Uusia nuorille suunnattuja tieteis- ja fantasiakirjoja on saatavilla paljon. Tässä vain osa saatavana viime vuosina ilmestyneisstä:
Fantasiaa:
Tomi Adeyemi: Orïshan perintö -sarja
Anniina Mikama: Taikuri ja Taskuvaras -trilogia
Neil Patrick Harris: Taikajengi -sarja
Mikko Koiranen: Nauhoitettava ennen käyttöä
Sini Helminen: Väkiveriset-sarja (neljä osaa)
Henrik Fexius: Viimeinen illuusio -trilogia
Nonna Wasiljeff: Loukkupoika -sarja
Scifimpää:
Anders Vacklin & Aki Parhamaa: Sensored reality -trilogia
Salla Simukka: Lukitut
I. I. Davidson: The Ghost Network -sarja
Kauhumpaa:
Mikko Toiviainen: Pimeä peili ja muita urbaaneja kauhutarinoita
Kristina Ohlsson: Hirviö-trilogia
Magdalena Hai...
Kyseessä voisi olla Myös todellisuus on uskonto -kokoelman runo Juoksuhiekka: "Jossakin elämänsä vaiheessa / -- alkaa miettiä / missä on mennyt vikaan, / minkä olisi voinut tehdä paremmin, / valita toisin, / huomaamatta että mahdollisuuksia on aina ollut vain yksi ainoa, / ja että vaikka niitä olisi ollut useampiakin, / -- "
Kuvittajana molemmissa levynkansissa on toiminut sarjakuvantekijä Rauli Nordberg (s. 1949). Hän on myös aktiivinen lauluntekijä.
Lisätietoja Rauli Nordberg – Päijät-Häme-wiki (paijat-hamewiki.fi)
Eila Kivikk'ahon runo Kädet alkaa juuri tuolla rivillä. Runo on kokoelmasta Parvi (1961) ja se on luettavissa myös Eila Kivikk'ahon Kootuista runoista, josta on ilmestynyt useita painoksia.
Kivikk'aho Eila: Kootut runot (WSOY, 1979)
Jos isosiskon lainaamista kirjoista on tullut vasta yksi muistutus, voi kirjoja yrittää uusia. Jos kirjoissa on varausjono, ei uusiminen valitettavasti onnistu.
Jos kirjoista on tullut jo toinen muikkari, ei uusiminenkaan ilman kirjaa enää onnistu.
Tällaisten ongelmien takia sanomme aina, ettei omaa korttia pitäisi lainata kenellekään.
Isosisko joutuu nyt ison urakan eteen. Kirja pitäisi löytää pikaisesti eli huone siivota huolellisesti. Jos kirja ei löydy, joutuu kirjan lainannut neuvottelemaan kirjastossa kirjan korvaamisesta. (isä tai äiti voivat auttaa)
Odotteluaikana pikkusisko voisi käydä kirjastossa isosiskon, isän tai äidin kanssa ja käyttää seuralaisen korttia omassa lainaamisessaan.
Pääsääntöisyydestä on ehkä vaikeampi löytää esimerkkejä. Ainakin pari nykytaiteilijaa on hyödyntänyt töissään valokuvia eri tavoin.
Kaarlo Stauffer on maalannut viime vuodet lapsuutensa valokuva-albumin tarjoamia aiheita. Stauffer kuvaa projektiaan yritykseksi tuoda asioita salamanvalosta päivänvaloon.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008491807.html
https://helsinkicontemporary.com/artist/kaarlo-stauffer
Espoon Galleria Aarnissa viime vuonna pidetyssä näyttelyssä oli esillä kuvataiteilija Jonna Johanssonin töitä. Maalaukset perustuivat esimerkiksi erilaisten sosiaalisesta mediasta peräisin olevien valokuvien pohjalta työskentelyyn, jossa valokuvan realismi haihtuu ja hälvenee...
Kiintolevy ja kovalevy tarkoittavat samaa; englanniksi hard disk.
"Tietokoneen massamuistina toimiva kiintolevy eli kovalevy. Tietotekniikka slangissa tunnetaan myös nimet Winchester ja umpilevy."
Lähde: Jaakonhuhta, Hannu, Suuri tietotekniikan sanakirja, käsitteistö ja sanasto, Suomen Atk-kustannus Oy, 1999.
Ahvenanmaan kirjastojen aineistotietokanta Katrinan (http://opac.mariehamn.aland.fi/pls/bookit/pkg_www_misc.print_index?in_u… kirjaston (ÅHS biblioteket) kokoelmissa on Suomen kuvalehti vuodesta 1917 alkaen.
Tarkempia tietoja saadaksesi, ota yhteyttä esim. Maarianhaminan kaupunginkirjastoon:
http://www.mhbibl.aland.fi/info/index.html
Elokuva on todennäköisesti Nanook, pakkasen poika. Nanook, pakkasen poika (engl. Nanook of the North) on Robert J. Flahertyn ohjaama yhdysvaltalainen dokumenttielokuva vuodelta 1922. Elokuva kuvaa jo katoamassa ollutta eskimojen perinteistä elämäntapaa. Sitä pidetään kaikkien aikojen ensimmäisenä dokumenttielokuvana ja tyylisuunnan klassikkona.Nanook, pakkasen poika oli ensimmäinen dokumenttielokuva, joka luopui valloituselokuvan sankariperinteestä. Siinä tekijä ei ollut sankari vaan kamera käännettiin kohti kuvattavia. Elokuva esittelee eskimoperheen elämäntavan eri puolia, kuten hylkeenmetsästystä ja iglunrakennusta.
Elokuva on katsottavisa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkistossa. Video on...
Ei kerrota tarkemmin mistä on tämä fraasi peräisin, mutta sillä halutaan ilmaista, että kyseinen asia on toinen tarina erikseen ja siitä ei jostain syystä haluta enempää sillä hetkellä kertoa. Lisätietoa: https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/but-thats-another-…
Eri maissa on päädytty erilaisiin järjestelmiin ja käytäntöihin, mutta miksi näin on, siihen on vaikea antaa vastausta. Suomessa on nykyään käytössä järjestelmä, jossa veronmaksaja saa esitäytetyn veroilmoituksen tarkistettavakseen. Sen tietojen tarkistaminen on verovelvollisen vastuulla, joka korjaa virheelliset tiedot ja lisää puuttuvat. Monet vähennykset täytyy myös lisätä itse. Veroilmoitukseen ei liitetä näitä koskevia kuitteja, mutta ne täytyy säilyttää itsellä.
Esitäytetty veroilmoitus on otettu Suomessa käyttöön asteittain vuodesta 1996 alken. Sitä ennen verotoimisto postitti verovelvollisille tyhjän lomakkeen, johon täytettiin kaikki tiedot itse. Tarvittavat kuitit ja tositteet liitettiin ilmoitukseen. Aiemmin, vuoteen 1960...
Kyseessä on Kaisa Ikolan nuortenkirja Hullu luokka eetterissä (1995, uusi painos 2022).
Voit tiedustella kirjaa omasta lähikirjastostasi tai varata sen verkkokirjastosta.
Barbara Helsingiuksen nimissä on seitsemän albumijulkaisua CD-muodossa. Lisäksi hänen laulujaan on mukana kokoelmilla. Tästä linkistä näet kaikki Suomen kirjastojen kokoelmissa olevat CD-julkaisut. Voit tehdä kaukolainapyynnön levyistä, joita ei ole oman kirjastosi kokoelmissa.
Tällä hetkellä Tilastokeskuksen tuoreimmat väestötiedot ovat elokuulta 2022. Tuolloin 0–14-vuotiaita tyttöjä oli Suomessa 411 995. Syyskuun ennakkoväkiluvut julkaistaan 27.10.2022.
Kuukausittaiset ennakkotiedot väestöstä iän ja sukupuolen mukaan löytyvät väestön ennakkotilastosta: https://stat.fi/tilasto/vamuu
Tilaston taulukoihin pääset täältä: https://pxweb2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vamuu/?tablelist=true
Tiedot saat poimittua taulukosta 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain: https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vamuu/statfin_vamuu_pxt_11lj.px/
Vuoden 2021 lopussa Suomessa asui 0–14-vuotiaita tyttöjä 416 349.
Lopulliset väkilukutiedot vuosittain löytyvät väestörakennetilastosta,...
Pasilan kirjastossa on Monikielinen kirjasto, jonka kokoelmissa on yli kaksisataa hollanninkielistä teosta.
Voit itse tutkia Helmetistä, mitä hollanninkielisiä teoksia Monikielisen kirjaston kokoelmissa on. Voit tehdä sen esimerkiksi seuraavasti. Kirjoita hakulaatikkoon sana kaunokirjallisuus ja rajoita sitten hakutulosta tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla aineiston, kielen, kokoelman ja vaikkapa genren mukaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://helmet.finna.fi/
Säkeet ovat Vilho Koljosen kokoelmaan Laulava teini (Otava, 1944) sisältyvästä runosta Selkosten taakse. Humalaansa siinä on nukkunut pursu – ei pursi:"Pitkospuita pitkin. / Yö on jo ylitse saanut. / Pursu on hukkunut humalaansa / ja kuovin itku laannut."
Tiedot löytyvät Kansallisarkistossa säilytettävistä divisioonan asiakirjoista. Aineistojen tietoja voi selailla Astia-palvelussa ja papereihin voi tutustua Kansallisarkiston toimipisteessä Helsingissä. Oikean mapin paikantaminen voi olla aikaavievää, joten kannattaa harkita tietopyynnön tekemistä Kansallisarkistolle.
Valitettavasti ei ole olemassa mitään tietopankkia, josta näkisi suunnitteilla olevat käännökset. Kustantajien ennakkomainonnasta näkee tietoja teoksista, joilla on jo julkaisuaika. Jos kirjailijan teoksia on jo julkaistu aiemmin, niin niiden teosten kustantajalta voi tiedustella onko tarkoitus jatkaa kirjailijan teosten kääntämistä ja julkaisemista. Jos kirjailijaa ei ole lainkaan käännetty, voi silti kysyä eri kustantajilta, onko heillä suunnitelmia tai halua ottaa näitä kirjoja ohjelmaansa. Mutta, kuten sanottu, mitään keskitettyä paikkaa, josta tiedon saisi, ei ole.
Runojen etsiminen tietokannoista on usein hankalaa, varsinkin jos niiden tekijästä ei ole tietoa. Runokokoelmien sisältöjä ei nimittäin ole useinkaan luetteloitu tietokantoihin runo runolta.
On kuitenkin muutamia lähteitä, joista voit yrittää tarkastaa, ovatko runot peräisin joltakulta tunnetulta runoilijalta. Ainakin Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta runoja on mahdollista etsiä niiden alkusanoilla ja siten selvittää, kenen kirjoittamia ne ovat:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Tietokannassa kuitenkin on vain muista kielistä suomennettuja runoja, ei alun perin suomeksi kirjoitettuja.
Myös Kymenlaakson kirjastoilla on runotietokanta:
http://www.kirjasto.sci.fi/runokanta/
Kirjastokimppa Kirin kokoelmatietokannasta...
