Kirjastonhoitajalla ei ole pätevyyttä vastata tähän kysymykseen tieteellisesti, joten voin vain esittää tietolähteitä, joista voit selvittää vastausta kysymykseesi. En kuitenkaan löytänyt lähteitä, joissa kerrottaisiin unentarpeen lisääntymisestä murrosiässä, vaan useissa lähteissä murrosikäisten unentarpeen kerrotaan olevan sama kuin aiemmin. Unen ajoitus kuitenkin siirtyy usein murrosikäisillä eli he valvovat illalla pidempään.
Lähteet ja lisätietoa:
Murrosikäisistä tulee illanvirkkuja - Terveyskirjasto
Unen tarve - Terve koululainen
Lääkärilehti - Nuori nukkuu myrskyn silmässä (laakarilehti.fi)
Nuoren nukkuminen - Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)
Otollisin kanava lukuvinkkejä kaipaavalle on Tampereen kaupunginkirjaston Mitä lukisin? -palvelu, josta saa omien toiveiden mukaan räätälöityjä kirjasuosituksia.Toivomukset voi esittää oheisella kaavakkeella: E-lomake - Mitä lukisin? (tampere.fi)Omasta puolestani tarjoan Selja Ahavan kirjaa Nainen joka rakasti hyönteisiä.
Hei,Törmäsin tietoon, että tämä voisi olla Tuck Everlasting (1981). Tästä on myös 2002 versio, mutta muistelemasi mukaan paremmin sopinee tuo aiempi. Ainakin tuossa vanhemmassa on tuo kilpikonnaloppu.
Hei!En löytänyt juuri tuon nimistä dokumenttia, mutta voisiko kyseessä olla "Historia: Veristä kuparia"? Dokumentissa kerrotaan vuonna 1913 Yhdysvalloissa sijaitsevassa Calumetin kaivoskaupungissa tapahtuneesta joukkopaniikista. Tämä voisi sopia siihen, että muistat jonkin tulipalon. Tässä tapauksessa kyseessä oli huijaus tulipalosta, joka sitten aiheutti tämän paniikin, ja 73 ihmisen kuoleman. 50 vainajista olivat amerikansuomalaisia. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut kaivoksella, vaan Italian Hall -nimisessä rakennuksessa. Valitettavasti tämä dokumentti ei ole Yle Areenassa katsottavissa, mutta linkkaan sen kuitenkin.https://areena.yle.fi/1-2213907https://yle.fi/aihe/a/20-73447https://www.suomenmaa.fi/uutiset/tuli-on-irti-huusi-mies-kesken-...
Pelin ja muutkin lainat voi palauttaa esim. Palokan kirjastoon. Keski-kirjastojen välillä toimivat kuljetukset, joten lainat voi maksutta palauttaa myös muuhun kirjastoon, kuin mistä ne on lainattu.
Lainoihin liittyvät kysymykset kannattaa laittaa kirjaston asiakaspalvelusähköpostiin Kirjasto.Asiakaspalvelu@jyvaskyla.fi
P. Mustapää on kyllä kottaraisesta runoillut, mutta kysymyksessä etsityt säkeet viittaavat enemmän saksalaisen Victor Blüthgenin suuntaan. Suomeksi kottaraisesta Blüthgenin mukaan riimitteli Kirsi Kunnas. Runo Veli kottarainen löytyy WSOY:n 1960-luvulla julkaiseman Aarteiden kirja -sarjan viidennestä osasta sekä Kunnaksen kääntämiä ja mukailemia runoja ja satuja sisältävästä kokoelmasta Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta.
Runo alkaa sanoin "Talven mentyä saapuu kottarainen" ja sen päättävä kolmas säkeistö kuuluu näin:
– Missä rouvas on, veli kottarainen? / – Hän saapuu kohta kun on valmis pesä, / ja sitten munii, sitten hautoo, / ja sitten onkin jo täysi kesä.
Eipä noita kovin paljon näytä löytyvän. Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy seuraavat teokset:
Yunus Emer: Hullu sydän : runoja (suomennos Suna.Maria Önder 2008)
Nazim Hikmet: Punainen omena: runoja (suomentanut Brita Polttila, 1972)
Puut kasvavat vielä : runoja (valikoinut ja suomentanut Brita Polttila, 1978)
…kuin ilkikuriset lapset : modernia turkkilaista runoutta (suomentanut Riitta Cankocack 2010), josta löytyy turkkilaisia runoja suomennettuina runoilijoilta Cevat Capan, Akin Gülten, Berk Ilhan, Sennur Sezer ja Ahmet Telli.
Pafoksen mosaiikit : Kyproksen nykyrunouden antologia (suomentanut Jussi Korhonen 2005)
Tuollaista täysin kattavaa luetteloa kaikesta Suomessa saatavilla olevasta bulgariankielisestä kirjallisuudesta tuskin on olemassa. Parhaimman tuloksen saanee kuitenkin Finna-palvelusta https://www.finna.fi/ , jossa on mukana useita kirjastoja ympäri Suomen.
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Kirkes-kirjastoissa PIN-koodin saa paikan päällä kirjastossa todistamalla henkilöllisyyden. Ota siis kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan seuraavalla kirjastokäynnillä.
Hei
Kysymyksestäsi ei ilmene kenen haluaisit soittavan. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelu ei muutenkaan välitä soittopyyntöjä.
Tuliko pyyntö mahdollisesti väärään kanavaan?
Muun muassa näistä kirjoista voisi olla apua ötökän tunnistamisessa:
Sandhall: Ötökät: tunnistusopas, 445 lajia (1993)
Jansson: Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta (2012)
Kaaro: Ötököitä Suomen luonnossa (2008)
Hyödyllisiä ohjeita ja linkkejä tuhohyönteisten tunnistamiseen ja torjuntaan löydät myös Jyväskylän kaupungin ympäristöterveyden verkkosivuilta osoitteesta Sisätilojen tuholaiset | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)
Etsitty kirja lienee Helen Piersin kertoma ja valokuvaama Hanhi munii munan (Weilin+Göös, 1973), joka kokoaa yhteen kolme erillistä eläintarinaa: hyvää munintapaikkaa etsivän hanhen tarinan lisäksi kirja sisältää kertomukset "Kettu ja kana" sekä "Pöllö joka ei voinut nukkua". Kirjaa löytyy vielä kirjastoista eri puolilta Suomea. Voit saada sen luettavaksesi jättämällä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Tällaista tietoa ei löytynyt. Sisäministeriön sivuston mukaan järjestäytyneellä rikollisuudella tarkoitetaan vähintään kolmen hengen suuruista ryhmää, joka yhteistuumin tekee vakavia rikoksia:
https://intermin.fi/poliisiasiat/jarjestaytynyt-rikollisuus
Yle uutisoi: ”Pakkanen ei tule hyönteisille koskaan yllätyksenä. Talvi saa olla kylmäkin, kunhan lumipeitettä on suojana. Menneenä talvena lumipeitettä ei ollut ja ampiaiset kärsivät siitä, Saarinen sanoo.” https://yle.fi/uutiset/3-9727785
Kaleva kirjoittaa, että lumipeitteen vuorottainen sulaminen ja jäätyminen voi aiheuttaa maassa talvehtivien hyönteisten kadon, mikä vähentää pölyttäjien määrää. Leudoista talvista kärsivät esimerkiksi maapesissä talvehtivat kimalaiskuningattaret.
https://www.kaleva.fi/luonto-vaatii-suojakseen-lunta/2351605
Tässä lisäksi kaksi tahoa, joiden puoleen kannattaa kääntyä:
Jyväskylän yliopisto Kysyttävää luonnosta tai tieteestä?
https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta...
Ensimmäinen Talvion suomentama julkaisu nimeltään "Satuja ja seikkailuja" on vuodelta 1905. Oheisesta linkistä löytyvät myös muut hänen suomentamansa H.C. Andersenin sadut:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc%2Cid+asc&limit=0&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22fiction%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eauthor_facet%3A%22Talvio%2C+Maila%22&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FNLF%2F%22&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A%221%2FNLF%2Farto%2F%22&dfApplied=1&lookfor=Andersen%2C+H.+C.&type=Author
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastattiin taannoin myös käännöksiin liittyvään kysymykseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/olisin-etsinyt-...
Gmail-osoitteissa ei esiinny maakoodeja, vaan ne loppuvat päätteeseen .com.Lähteet:Mailmeteor: The different Gmail Domains Explained (Updated 2023) (mailmeteor.com)Gmail.help: What does a gmail account look like in England - Gmail Community (google.com)
Kyseessä on varmaankin Tom Shadyacin ohjaama Patch Adams (1998). Elokuva on tosielämään perustuva ja kertoo mielenterveyspotilaasta, joka ryhtyy lääkäriksi. Siitä löytyy tuo mainitsemasi kohtaus, jossa Robin Williamsin esittämä päähenkilö seisoo jyrkänteen reunalla tuntien syyllisyyttä läheisensä naishenkilön kuolemasta ja on aikeissa hypätä, mutta lähelle laskeutuva perhonen saattaa hänet toisiin ajatuksiin.
Elokuvan DVD-versio löytyy Ratamo-kirjastoista, ja lisäksi täältä voit tarkistaa sen saatavuuden suoratoistopalveluista.
Kysyjän kohdalle on todennäköisesti sattunut naapuri (ainakin lähikerroksissa), joka vastoin kaikkia ohjeita ei ole nimennyt verkkoaan (siksi tuo "default" eli oletusarvo) eikä myöskään suojannut sitä, minkä takia kysyjä on päässyt verkkoa käyttämään.
On hankala juridisesti todeta, että kysyjä olisi syyllistynyt toisen verkkoon tunkeutumiseen, koska mitään aktiivisia toimenpiteitä ei ole ollut vaan "tunkeutuminen" johtuu verkon omistajan huolimattomuudesta ja kysyjä voisi vedota siihen, että oletti talossa olevan kaikille vapaa yhteinen verkko. Teoriassa voisi jopa olla, että tämä huoleton henkilö haluaa jakaa oman yhteytensä satunnaisten muitten käyttäjien kanssa. Jos liittymäsopimuksessa ei ole datansiirtorajoituksia, kukaan ei...
Kaksoiskansalaisuutta käsittelee Suomessa asevelvollisuuslain 7. luku. Toisessa valtiossa asevelvollisuuden suorittanut vapautetaan hakemuksesta varusmiespalveluksen suorittamisesta rauhan aikana.
