”Astridin valssi” sisältyy eri nimillä (”Astriidin valssi”, ”Astriitin valssi”, ”Astrin tarina”) moniin julkaisuihin, joita kaikkia en pääse näkemään. Vanhimmat löytämäni sanat on julkaistu vuonna 1915 lehdissä ”Helmiä syvyydestä” ja ”Suupohjan kaiku”. Laulu alkaa: ”Etkö muista kuin aurinko hymyili”. ”Helmiä syvyydestä” -lehdessä sanojen suomentajaksi on merkitty ”H-kynä”. Tämän mukaan teksti ei olisi alun perin suomenkielinen. Kumpikin lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi).”Hauskimmat laulut” -kirjasessa (Merkur, 1926, s. 17-19) ”Astridin valssin” sanat alkavat: ”Etkö muista, kun aurinko hymyili”. Sanat ovat hyvin lähellä ”Suuren toivelaulukirjan” (osa 18) sanoitusta,...
Digi.kansalliskirjasto.fi:stä sain suomenkielisistä lähteistä muutamia osumia haulla electuarium. Tällaisista alan julkaisuista kuin MDS ja Suomen apteekkariyhdistyksen aikakauslehti löytyvät seuraavat kuvaukset:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/915099?term=Electua…https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/915222?term=electua…Niissä käytetään suomeksi sanaa sose. Usein teksteissä käytetään kuitenkin sanaa electuarium. Artikkeleista käy myös ilmi, että lääkesoseisiin on sekoitettu hunajaa pahan maun peittämiseksi.Kokoelmissamme olevista lääketieteen tai latinan sanakirjoista sanaa ei löytynyt.
Runon nimi on Kirjastokoira Kirjalainen. Se löytyy ainakin vuonna 1979 ilmestyneeltä lastenlaululevyltä Täti Monika. Sanoittajaksi on merkitty E. Mäkinen.
Ihan kulmahiomakonetta ei löydy, mutta jonkinmoisia hiomakoneita voisit kyllä lainata
Ison omenan ja Tapiolan kirjastoista.
Isossa omenassa on Ryobi-merkkinen käsihiomakone RPS80-G 80 Wattia ja Ryobi-merkkinen epäkeskohiomakone ROS310-SA20 310 Wattia.
Tapiolasta löytyvät Makita epäkeskohiomakone - Ammattikäyttöön tarkoitettu epäkeskohiomakone erilaisten pintojen hiontaan. Nopea ja tehokas 360° kääntyvä apukahva. Kirjasto tarjoaa koneen käyttöösi, mutta asiakkaan on hankittava itse hiomapaperi. 14 vrk laina-aika.
sekä Makita tasohiomakone - Tasohiomakone hiljaisella käyntiäänellä ja hyvällä tärinävaimennuksella. Hyvä käsiteltävyys rungon muotoilun ja kumipinnoitteen ansiosta. Asiakkaan on itse hankittava...
Jos kaipaat tuosta aiheesta historiallista tietoa, tässä muutama ehdotus:
Helsingin seudun vanhat kaivokset ja louhokset (Geologian tutkimuskeskus, 1994)
Kaivostyön historia (Outokummun kaivosmuseo, 2009)
Laine, Eevert: Neljännesvuosisata maamme kaivostoimintaa 1885-1910
Laine, Eevert: Piirteitä Suomen vuoritoimen historiasta 19-vuosisadan ensipuoliskolla. 1 : Rautateollisuus 1808-1831 (Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto, 1907)
Laine, Eevert: Suomen vuoritoimi 1809-1884 (osat 1–3; Suomen historiallinen seura, 1948–1952)
Nykyaikaisesta näkökulmasta kaivostoimintaa pohditaan teoksessa Kalliosta kullaksi : Suomen mineraaliklusterin vaikuttavuuselvitys (Taloustieto, 2011).
Lähisuhdeväkivallan uhrien ja tekijöiden läheisten on mahdollista saada apua ja neuvontaa tilanteeseensa useilta tahoilta.
Puhelinpalvelu Nollalinja on tarkoitettu paitsi lähisuhdeväkivallan osapuolille, myös heidän läheisilleen. Soittaminen on maksutonta ja soittaa voi mihin aikaan tahansa, vuoden jokaisena päivänä. Lisätietoa palvelusta saat osoitteesta www.nollalinja.fi
Neuvoja ja linkkejä auttaviin tahoihin löytyy myös Nettiturvakodin sivustolta:
https://nettiturvakoti.fi/tunnista-vakivalta/tietoa-laheisille/
Väestöliiton sivuilta löytyy listaus tahoista, jotka auttavat lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä asioissa:
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhdevakivalta/apua-uhreille-ja-tekijoille/
Myös Naisten...
Asiaa on kysytty pari vuotta sitten Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelusta ja vastaukseksi annettiin:
Vanhanmallisen pahvisen ajokortin taisi monikin aikoinaan laminoida parantaakseen sen kestävyyttä. Ilmeisesti laminoitu kortti on tavallisesti hyväksytty käytössä.
Kysyimme asiasta Liikenteen turvallisuusvirastolta Trafilta ja saimme seuraavan vastauksen: "Asiaa tulee tiedustella poliisilta, jonka tieliikenteenvalvonta päättää viime kädessä minkälaisen ajokortin liikenteessä hyväksyy. Ajokortin muussa käyttötarkoituksessa, esimerkiksi henkilöllisyyden todistamisessa laminoinnilla tuskin on mitään vaikutusta, mutta tästäkin päättää aina kortin hyväksyvä taho erikseen."
Lähteitä ja lisätietoja:
https://www.laki24.fi/aihe/56777/...
Netissä Suomen 1000 markan kolikosta vuodelta 1960 näytetään pyydettävän 20 euron molemmin puolin. Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa suuresti niiden kunto, joten tarkemman arvion omasta kolikostasi saat, kun näytät sitä vanhojen rahojen asiantuntijalle eli numismaatikolle.
Kannattaa tutustua Ruokatieto-sivustolta löytyvään dokumenttiin "Tietohaarukka - Tilastotietoa elintarvikealasta 2019". Sieltä löytyy sivulta 39 Tilastokeskuksen laatima taulukko Kotitalouksien ravintomenoista asukasta kohti. Sen mukaan sokerin osuus menoista oli n. 1% vuonna 2017:
https://www.ruokatieto.fi/sites/default/files/Flash/tietohaarukka_2019_…
Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä (http://www.snynumis.fi/) kerrottiin, että rahasi on aihio eli se on painettaessa ohittanut varsinaisen painannan. Tällaiset rahat ovat varsin tavallisia. Rahan arvo on parikymmentä euroa.
Pistolekors-suvun vaakunasta löytyy tietoa kirjasta Gustaf Elgenstierna (1930): Den introducerade svenska adelns ättartavlor : med tillägg och rättelser. 5, Lind af Hageby - von Porten , sivulta 725. Kirja löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta (99.3 ELG).
Vaakunan tarina liittyy suvun edustajaan, joka 1600-luvulla pelasti kuninkaan ja sai palkinnoksi mm. aateloinnin ja vaakunan. Aatelointitilaisuudessa hänen piti ampua kahdella pistoolilla ristikkäin.
Ainakin piparkakkutaikinaan tai muuhun keksitaikinaan saa kohokuvioita kuvioivan kaulimen, erilaisten keksileimasimien tai silikonmuottien avulla. Kannattanee kokeilla muihinkin taikinoihin. Varsinaista leivontatekniikkaa kohokuvioiden tekemiseen emme löytäneet.
Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajilla ei ole pätevyyttä ottaa kantaa lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin.
Ruokavirasto, joka valvoo myös eläinten terveyttä ja hyvinvointia, toteaa muun muassa seuraavasti sivuillaan:"Ruokaviraston tulkinnan mukaan verinäytteen otto ei edellytä sitä, että henkilöllä olisi oikeus harjoittaa eläinlääkärin ammattia, mutta se edellyttää, että henkilö on saanut verinäytteen ottamiseen asianmukaisen koulutuksen eli että henkilöllä on koulutuksen kautta valmiudet verinäytteen ottoon. Kliinisen tutkimuksen osana verinäyte olisi otettava vain eläinlääkärin valvonnassa. Myös muissa tilanteissa voisi olla hyvä, vaikka ei välttämätöntä, että eläinlääkäri olisi paikalla. [..]"
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/...
Kirjastokorttisi ei ole enää käytössä. Käytäntönä, että jos asiakas ei käytä Helmet-kirjastokorttia kolmeen vuoteen eikä hänellä ole mitään lainassa, kortti vanhenee ja asiakas putoaa asiakasrekisteristä. Uuden Helmet-kortin saa heti mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Kun tulet noutamaan uutta korttia, ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaasi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__asiointi_kirjastossa(954)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Patsaat sijaitsivat Viipurissa Turunsillan eli Linnansillan päässä, lähellä Viipurin museota. Ne esittivät kauppaa ja teollisuutta. Patsaista löytyy varsin vähän tietoa: ne oli asettanut insinööri Knut Theodor Öhman (Wiipuri 10.1.1905) ja vuonna 1913 ne palautettiin pakoilleen, kun ne oli ensin väliaikaisesti poistettu korjaustöiden vuoksi (Karjala 5.6.1913). Patsaat näkyvät joissain vanhoissa valokuvissa, esim. https://finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.A4422180-22EB-489E-8E45-9D03E0FFA143?sid=4991729915&imgid=1 ja https://finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.B3B8084B-DEB1-4AF0-87A7-642F61BBAA95?sid=4991729915&imgid=1 Tietoa patsaiden myöhemmistä vaiheista ei löytynyt. Sodan aikana siltaa pommitettiin ja se räjäytettiin,...
Aamulehti tuolta ajalta on kirjastossamme mikrofilmillä. Kirjastomme kotisivulla osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/maksut.htm, on nähtävissä kopioiden hinnat:
Mikrofilmin kopiot:
1. itsepalvelukopiot:
· 0,40 €/A4-valotus
· 0,80 €/A3-valotus
2. palvelukopiot
· 2 €/valotus, minkä lisäksi tulee pienlaskutuslisä 8€, mikäli haluatte, että kopiot lähetetään Teille postitse.
Mikäli haluatte, että kopio lähetetään teille postissa tai että se otetaan Teille valmiiksi (palvelukopio), niin voitte lähettää pyynnön osoitteeseen kasikirjasto.metso[at]tampere.fi.
Mielestäni Teidän kannattaa tulla tänne Metson käsikirjastoon ja ottaa kopiot itse kyseisestä mainoksesta. Henkilökuntamme auttaa Teitä niin filmin etsinnässä kuin valokopion...
Suomessa vakinaisesti asuvan ihmisen kotikuntaa ja kotikunnassa olevaa asuinpaikkaa säätelee kotikuntalaki. Lakia ollaan juuri uudistamassa.
https://valtioneuvosto.fi/-//10623/uusi-laki-selkeyttaa-kotikunnan-maar…
Digi- ja väestötietovirasto pitää rekisteriä Suomen väestöstä ja rakennuksista. Väestötietojärjestelmä on valtakunnallinen sähköinen perusrekisteri, josta löytyvät ajantasaiset henkilötiedot Suomen kansalaisista ja Suomessa vakinaisesti tai tilapäisesti asuvista ulkomaalaisista henkilöistä.
Järjestelmän tietoja käytetään koko yhteiskunnan tietohuollossa, esimerkiksi julkishallinnossa, vaalien järjestämisessä, verotuksessa ja oikeushallinnossa sekä tutkimuksessa ja tilastoinnissa. Myös yritykset ja yhteisöt saavat käyttöönsä...
Jos laitteesi kerran lukee mp3-formaattia, niin silloin vika johtuu todennäköisesti viallisesta levystä. Siinä voi olla naarmuja, likaa tai jokin muu vaurio mikä estää toimimisen. Valitettavasti kirjaston aineistoa käsitellään usein huolimattomasti ja kovakouraisesti, mutta levyt ovat herkkiä häiriöille. Esim. rasvaiset sormenjäljet levyn pinnassa voivat estää toimimisen, tai yksi ainoa riittävän syvä naarmu kriittisessä kohdassa. Tämän tarkempaa vastausta on mahdotonta antaa itse levyä ja laitetta näkemättä. Myöskin soittolaitteissa on suuria eroja ja toiset laitteet ovat herkempiä levyjen virheille kuin toiset, niissä on heikompi ns. virheenkorjauskyky.
