Hei,
Suomen ensimmäinen lastensuojelulaki säädettiin vasta 1936 ja se tuli voimaan 1.1.1937. Ennen lastensuojelulain säätämistä lastensuojelutoiminta perustui lainsäädännöllisesti ennen kaikkea vaivaishoitoa ja köyhäinhoitoa sääteleviin lakeihin ja asetuksiin (STM). Kuntien vaivaishoito vastasi paikallisesti orpojen ja muiden vailla riittävää hoitoa olleiden lasten huollosta. Lapsen huollon aineksia vaivaishoidossa olivat asuminen, vaatetus ja muu ylläpito sekä kristillinen kasvatus. Lapsen suojelun järjestämiseksi käytettiin lähisukulaisverkostoja ja kummeja, kasvatuskotiin elätehoitoon antamista ja jonkin verran myös ruotuhoitoa. (Timo Harrikari: Lastensuojelun historia)
Vuonna 1879 vahvistetun vaivaishoitoasetuksen mukaisesti kukin...
Tarvitset nyt enemmän live-tyyppistä opastusta.
Kirjastokorttisi voi olla lukossa monesta syystä: Liikaa maksuja, palauttamattomia lainoja tai olet lähiaikoina täyttänyt 18 vuotta.
Korttisi saattaa myös olla poistettu Helmet järjestelmästä, jos et ole lainannut sillä kolmeen vuoteen.
Kortin jumi saattaa myös johtua palvelusta/sivustosta jonne yrität.
Voit kysyä mikä on vialla Helmet.fi sivuston chatissä tai soittamalla lähimpään Helmet kirjastoon sen aukioloaikana. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Evena lienee Eva-nimen muunnos. Eva puolestaan on ruotsalaisessa almanakassa Eeva-nimen kirjoitusasu. Nimi tulee hepreankielisestä hawwah-sanasta, joka tarkoittaa elävää, kaikkien elävien äitiä. Evena mainitaan joskus myös kelttiläiseksi nimeksi. Yhdysvaltalainen yliopistokoripalloilija on Evena Morency.
Lähteet: Lehtonen, Rea: Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimiksi (2006) ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1998).
Unescon englanninkielisellä sivulla http://whc.unesco.org on paljon tietoa maailmanperintökohteista. Aakkosellinen listaus niistä maittain on osoitteessa http://whc.unesco.org/en/list. Listalla näyttäisi olevan sekä luonto- että kulttuurikohteita. Unescon maailmanperintökohteista löytyy internetistä varsin kattavan näköinen listaus myös suomeksi, Wikipediasta (lista löytyy esim. google-haulla kirjoittamalla Luettelo maailmanperintöluettelon kohteista Amerikassa). Aiheesta on myös kirjallisuutta. Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) löytyy mm. englanninkielinen The world’s heritage: the bestselling guide to the most extraordinary places, HarperCollins 2012 ja suomenkielinen Maailmanperintöä bongareille, Suomen Unesco-toimikunta 2012. Teos...
Seuraavissa kirjoissa on urheiluharrastusta ja vastoinkäymisiä niissä sekä motivaation etsimisestä. Kaikki kuvaustekstit ovat Kirjasammon nuorten kirjallisuutta esittelevästä Sivupiiristä, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri, josta voi etsiä lisää vinkkejä.
Markku Karpio - Otsalamppu: Karpion esikoisteoksessa päähenkilönä on Jari, joka on huippusuorituksiin pyrkivä innokas suunnistaja. Äkkiä hän sairastuukin diabetekseen. Voiko urheilua enää jatkaa kuten ennen?
Kirsi Pehkonen - Punaviiva: Avarakatseinen urheilukirja kuvaa elävästi nuorten huippu-urheilua ja tyttöjen paineita poikamaisessa lajissa sekä avaa lukkiutuneita käsityksiä vammaisuudesta. Pääosassa 8. luokan aloittavat Hilla ja Noora...
Kun yksittäistä tapausta alkaa selvittää - oli sitten kysymyksessä muna tai lintu -, kannattaa varmaankin lähteä liikkeelle Uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevasta yleissopimuksesta (CITES) ja sen liitteistä, joissa kerrotaan mitkä pingviinit ovat uhanalaisia ja miten niiden kanssa tulee toimia tai olla toimimatta.
Ympäristöhallinnon verkkopalvelu (ymparisto.fi) antaa ohjeita, miten edetä lupa-asioissa. CITES on julkaissut verkossa listan linnuista, missä on lukuisia pingviinilajeja.
Ks sivustot
Tarvitsenko CITES-luvan tai EU-todistuksen? Ymparisto.fi
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_a…
Checklist of birds listed in the CITES appendices and in EC Regulation No. 338/97...
Stjärnan löytyy Pentti Saaritsan kääntämänä Södergranin koko lyyrisen tuotannon suomeksi sisältävästä kokoelmasta Elämäni, kuolemani ja kohtaloni. Tähti alkaa sanoin: "Mitä tiedät? Mitä sinä tiedät?"
Jyväskylän kaupunginkirjastoon ei tule Perusta-lehteä. Jos haluat ehdottaa lehden tilaamista kirjastoon, voit tehdä hankintaehdotuksen verkkolomakkeella tämän linkin kautta: Asiakkaan opas | Keski-Finna
Maija-Leena Noppari on kirjoittanut satuteoksen "Vuorenkuningas Penttahittinen: vuorenväen kertomuksia", ja se on julkaistu vuonna 1965.
Kirja tai osia siitä on ilmestynyt myös vuosina 1938 ja 1946 nimillä "Penttahittisen pidot vuoressa: vuorenväen kertomuksia" ja "Penttahittisten kasvatti".
Kesuttaa löytyi Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Suomen murteiden sanakirjasta http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kesuttaa&type=m&sms_id=SMS_97… : kesuttaa = kesyttää 1. tehdä kesymmäksi 2. auttaa jkta voittamaan ujoutensa, toista kohtaan tuntemat pelkonsa, ennakkoluulonsa; totuttaa olemaan jkn seurassa; suostutella. Kotuksen asiakaspalvelun https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet vastaus :
Kalajoen Raution kylän Tyttäre-nimestä:
MML:n Karttapaikan mukaan Tyttäre on nykyisin pellon nimenä Kalajoella.
Nimiarkiston paikannimikokoelmissa on vuodelta 1971 keruutieto ko. nimestä Tyttäre. Paikan kerrotaan olleen alun perin luonnonniitty Vääräjoen rannalla ja Tyttäre-nimeä on käytetty kansanomaisesti myös...
Hei,
Kyseessä on tämä kirja.
Olipa kerran
Niukkanen, Laila ; Grimm, Jacob ; Grimm, Wilhelm ; Perrault, Charles
Kirjalito 1977.
Ulkoasu
[89] sivua : kuvitettu ; 27 cm
Kansialanimeke: 8 klassillista satua Grimmin ja Perraultin satumaailmasta.
Julkaisija Östersundom : Kirjalito 1977.
suomeksi kertonut Laila Niukkanen
ISBN 951-28-0009-8 sidottu
Kirjaa kannattaa etsiä vaikkapa divareista tai nettikauppapaikoista. Tosin sinne on tallennettu tietoja vaihtelevasti ja Olipa kerran -nimellä voi tulla turhan monta osumaa. Varmaan löytyy paremmin jos lisää tuon kannessa esiintyvän alanimekkeen: 8 klassillista satua Grimmin ja Perraultin satumaailmasta.
Valitettavasti en löytänyt mitään ennakkotietoa tulevasta.
Tietoja voisi etsiä Helmet.fi tapahtumasivuston lisäksi esim.
Helsingin tapahtumasivustolta, Tiketmaster tai PianoEspoo
Nuotti löytyy kyllä HelMet-kokoelmasta, tässä suora varauslinkki https://luettelo.helmet.fi/record=b2046780~S9*fin. Myös Helsingin kokoelma on nykyään ns. kelluva kokoelma, joka tarkoittaa sitä, että yksittäisen kirjaston kappale jää yleensä siihen kirjastoon, mihin se on palautettu. Tämä nuotti on viimeksi palautettu Oulunkylän kirjastoon. Varaamalla sen saa kuitenkin haluamaansa kirjastoon.
Heikki Poroila
Asuinpaikka ei ole esteenä toisen kunnan kirjastokortin hankkimiselle.
Seinäjoen kirjasto kuuluu Eepos-kirjastokimppaan. Kirjastokortin hankkiminen vaatii kuvallista henkilöllisyystodistusta sekä käyntiä paikan päällä missä tahansa Eepos-kirjastossa.
Lisätietoa kortin hankkimisesta sekä Eepos-kirjastokimpan käyttösäännöt löytyvät alla olevalta sivulta
https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/
Jos teillä on asiasta lisäkysymyksiä, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä vaikkapa Seinäjoen pääkirjastoon.
https://eepos.finna.fi/OrganisationInfo/#85322
Kyse lienee ollut viisumianomusten käsittelystä ajan poliittisen ilmapiirin mukaisesti. Kylmän sodan aikana kaikenlaista yhteyttä toiseen osapuoleen saatettiin pitää mahdollisena vakoiluna. https://www.jfklibrary.org/learn/about-jfk/jfk-in-history/the-cold-war
https://fi.usembassy.gov/wp-content/uploads/sites/243/2016/11/history-fi_049_076tt8393.pdf
Nykyiset viisumiohjeet eivät mainitse mitään erityistä maata tai mielipidesuuntaa ei toivotuksi.
Paremminkin huomio kiinnittyy riittävään kielitaitoon, opiskelu- tai työpaikkaan ja oleskelun määräaikaisuuden takaamiseen. Opiskeijoiden halutaan palaavan kotimaahansa. https://www.ustraveldocs.com/fi_fi/fi-niv-typefandm.asp#section2 sekä https://studies.helsinki.fi/ohjeet/...
Tarkoitatko passin numeron alussa olevia kirjaimia? Ne ovat osa passin numeroa, mutta niillä ei ole mitään merkitystä, vaan ne ovat satunnaisia samaan tapaan kuin numerotkin. Passeissa ei enää puhuta sarjanumerosta, koska kirjain-numeroyhdistelmät eivät nykyään muodosta mitään sarjaa.Lisätietoa esim. Euroopan unionin neuvoston julkaiseman sanaston kohdasta "numerointi": https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-glossary/prado-glossary.pdf#nameddest=070
Harmajan tuotannosta löytyi kaksi pro gradu -tutkielmaa:
Niemelä, Margit: Rakkaus ja kuolema Saima Harmajan lyriikassa (Turun yliopisto, kotimainen kirjallisuus 1974) sekä
Viukari, Laura: Saima Harmaja nuorena naislyyrikkona (Jyväskylän yliopisto 1988).
Yksittäisistä runoista tuskin on tehty tutkimuksia.
Graduja saa kaukolainaksi Porin kaupunginkirjaston kautta, hinta on 4 euroa/tilaus.
Tässä muutama aiheeseen sopiva kirjavinkki.
Batthyany, Sacha: Hitlerin pitkä varjo : rikos keväällä 1945 ja sukuni tarina (Aula & Co, 2017)
Franzese, Michael: Veriliitto (KKJMK, 2015)
Holappa, Henrik: Minä perustin uusnatsijärjestön (Into, 2016)
Lepistö, Ari: Vapaana vankilassa (Aikamedia, 2021)
Nykyinen Aleksanterin teatteri eli vanha oopperatalo oli Suomalaisen Oopperan (Suomen Kansallisoopperan) käytössä vuodesta 1919 vuoteen 1993. Pohjalaisia-oopperan kantaesitys oli talossa vuonna 1924. Sen jälkeen Pohjalaisia-oopperasta tehtiin talossa vielä kuusi muutakin esityssarjaa. Ensi-illat olivat vuosina 1943, 1950, 1962, 1967, 1973 ja 1991. Ystäväsi on siis hyvinkin voinut nähdä oopperan vuonna 1973-77. Oopperaa esitettiin tuolloin kaikkiaan 47 kertaa. Lähteet:Suomen Kansallisooppera - Pohjalaisia-oopperan esitykset 1973-1977Suomen Kansallisooppera - PohjalaisiaAleksanterin teatteri
Alkuperäinen versio tästä Mccartneyn nätistä akustisesta kappaleesta löytyy The Beatles nimiseltä levyltä, joka Valkoisena tuplanakin tunnetaan. Myös jonkin aikaa sitten ilmestyneistä Anthology-kokoelmista kolmannella on jonkinlainen versio kappaleesta, joskin alkuperäinen lienee laadukkaampi. Kumpaakin levyä löytyy useampi kappale pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuus kannattaa tarkistaa plussasta.
