1985)
Kotimaisista kirjailijoista Milja Kaunisto on kirjoittanut vuosina 2016-2018 vallankumouksen aikaan sijoittuvan Purppuragiljotiini-trilogian, johon kuuluvat romaanit Luxus, Corpus ja Status.
Kansainvaelluksia on historiassa useina eri aaltoina. Suurin niistä ajoituu Rooman valtakunnan loppuvuosiin ja keski-ajan alkuun.
Tutkittua tietoa on tarjolla monissa historiankirjoissa esim. Edward Gibbon:Rooman valtakunnan rappio ja tuho. 2. osa. Luvut XVII - XXVI tai Grimberg:Kansojen hisoria osa 7
Vesa Jaakkola tiivistää hyvin kansainvaellusten syitä Salon Seudun Sanomissa 29.9.2015: "
Kirjoitetussa historiassa varsinaiset kansainvaellukset ajoittuvat kahdelle kaudelle: ensin 3:nnelle – 5:nnelle vuosisadalle ja toinen kaudelle 500 – 900. Sen jälkeenkin monet kansat ovat siirtyneet alueilta toisille moniin suuntiin, useista syistä.
Pakottavista syistä kuten sodista on seurannut pakolaisuutta. On toisaalta tavoiteltu parempaa...
Kirjastot.fi-sivulla oli pitkään oma ammatillinen keskustelufoorumi, mutta siitä luovuttiin vuonna 2023 keskustelualoitusten hiipuessa. Facebookissa, tai netissä muutenkaan, ei ole mitään yleisesti kirjastoammatillisten käyttämää keskustelufoorumia, mutta joitakin ryhmiä toki löytyy. Musiikkikirjastolaiset näyttää olevan näistä aktiivisin. Voit hakea lisää Facebookin ryhmiä kirjoittamalla hakukenttään "Kirjasto" ja valitsemalla hakutuloksista ryhmät. Hakutuloksen alkupuolella on paljon kirjallisuuteen keskittyviä ryhmiä, mutta kirjastoaiheisiakin löytyy alempaa.
Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta. Kaukopalvelulomakkeen löydät Helmetistä Kaukopalvelun-sivulta Kaukopalvelu. Kaukolainat ovat maksullisia, kotimaan laina maksaa 4 euroa. Kaukopalvelu ilmoittaa sinulle, kun laina on noudettavissa valitsemastasi kirjastosta.
Tämän runon kirjoittaja ei selvinnyt. Monen muun pikkutuhman lorun lailla se on saattanut kulkea kansan suussa pitkään, ilman tietoa alkuperästä. Tietäisikö joku tämän palstan lukijoista runon kirjoittajan?
Kysymykseen on vastattu aiemmin tässä palvelussa ja onneksemme vastaukset arkistoituvat! Kysyttyjen kysymysten ja niihin annettujen vastausten arkisto löytyy samalta sivulta kuin itse kysymyslomake. Vastauksen kysymykseesi löydät kirjoittamalla ETSI ARKISTOSTA riville TOPLESS. Hakutuloksena on kaksi "arkistokorttia", ja huomannet että 2.12.1999 päivätyssä kysymys-vastauskortissa on kaipaamasi tieto.
Lyhyitä luonnehdintoja aiheesta Sosiaalinen media tiedonhankinnassa voi lukea mm seuraavilta sivuilta. Sivuilla on esitelty yhteisöllisen tiedonhankinnan keskeiset lähteet.
https://seamk.libguides.com/tiedonhakijanopas/sosiaalinenmedia
https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus/sosiaalinen-media-tiedonhankinnassa?language_content_entity=fi
Muita verkkoaineistoja
Sosiaalisen median riskejä ja tiedonhankintaa käsittelee Jari Bundan Laurea-ammattikorkeakoulu opinnäytetyö (2012).
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48632/Jari_Bunda.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pertti Marttila käsittelee Laurea-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään Sosiaalisen median hyödyntäminen palveluliiketoiminnassa.
http://www.theseus.fi/...
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Uni kokoelmasta Jääpeili (1928). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Hellaakoski Aaro: Runot (useita painoksia). Teokset löytyvät kirjastoverkkonne kokoelmista.
https://finna.fi/
Tarkoitat ilmeisesti kaunokirjallisia teoksia, joilla on enemmän kuin yksi tekijä. Tietokirjallisuudessahan on yleistä, että teos syntyy usean tekijän yhteistyön tuloksena. Monen kirjoittajan teokset eivät ole epätavallisia kaunokirjallisuudessakaan. Itse asiassa monet renessanssiajan näytelmistä ovat enemmän kuin yhden tekijän luomuksia.
Myös romaanikirjailijat ovat tehneet yhteistyötä stimuloidakseen luovuuttaan, halusta työskennellä ystävän kanssa tai koemielessä. Kokeellisia romaaneja on kirjoitettu jopa yli sadan kirjoittajan yhteistyönä. Kirjoittajat ovat voineet kirjoittaa ovat voineet kirjoittaa aivan eri osia kirjasta löyhän kokonaiskäsityksen puitteissa tai sitten tehneet läheistäkin yhteistyötä, jossa toinen osapuoli on...
Välimeren ruokavaliossa maito on pienemmässä osassa kuin esimerkiksi Pohjois-Euroopassa, mutta maito kyllä kuuluu osana Välimeren ruokavalioon. Pelkän maidon juomisen sijasta Välimeren alueella käytetään maitoa enimmäkseen erilaisiksi tuotteiksi jalostettuna, kuten mm. juustona ja jogurttina.
Lähteet:
https://www.healthline.com/health-news/the-new-improved-mediterranean-d…
https://www.researchgate.net/publication/8647679_Mediterranean_milk_and…
Lisää luettavaa:
Terveellinen Välimeren ruoka (1999), Judith Wills
Japanissa syödään tuntuvasti vähemmän lihaa kuin länsimaissa, joten jo sen perusteella makkaran ei olettaisi nauttivan siellä kovin suurta suosiota. Japanilaiset syövät lihaa vuodessa noin 45 kg henkeä kohti. Suomessa vastaava luku on noin 80 kiloa, Yhdysvalloissa yli 100. "Kala on Japanin lihaa", huomauttaakin Naomi Moriyama maan ruokakulttuuria esittelevässä kirjassaan Japanilaiset eivät vanhene, eivätkä liho. Lihansyönti on kuitenkin yleistynyt 1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien ja lännestä omaksutut vaikutteet amerikkalaismallisine pikaruokineen ovat jossakin määrin uudistaneet japanilaisten ravitsemustottumuksia.
Makkara ei kuitenkaan ainakaan kirjallisuuden perusteella vaikuta kaikkein menestyksekkäimmältä kulinaariselta...
