HelMetistä löytyy kirja, jossa saattaisi olla värityksestä tietoa.
Ojanen, Olli J.: Mopedit Suomessa 50-, 60- ja 70-luvuilla. Osa 6: Helkama/Olli J. Ojanen.
Linkki HelMetin tietoihin: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xmopot**+helkama&searchscope=9&m=&l…
Veteraanimoottoripyöräklubin sivustolta voisi asiaa myös tiedustella.
http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=51558.
Kyllä asiaa on tutkittu. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston Reuters- instituutin kansainvälisessä Digital News Report -tutkimuksessa on vuodesta 2014 lähtien kerätty tietoa eri medioiden käytöstä uutislähteenä. Vastaukset painotettiin niin, että ne edustavat kunkin maan 18 vuotta täyttänyttä väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen suhteen. Vastaajat eroavat väestöstä siten, että heillä kaikilla on internet-yhteys. Suomessa ilman internet-yhteyttä on noin 6 prosenttia väestöstä. Eri vuosien raportit löytyvät verkosta. Uusin Suomen maaraportti ohessa.
https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/Reuters_Digit…
Yleisradio on teettänyt Taloustutkimuksella tutkimuksia suomalaisista uutisen kuluttajina vuosina...
Kyseessä saattaa olla VY Canis Majoris -tähti. Tämän punaisen hypergiantin ympäri lentäminen 900 kilometrin tuntivauhdilla normaalilla matkustajalentokoneella kestäisi 1100 vuotta.
lähde: https://www.viikonloppu.com/nyt-meni-mittasuhteet-taysin-uusiksi-olemme-mitattoman-kokoisia/
Kuvittajana molemmissa levynkansissa on toiminut sarjakuvantekijä Rauli Nordberg (s. 1949). Hän on myös aktiivinen lauluntekijä.
Lisätietoja Rauli Nordberg – Päijät-Häme-wiki (paijat-hamewiki.fi)
Kirjan julkaisemisesta suomeksi ei löydy vielä tietoa. Mary Higgins Clarkin kirjoja on aiemmin kustantanut Tammi, mutta ainakaan syksyn 2024 kirjaluettelossa ei kirjan suomennosta näy, eikä siitä ole ennakkotietoja muuallakaan.
Kyseessä olivat ilmeisesti esimerkiksi Cimitero di Poggiorealen pohjoisreunalla, Via del Riposon varrella olevat rakennukset? Ne ovat ilmeisesti erilaisten uskonnollisten veljeskuntien tai hautausyhdistysten rakennuksia, joita lienee käytetty jäsenten hautaamiseen. Ks. esim. A handbook for travellers in southern Italy : comprising the description of Naples and its environs, Pompeii, Herculaneum... (1878), s. 141: https://archive.org/details/ahandbookfortra45firgoog/page/140/mode/2up?q=cemetery
Valitettavasti emme onnistuneet selvittämään, mikä kirja on kyseessä. Kirjasampo-palvelussa voit hakea kirjoja 'autiotalo'-hakusanalla ja katsoa, josko joku niistä olisi etsimäsi teos:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/autiotalot%20
Ottamatta kantaa yksittäisiin tapauksiin, mikä on lääkärien tehtävä, sanottakoon että korkea ikä (tässä tapauksessa yli 65 vuotta) ja hapoton maha ravintoaineiden imeytymisongelmineen ovat kumpikin riskitekijöitä B 12 -vitamiinin imeytymishäiriölle, mikä puolestaan aiheuttaa perniisiöösiä anemiaa. Ravintolisän ottaminen voi olla tarpeen tilan ehkäisemiseksi tai hoitamiseksi.
https://www.tevafinland.fi/b12-vitamiinin-puutostila/b12-vitamiinipuuto…
https://seura.fi/terveys/narastysta-ja-kiusallisia-vatsavaivoja-erikois…
B12-vitamiinin puute voi aiheuttaa anemiaa ja hermoston oireita.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
lle
Eri maissa on päädytty erilaisiin järjestelmiin ja käytäntöihin, mutta miksi näin on, siihen on vaikea antaa vastausta. Suomessa on nykyään käytössä järjestelmä, jossa veronmaksaja saa esitäytetyn veroilmoituksen tarkistettavakseen. Sen tietojen tarkistaminen on verovelvollisen vastuulla, joka korjaa virheelliset tiedot ja lisää puuttuvat. Monet vähennykset täytyy myös lisätä itse. Veroilmoitukseen ei liitetä näitä koskevia kuitteja, mutta ne täytyy säilyttää itsellä.
Esitäytetty veroilmoitus on otettu Suomessa käyttöön asteittain vuodesta 1996 alken. Sitä ennen verotoimisto postitti verovelvollisille tyhjän lomakkeen, johon täytettiin kaikki tiedot itse. Tarvittavat kuitit ja tositteet liitettiin ilmoitukseen. Aiemmin, vuoteen 1960...
Ruotsinnosoikeudet Sirpa Kähkösen romaaniin 36 uurnaa on myyty Ruotsiin Lind & Co -kustantamolle.Valitettavasti ruotsinnoksen ilmestymisajankohdasta ei ole vielä julkaistu tietoa.http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/teos.php?id=20317&order=author&asc=1&lang=FIN&page=1https://www.ahlbackagency.com/book/36-urns-a-history-of-being-wrong/?bo…
Kyseessä oleva sitaatti on Ingebor Bachmannin novellista Kolmaskymmenes vuosi (Das Dreissigste Jahr). Kyllikki Villa on suomentanut lauseen näin: "Kuka minä olen sitten, kun kultainen syysykuu tulee [ja karistan pois itsestäni kaiken sen miksi minut on tehty?]".
Novelli sisältyy Ingebor Bachmannin novellien kokoelmaan Kolmaskymmenes vuosi (WSOY, 1961).
Alla olevasta linkistä voit lukea novellin englanninnoksen.
https://archive.org/stream/in.ernet.dli.2015.149197/2015.149197.The-Thirtieth-Year_djvu.txt
Kenttäpostikoodien takana olevat joukot saa selville Pentti Kopsan kokoamasta Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -teoksesta. Esimerkiksi 2127 on 4. Sotasairaalan peiteluku. Suuremmilla osastoilla saattaa olla Wikipedia-artikkeli tai historiikki, joista sijainnin haluttuna aikana voi selvittää. Jatkosodan historia 1-6 -teossarjan kuudennessa osassa on hyödyllinen joukko-osastohakemisto, josta on usein apua pienempien joukko-osastojen sijaintien paikantamisessa. Kolmas tapa on tutustua joukko-osastojen sotapäiväkirjoihin, jotka on digitoitu ja vapaasti käytettävissä Kansallisarkiston Astia-palvelussa, esimerkkinä Linnoitusrakennuspataljoona 333:n sotapäiväkirja. Sotapäiväkirjoissa saatetaan mainita osaston...
Vuonohevonen on suhteellisen pienikokokoinen, mutta voimakasrakenteinen. Englanninkielisen wikipediasivun mukaan täysikasvuisen vuonohevosen paino liikkuu 400-500 kilon välimaastossa, saman arvion antaa ranskankielinen wikipedia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Fjord_horse
https://fr.wikipedia.org/wiki/Fjord_(cheval)
NordGen-organisaation sivuilla mainitaan myös vuonohevosen painoksi 400-500 kg. https://www.nordgen.org/en/native-breed/norwegian-fjord-horse/
Mietimme muutamia teoksia, jotka voisivat sopia lukutuokioonne:
- Lipponen, Erkkuli: Renttahelekku : tarinoita Oulusta
- Lipponen, Eino "Erkkuli": Kollo-Tolonen : avojalakasen raateja Oulussa
- Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa : Kuolleista herännyt
- Pentti Haanpää: Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja
Hieman uudempia:
- Oranen Raija: Sulo tuli taloon ja muita käänteentekeviä kertomuksia
(espanjalaiselta kirpputorilta löytynyt sekarotuinen koiranpentu Sulo Raitis mullistaa omistajansa arjen
- Pentti Lassila: Ihmisten asiat. Romaani, josta voisi poimia katkelmia. Esimerkiksi "Nuorena ajattelee, että aika on ainetta, josta voi tehdä mitä haluaa, elettävän päivän ja tulevatkin päivänsä. Olkoon se vaikka erivärisiä lankoja..."...
Tarkoitatkohan teosta Vanhan Saarijärven historia (tekijöinä mm. Reino Kallio ja Matti Huurre)? Tästä teoksestä löytyy vuoden 1972 ja 1987 painokset myös Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Voit tehdä siihen maksuttoman varauksen.
Selailin hieman Sivupiiriä, joka on lapsille ja nuorille suunnattu kirjasivusto. Linkki Sivupiiriin.Heti etusivulla tuli vastaani Vampyyri kirjojen hylly. Lasketaanko vampyyrit lepakoiksi? Linkki hyllyyn.Kirjahyllyistä löytyi myös eläinkirjahyllyjä. Linkki sivustolle. Niissä suositeltiin monenlaisia eläinkirjoja esim. James Bowen: Katukatti Bob, James Herriot: Kaikenkarvaiset ystäväni, Richard Adams: Ruohometsän kansa, Erin Hunter: Matka alkaa sekä S.F. Said: Varjak käpälä.Eläinhahmoja voisi löytää myös fantasiakirjallisuudesta. Linkki Fantasia hyllyyn. Esim. C.S. Lewis: Narnian tarinat, Douglas Adama:Dirk Gentlyn holistinen etsivätoimisto sekä Brian Jaques: Redwallin taru.Palvelussa on myös äänikirjahyllyjä.Helmet haku sanalla eläimet ja...
Arvelisin, että tarkoittamasi koirakirja on Michael Allabyn ja Jane Burtonin Koiraperheen elämää (WSOY, 1987). Kansikuva ei tosin vastaa muistikuvaasi. Yksittäiset kuvat pentueen kaikista koirista löytyvät vasta kirjan sisäsivuilta, sukupuusta sivuilla 8-9. Allaby ja Burton ovat tehneet vastaavan kirjan myös kissoista (Kissaperheen elämää) ja hevosista (Varsan vuosi). Kaikki keskittyvät eläinten kasvuun ja kehitykseen niiden ensimmäisen elinvuoden aikana.
Suomen kirjastoista ja kirjastopalveluista Suomessa saa tietoa sivustosta http://www.kirjastot.fi . Sivuston kautta pääsee mistä tahansa käyttämään niitä kirjastopalveluita, jotka ovat Internetin välityksella käytettävissä. Merkittävä kirjastopalvelu, jota voi käyttää missä tahansa ovat verkossa julkaistut aineistoluettelot. Kirjastot.fi:n kanavalla Kirjastot löytyy pääsy Suomen kirjastojen aineistotietokantoihin, http://www.kirjastot.fi/kirjastot . Lisäksi toimii monihakupalvelu, jonka kautta voi hakea lähes kaikkien Suomen kirjastojen materiaalia, http://www.kirjastot.fi/monihaku .
Kirjastot.fi tuottaa tiedonhakupalveluita Makupalat http://www.makupalat.fi sekä verkkotietopalvelu, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu ....
Kyseinen runo on Einari Vuorelan kirjoittama Musti Mirrin vieraana. Runo sisältyy alakoulun lukukirjaan Lukutunnin kirja II (toim. Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä, Pentti Merenkylä; Valistus, 1963).
Kirja näyttää kuuluvan oman kirjastoalueesi kokoelmiin, josta voit tilata sen lainaan.
Saat runon sähköpostiisi.
Lukutunnin kirja. II : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (toim. Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä, Pentti Merenkylä ; kuvittanut Heljä Lahtinen, Valistus, 1963)
https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://kirjasto.kuopio.fi/
