Kyllä kirjan voi palauttaa heti sen lainattuaan.
Oletkohan törmännyt uudenmalliseen palautusautomaattiimme täällä Espoossa? Se lukee kirjan koodin, ja imaisee sen sisuksiinsa vain, jos kirja on varattu tai kotoisin Helsingistä.
Muut palautukset automaatti kehottaa pistämään selän takana olevaan hyllyyn.
Tarkistathan, onko kirja vielä sinulla lainassa.
Suomalaisia nykyrunoilijoita esitellään kahdessa kirjassa:
- Suomalaisia nykyrunoilijoita / toim. Siru Kainulainen ja Johanna Krappe (2008)
- Suomalaisia nykyrunoilijoita. 2 / Teemu Manninen, Maaria Pääjärvi (toim.) (2011)
Hyviä vinkkejä ja esittelyjä myös mm. näiltä sivuilla:
Tienviittoja 2000-luvun runouteen | Helmet
Ota lukuun: Suomalaista nykylyriikkaa
2000-luvun runous « Tuli & Savu (tulijasavu.net)
Avainsana: nykyrunous (kirjavinkit.fi)
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty nykyrunoilijoista aiemminkin. Alla linkki toiseen vastaukseen:
Olen lukenut suomalaisia runoilijoita 80- ja 90-luvulla. Nyt haluaisin hieman päivittää tietojani, ketäs suomalaisia runoilijoita tällä hetkellä onkaan?...
Islannin kirjallisuuden tunnetuin nimi varmasti Halldór Kiljan Laxness:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176033994495
Laxnessin Salka Valka -teosta näyttäisi olevan hyvin saatavana kirjastoalueesi kokoelmista.
Kannattaa etsiä teoksia myös esimerkiksi myös näiltä kirjailijoilta:
Sjón
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317592081390
Vigdís Grímsdóttir
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175976125464
Einar Már Guðmundsson
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176001561242
Einar Kárason
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176005441710
https://keski.finna.fi/
Tarkoitatko Suhe Live -kollektiivin esittämää laulua "Lunastajani elää" (tai "Tiedän Lunastajani elää"), joka alkaa: "Hän luo uuden maan hän luo uuden taivaan, jossa ei menneitä muistella"?
Suhe Live toimii osana Suur-Helsingin seurakuntayhteisöä tai seurakuntaa. Kollektiivin kotisivulta löytyvässä nuotissa laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty Jarkko Stenroth. Nuotissa on myös laulun sanat. Laulu sisältyy Suhe Live EP:lle.
Verkosta löytyy myös muita sivuja, joilla on laulun sanat tai esitys tai molemmat.
http://suhe.net/suhelive/
Tämä Taika ja Jukka Kuoppamäen yhteislevy löytyy ainakin HelMet-kokoelmasta Tikkurilan musiikkivarastosta. https://luettelo.helmet.fi/record=b1354486~S9*fin Jos ei pääse itse varaamaan ja noutamaan jostain HelMet-kirjastosta, tätä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
Keravan kaupunginkirjastolla, kuten ei muidenkaan kuntien kirjastoilla, ole omaa kuvapankkia. Monilla kaupungeilla sen sijaan on. Tässä muutamien sivustoja:
http://www.aineistohotelli.com/helsinginkaupunki/
http://www.tampere.fi/kulttuuripaakaupunki/kuvapankki/index.html
http://www.opiferum.com/~hmlkaupunki/
Sepänkatu 19 Helsingin Punavuoren Joutsenen korttelissa on Puhvelista Punatulkkuun kirjan mukaan Suomen Punaisen Ristin rakennuttama talo. Rakennuksesta ja sen sisäpihan rakennuksesta on valokuvia kuvateksteineen Finna-tietokannassa (www.finna.fi). Kaupunginarkistosta löytynee talon piirustuksia ym. Aineiston saatavuutta ja tutkijansalin käytettävyyttä voi tiedustella kaupunginarkiston päivystäjältä, ks. Helsingin kaupunginarkisto | Helsingin kaupunki
Helsingin kaupunginmuseo on suljettu ainakin 10.1.2021 saakka ks. Helsingin kaupunginmuseo.
Lähteitä:
Ollila, Kaija ja Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun. Helsingin vanhoja kortteleita, s. 246-247
Sundman, Maud: Vardagsliv i södra...
Sekä oikeusasiamies että oikeuskansleri ovat läsnä eduskunnan istunnoissa, joissa käsittellään heidän kertomusta toiminnastaan.
Oikeusasiamies esittelee kertomuksen lähetekeskustelussa esim. PTK 136/2020 ja antaa keskustelun loppupuheenvuoron https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2020+6.aspx
Vuosimertomuksen ainoassa käsittelyssä oikeusasiamies myös osallistui keskusteluun, esim. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx
Oikeusasiamiehen kertomusten käsittelytietoihin ja asiakirjoihin sekä pöytäkirjoihin pääset tutustumaan tämän linkin kautta https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx#Default=%7B%22k%22%3A%22oikeusasiamiehen%20AND%20kertomus%...
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ikävä kyllä ole vuoden 2019 jälkeen ilmestyneitä Opettaja-lehden numeroita. Lehteä voi lukea näköislehtenä osoitteessa https://www.opettaja.fi/lue-lehti/. Numeroita on myös mahdollista tilata kaukolainaksi.
Ainakin täältä näyttäisi löytyvän kysymäsi mahdollisuus: https://www.ultrafractal.com/.
Muita vaihtoehtoja esitellään tässä Fix the Photo -sivuston artikkelissa: https://fixthephoto.com/best-fractal-generator.html.
Keskustelupalstoja kirjoista löytyy kyllä myös suomeksi. Monet niistä saattavat olla melko satunnaisesti keskustelevia tai keskittyvät johonkin tiettyyn aiheeseen. Esim Googlehaulla hakusanana keskustelupalstat + lukeminen tai keskustelupalstat ja kirjallisuus.
Kirjasampo sivuston keskusteluista kannattaa aloittaa. Kirjasampo tarjoaa myös paljon tietoa kirjoista ja omia suosikkeja voi etsiä vaikkapa kansikuvahaulla. Linkki Kirjasampo.fi
Vilkasta kirjallisuuskeskustelua käydään myös Helmet lukuhaasteen Facebook-ryhmässä. Linkki ryhmään
Goodreads suomi ryhmien keskustelut voivat myös olla kiinnostavia. Samalla näkee myös kiinnostavia kirjalistoja. Linkki sivustolle.
Kadonneen kirjan voi korvata kirjastolle hankkimalla tilalle uuden vastaavan teoksen. Mikäli kirjaa ei ole saatavilla kirjakaupoista, kirjaston henkilökunta määrittelee korvaushinnan aineiston indeksikorotetun hankintahinnan perusteella. Korvaussumma on aina tapauskohtainen, siihen vaikuttaa myös se, kuinka paljon kirjaa on lainattu ennen sen katoamista. Asiasta kannattaa käydä keskustelemassa henkilökohtaisesti kirjastossa.
Lisää maksuista voit lukea Kuopion kaupunginkirjaston kotisivuilta www.kuopio.fi/kirjasto ja valitsemalla sieltä kohdan "Maksut ja korvaukset".
Kirja on Suomen maatalouden historia. 1, Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003). Sivulta 598 alkaa jaksoon Vuosisataisia kehityslinjoja kuuluva Ismo Björnin artikkeli Muuttuva maalaismaisema.
Aulikki Oksasen sanat Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa löytyvät, jos en aivan väärin muista, CD-levyn Yö meren rannalla (Johanna Rusanen-Kartano) liitteestä. Levyn saa helposti varaamalla http://luettelo.helmet.fi/record=b1883978~S9*fin. On myös mahdollista soittaa johonkin niistä kirjastoista, joiden hyllyssä tämä levy on ja pyytää henkilökuntaa skannaamaan liitteessä oleva teksti ja lähettämään se sähköpostitse. Riippuu kirjaston kiiretilanteesta ja teknisestä varustelusta, onnistuuko tämä. Kaikissa ei ole skannereita eli helpommalla päästään, kun levyn varaa itselleen.
Heikki Poroila
Koska etsit tekstin kirjoittajaa, tuli ensin mieleeni nuoret tai uudet kirjoittajat, jotka myös haluavat tuotoksiaan julki. Voisit kysellä erilaisilta kirjoittajakursseilta, olisiko sitä kautta löydettävissä kuvittajaa etsivä kirjoittajaa. Kirjoittajakursseja järjestää mm. Nuoren Voiman Liitto http://www.nuorenvoimanliitto.fi/index.html. Luovaa kirjoittamista tarjotaan myös kesäyliopistoissa ja avoimessa yliopistossa http://www.kesayliopistot.fi/, josta voit hakea kursseja hakusanalla: luova kirjoittaminen. Myös kansanopistot järjestävät kirjoittajakurseja eri puolilla Suomea http://www.kansanopistot.fi/, kursseja on lyhytkursseina sekä pitempinä kirjoittamisen opintolinjoina. Voit etsiä myös Googlen avulla, laita hakusanaksi:...
Hämeenlinnan pääkirjaston editointi- ja digitointitilassa voit sakannata paperikuvia digitaaliseen muotoon ja tallentaa ne omalle muistitikulle tai ulkoiselle kovalevylle. Tilan ja laitteiden käyttö on maksutonta.Varaa tila käyttöösi kirjaston tilavarauspalvelusta. Varaamiseen tarvitset kirjastokortin ja pin-koodin. Tarvittaessa voit varata myös opastuksen. Tee alustava varaus vähintään 5 päivää etukäteen. Saat erillisen vahvistuksen, kun olemme käsitelleet varauksen. Varaa opastusaika kirjaston tilavarauspalvelusta. Lisätietoja kirjaston editointi- ja digitointilasta löydät Vanamo-verkkokirjastosta.
Yritin löytää lintujen ruokintaa koskevasta kirjallisuudesta mainintoja linssien käytöstä. Linssit eivät tulleet vastaan, mutta tässä muutamia ohjeita muun kuin siementen, pähkinöiden ja talin tarjoamisesta linnuille.Mauri Leivo kirjoittaa Lintulaudan elämää (2015, s. 174) -kirjassaan, että "Voit syöttää linnuille myös ruoantähteitä, kunhan ruoka ei ole hyvin suolaista".Uudemmassa Linnunruokkijan oppaassa (2025, s. 129) Leivo painottaa, että "Älä tarjoa pilaantunutta tai liian suolaista tai mausteista ruokaa". Samassa kirjasta löysin myös tiedon, ettei ruoantähteitä kannata syöttää jatkuvasti, sillä ne eivät ole linnuille erityisen hyvää tai luonnollista ravintoa, ja voivat houkutella paikalle jyrsijöitä, kettuja ja supikoiria. Leivo...
Kyseinen ilmiö on nimeltään astevaihtelu. Astevaihtelu on sanavartaloissa ilmenevää äännevaihtelua, joka koskee klusiileja p, t ja k (marginaalisesti myös b, g), silloin kun klusiilia edeltää soinnillinen äänne eli vokaali tai soinnillinen konsonantti. Astevaihtelulla on kaksi toteutumaa: vahva aste ja heikko aste. Niiden esiintyminen riippuu usein siitä, onko seuraava tavu avonainen vai umpinainen (ts. päättyykö se vokaaliin vai konsonanttiin).
Astevaihtelu esiintyy myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä sekä saamelais- ja samojedikielissä. Ilmiöllä on kielihistorialliset perusteet.
Voit lukea lisää astevaihtelusta alla olevista linkeistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Astevaihtelu...
Rikollisuutta tutkitaan monilla eri tieteenaloilla, mutta erityisesti rikollisuuteen keskittynyt tieteenala on kriminologia. Sen piirissä tarkastellaan rikoskäyttäytymistä ja siihen kohdistuvia reaktioita. Kriminologit korostavat, että rikollisuus on ymmärrettävä ajassa, paikassa sekä yksilökohtaisesti vaihtelevana alttiutena. Tätä korostaa myös käsite rikoskäyttäytyminen (criminal behaviour), jolla tarkoitetaan sosiaalisten normien rikkomista (Kivivuori et al. 2018, 15–19). Rikollisuuden syiden selvittäminen ei siis ole yksinkertaista tai yksiselitteistä.
Rikollisuuden selittämistä voidaan pitää kriminologian perustavanlaatuisimpana kysymyksenä. Rikollisuus ei ole täysin sattumanvaraista, vaan se muodostaa selkeitä ja toistuvia...
