Antiikin ajan näytelmissä jumalia esiintyy henkilöinä jonkin verran, mutta varsinaisesti näytelmää, jossa olisivat jumalat päärooleissa ei ole säilynyt jälkipolville. Antiikin kreikkalaisten tragedioiden sisältö on kuitenkin lähes pelkästään mytologiaan pohjautuvaa, joten jumalat ovat läsnä näytelmien sisällössä ja tapahtumissa hyvin merkittävästi. Usein kuoro, joka on osana näytelmän rakennetta, kertoo jumalten rooleista tapahtumissa. Näytelmän oletetaan syntyneenkin osana uskonnollisia menoja. Kreikkalaisista suurimmat tragediankirjoittajat ovat Aiskhylos, Sofokles ja Euripides. Euripideen Bakkantit käsittelee Dionysioksen palvontaa, Euripideellä Hippolytos -näytelmässä esiintyvät Afrodite ja Artemis, Troijan naisissa Pallas Athenes ja...
Kyseessä näyttäisi olevan Lauri Parviaisen säveltämä lastenlaulu ”Metsästysretki”. Se on julkaistu laulukirjassa ”Pienten lauluja” (WSOY, 1958; useita uudempiakin painoksia).
Musiikkivideoiden suunnittelusta ja teosta löytyy alla olevia painettuja teoksia.
Yliopistojen yhteistietokannasta, Lindasta löytyi mm. tällaisia teoksia, joita voi kaukolainata kirjaston kautta. Kaukolainat ovat yleensä maksullisia. Lindaa voi käyttää kirjastoissa lisäteosten etsimiseen.
Englanninkielisiä teoksia:
Carlin, Dan. Music in film and video productions. 1991.
Austerlitz, Saul. Money for nothing : a history of the music video from the Beatles to the White Stripes. 2007.
Cristiano, Giuseppe. Analyzing storyboards. 1998.
Pro gradu- ja opinnäytetöitä:
Kärjä, Antti-Ville. Suomalaisen populaarimusiikin kuva : kuvallisen kerronnan, sanoituksen ja musiikin vuorovaikutus suomalaisissa musiikkivideoissa. Pro gradu –työ : Helsingin...
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi! Saimme selville, että talo on kyllä pystyssä, mutta se on yksityisomistuksessa. Väriltään talo on nyt punainen.
Leppävaaran tila sijaitsee Mouhijärvellä. Mouhijärvi on liittynyt osaksi Sastamalan kaupunkia vuonna 2009.
Facebookissa on ryhmä Metsolat, jossa käydään vilkasta keskustelua sarjaan liittyvistä asioista, joten sieltä
saisi varmaan lisää mielenkiintoista tietoa.
Soila, Soile ja Soili ovat rinnakkaisnimiä, joista Soile on ilmeisesti varhaisin. Sitä on käytetty jo 1800-luvulla. Soila-nimeä suositteli kouluneuvos Yrjö Karilas vuonna 1919. Nimen merkitys on epävarma, mutta lähtökohtana saattaa olla "soile, soilu", joka tarkoittaa revontulten loimua. Sanalla on ilmaistu myös auringon säteitä puunrunkojen välissä. Soilua-verbi taas merkitsee veden pinnan ja aaltojen liikettä. Luontoaiheisesta nimestä on siis kyse, mutta ei saamelaisesta.
Lähde: Lempiäinen Pentti, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Kalevalasta löytyy onneksi suorasanaisia versioita, esimekiksi nämä:
Nieminen, Kai: Kalevala 1999. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1999.
Pertti Rajala on kirjoittanut Kalevalan selkokielelle (BTJ Kirjastopalvelu, 2.p. 2008).
Myös Martti Haavio on tehnyt Kalevalasta suorasanaisen version Kalevalan tarinat (WSOY 2.p. 1985)
Kirsti Mäkisen versio Kalevalasta: Suomen lasten Kalevala (Otava, 6.p. 2003).
Kalevala nykysuomeksi / [muokannut] Aulis Rintala. Pilot-kustannus, 2006
Hauska kuulla, että olet tyytyväinen palveluumme!
Kirja lienee Richard W.Langen kirja Ikkunallani kasvaa sitruuna ja taatelipalmu, joka ilmestyi 1980. Kirja oli muistaakseni tavallista kirjaa kapeampi.
En osaa pysyä yhdessä lehdessä kieliryhmää kohden, sen verran laajasta valikoimasta on kyse. Naapurimaassamme on kaksi päälehteä, joista Dagens Nyheter on sitoutumaton liberaalilehti, kun taas Svenska Dagbladet on sitoutumaton oikeistolehti. Isossa-Britanniassa laatulehdistä The Guardian on keskusta-vasemmistolehti, kun taas The Times nojaa enemmän oikealle. Yhdysvalloissa suurimmat lehdet ovat vasemmisto-oikeistoakselilla The New York Times, The Washington Post ja The Washington Times. Saksan kohdalla suosittelisin Süddeutsche Zeitung-lehteä. Toivottavast löydät näistä itsellesi sopivat lehdet.
Tarhonen on samaa alkuperää kuin Tarhanen. Nimen taustalla lienee tarha-sanan sisältävä asuinpaikan nimi kuten Tarhala, Tarhalehto tai Tarhamäki. Alunperin Tarhonen sijoittui erityisesti Saimaan seudulle. Nykyään Tarhosia on varsinkin Ristiinassa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Puumalassa, Savonlinnassa ja Taipalsaaressa.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja (1988)
Hei,
Turun kaupunginkirjastosta ei löytynyt sellaista kokoelmaa, jossa olisi sekä kappale Timotei että Sinua, sinua rakastan. Mutta Jyväskylän kaupunginkirjastossa sellainen on. Olisiko tämä se, mitä etsit:
AINEISTOLAJI Äänilevy ID 75127
NIMEKE SINUA sinua rakastan [Äänite]
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT [Helsinki] : Love Records, [197-?]
ULKOASU 1 äänilevy
ISBN/HINTA 26,90 FIM
TUOTETUNNUS Love Records LXLP506
LISÄKIRJAUKSET Lauluja rakkaudesta; Lauluja sinulle
HUOMAUTUKSET A-puoli (1-7): Lauluja rakkaudesta ; B-puoli (8-13): Lauluja sinulle
Alkuperäisjulkaisu 1969
ASIASANAT musiikki : aiheet : rakkaus
laulelmat : Suomi : 1960-luku
YK-LUOKAT 78.8942, 78.8932
OSAKOHTEET
Sinua, sinua rakastan / Kaj Chydenius (esitt.); Aulikki...
Taisa-nimestä löytyy hyvin vähän tietoa suomalaisista nimikirjoista. Taisa on muunnos nimestä Taisia. Taisia on ortodoksisessa kalenterissa pyhän naisen nimi. Väestörekisterin nimipalvelun mukaan Taisa-nimisiä on Suomessa ollut yhteensä 31, Taisioita 93. Venäjällä on käytössä samantapainen nimi, Taisja. Taisan nimipäivä on ortodoksisen kalenterin mukaan 10.5.
Lähteet:
Nummelin, Teerijoki: Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä (2003)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992)
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle! (2001)
www.vaestorekisterikeskus.fi (nimipalvelu)
Aurinko säteilee valtavasti valoa. Sitä ympäröivä avaruus on kuitenkin lähes täydellinen tyhjiö eli siellä on hyvin vähän ainetta. Tällaisessa tilassa valkoinen tai väritön valo kulkee suoraan eteenpäin kapealla alalla törmäämättä juuri mihinkään. Ei ole mitään, mistä valo heijastuisi. Aurinko näkyy katsojasta kirkkaana pisteenä, jonka ympärillä on vain pimeyttä.
Maapallolla sen sijaan on paksu ilmakehä, jossa erilaisia kaasuja, vesihöyryä, pölyä ja muita hiukkasia. Valo ei pääse suoraan Maan pinnalle, vaan se muuttaa hieman suuntaa kohdatessaan ilmakehän atomeja. Ilmakehän läpi kulkiessaan valo leviää tasaisesti niin että koko taivas näyttää kirkkaalta. Eri aineita kohdatessaan valkoinen valo hajaantuu...
Syksyllä 1939 Sillanpään nimi nousi Nobel-ehdokkaiden joukkoon. Hänen novelliensa valikoima Färden till Kvarnbäcken (Retki Myllykoluun) oli 1936 herättänyt Nobel-komitean sihteerissä Per Hallströmissä mielenkiintoa Sillanpään lämmintä kertojaa kohtaan. Hallström tapasi pienissä novelleissa humaanin kertojan, jonka kanssa lukijan teki mieli vaihtaa ajatuksia.
Sillanpää voitti Nobel-äänestyksessä Sveitsissä asuvan Hermann Hessen ja sitten hollantilaisen Johan Huizingan. Sillanpään katsottiin kilpailijoitaan paremmin täyttävän Alfred Nobelin jälkisäädöksessä mainitun taiteen idealistisen tarkoitusperän vaatimuksen. Kauan odotettu ilmoitus palkinnosta saapui Tukholmasta Helsinkiin 9.11.1939. Palkinnon perusteluissa...
Muistelmateoksessaan "Maailman mylläkässä" (WSOY 1949) Klemetti on kertonut sävellyksen syntyvaiheista (ss. 77-80) ja mainitsee tässä yhteydessä, että hän oli poiminut sävelmän kokoelmasta "Suomen kansan sävelmiä" ja Klemetti on kirjaansa kopioinut myös sävelmän nuotinnoksen siinä muodossa kuin se lähdeteoksessa on ollut.
Klemetti ei kuitenkaan kerro tarkemmin, mistä tämän moniosaisen ja pitkän ajanjakson aikana julkaistun kokoelman osasta sävelmä on otettu. Klemetti vain toteaa, että melodia on kokoelmassa nimellä "Kansanmarssi", joka ei viittaa nimeen vaan kuvailevaan ilmaisuun. Klemetti korostaa, että hän joutui lauluaan varten melodiaa parantamaan ja soinnuttamaan, koska se oli alkuperäisessä muodossaan "muotopuoli, vähemmän viehättävä...
Kirjailija J. K. Rowlingin mukaan näin voi käydä. Potter-kirjojen maailmassa taikuus periytyy geneettisesti, mutta se saattaa hypätä sukupolvien yli. Rowlingin mukaan jokaisella jästisyntyisellä eli ei-maagisille vanhemmille syntyneellä noita- tai velholapsella on suvussaan ainakin yksi noita tai velho. Esi-isien tai -äitien joukossa voi siis olla myös surkki, joka periyttää taikuusgeeniä eteenpäin, vaikka ei itse sitä ilmennäkään.
J. K. Rowlingin chat-haastattelu: http://www.accio-quote.org/articles/2007/0730-bloomsbury-chat.html
Internetin tarjoamien tietojen perusteella (http://www.silviisii.com/vls/mic/124.shtm) Tuulikki Pietilän hauta on Turun hautausmaalla, osoite Hautausmaantie 21, 20720 Turku.
Heikki Poroila
Juhani Niemi pohtii esseessään "Kirjallisuutemme Nobel-palkinnon taustaa - Palkittiinko vuonna 1939 Sillanpää vai Suomi?". Essee on Juhani Niemen vuonna 1988 ilmestyneestä esseekokoemasta "Lammas ja vuohipukki" sivuilla 94-101. Nähdäkseni Niemi tulee siihen johtopäätökseen, että Sillanpäälle palkinto myönnettiin sekä kirjallisista ansioista että ulkokirjallisista syistä. Suosittelen tutustumista Niemen esseeseen. Siinä viitataan myös muihin lähteisiin,joita Niemi on käyttänyt, mm. Kjell Espmarkin teos " Det litterära Nobelpriset",
Pekka Tarkan " Otavan historia", Anna von Hertzenin teos vuodelta 1955 nimeltään "F. E. Sillanpään Nobelin-palkinnon saanti ja Ruotsin-matka vv. 1939-40" sekä tutkijoista Panu Rajala. Rajala on laaja-alaisin...
Ymmärsin teidän haluavan tietoa musiikkia sisältävästä vanhusten viriketoiminnasta.
Näistä alla olevista voisi päästä liikkeelle. Numerointi on tarkoitettu helpottamaan lukemista, ei arvottamista varten:
1. (Tätä saa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista)
Adolfson, Britt-Marie: Sano se laulaen : Vanhusten huollon ja palvelukeskusten musiikkiterapeuttiseen toimintaan / Kehitysvammaliitto, 1994
laulunopas (43 s.) ; 31 cm
ISBN 951-580-076-5
2.(Tätä saa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista)
Musiikkiterapian monet kasvot / (toim.) Jaakko Erkkilä & Kimmo Lehtonen
JULKTIEDOT [Jyväskylä] : [Suomen musiikkiterapiayhdistys], 1999
ULKOASU 398, [1] s. : kuv., nuott. ; 23 cm
STAND NRO 952-91-0827-3 (nid.)
3. (Tämän saanee kaukolainattua...
"Ihalempi"-runosta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti hankkia käsiinsä V. Tarkiaisen kirja Eino Leinon runoudesta, johon sisältyy siitä seikkaperäinen analyysi (s. 64-71). Tarkiainen kytkee runon Kalevalan ja Kantelettaren Marjatta-aiheeseen sekä kansanrunoutemme Maria-legendoihin ja näkee sen kuvauksena nuoren neitsyen yliluonnollisesta äidiksitulosta ja taivaaseen joutumisesta. Hiidet ovat hänen mukaansa suoraa perua "Marjatan virrestä": "Kaikissa sen muunnoksissa säilyttivät pahansuovat hiidet, jotka virittävät eksyttäviä virvaliekkejä yksinäisen kulkijan tielle, tärkeän asemansa ja merkityksensä kansansaduistamme saatuna perinteenä. Ne esiintyvät alkukantaisen luonnonmystiikan salaperäisinä edustajina ja taitavasti sovitettuna...
IKyseessä oli Kokonaan toinen juttu - äidinkielen virikeohjelmasarja kolmasluokkalaisille, joka esitettiin TV-1:ssä maanantaisin 12.20-12.45 tammikuussa 1977, uusinnat tiistaiaamuisin. Siinä näyttelivät sekä Olavi Ahonen (vahtimestari) että Erkki Saarela (posteljooni osassa 2, salapoliisi osissa 3 ja 4),
10.1. Osa 1: Suusialas nitreve. Tommi luulee, että nyt alkaa vain koulu ja kolmas luokka, mutta vahtimestarilla on salaisuus…
17.1. Osa 2: Viesti. Postimies Totti Luska harrastaa muutakin kuin postimerkkien tutkimista.
24.1. Osa 3: Mihin jäljet johtavat
31.1. Osa 4: Ansa. Koira Kirjalainen tunnustaa rakkautensa kirjoihin ja että tässäkin jutussa on kirja paikallaan.
