Luultavasti syynä on lämmin syksy. Samaa on ihmetelty muun muassa vuonna 2013 tässä YLE:n artikkelissa https://yle.fi/uutiset/3-6931242.
Syksyisiä pajunkissoja on käsitelty myös tässä Ari Jokimäen blogikirjoituksessa vuodelta 2016 https://jokimaki.wordpress.com/2016/12/28/paju-ei-kuki-viela-vaikka-paj…
Helsingin Sanomien hs.fi/aikakone antoi nyt vastauksen kysymykseen: https://nakoislehti.hs.fi/f6fe3022-c582-4e80-8bdc-3006a4d030fc/4?q=
Helsingin Sanomien nro 278 1927 sivu 5 kertoo Toimi Helmisen surman jokseenkin yhtäpitävästi sukutarinan kanssa. (Kysyjän itsensä myöhemmin lähettämä tieto).
Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1920 ilmestyneet sanomalehdet, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. V.1920 jälkeistä aineistoa ja tekijänoikeuden alaista aineistoa voi käyttää vapaakappalekirjastoissa, kuten esim. Kansalliskirjastossa.
Voisiko kyseessä olla kirjat "Taltuta klassikko" (Tammi 2019), "Taltuta klassikko! goes länsimainen kirjallisuus" (Tammi 2021), "Taltuta klassikko! olipa kerran lasten- ja nuortenkirjallisuus" (Tammi 2024), kaikissa kirjoittajana Maria Laakso ja kuvittajana Johanna Rojola.
Hei!Varaamanne kirjan arvioitu ilmestymispäivä on ollut 24.10.2024 eli odotamme sitä saapuvaksi kirjastoon piakkoin. Varauksenne on edelleen voimassa ja teille tulee kirjasta noutoilmoitus, kun kirja on noudettavissa kirjastosta.
Listaan tähän sinulle mahdollisia vaihtoehtoja fantasiakirjoista. Lista on pitkähkö, kun en tiedä mitä olet lukenut jo ennemmin.
Cressida Cowell (Näin koulutat lohikäärmeesi -sarjan luoja): Noitakuningas herää, Pako Karminkarista, Torakidan kirous.
Christopher Paolinin Perillinen -kirjasarja (Eragon, Esikoinen, Brisingr ja Perillinen). Häneltä löytyy myös Kulkuri, noita ja lohikäärme -kirja, joka on itsenäinen osa, mutta sijoittuu samaan maailmaan.
R.A. Salvatoren kirjat, esim. Ikikesä-sarjassa on haltijoita, Keihäänkantajan taru -sarjassa taikaesineitä ja Murroskaudet-sarjassa kääpiöitä, haltijoita ja lohikäärmeitä.
Diana Wynne Jones: esim. Chrestomancin maailmat -sarja (noitia, magiaa, tietäjiä)
Anne McCaffrey: Pernin...
Jotkut nimistöntutkijat ovat kyllä yhdistäneet sukunimen Pakkanen säänimitykseen, mutta kiistaton tämä yhteys ei ole. Pakkanen sukunimenä voi liittyä myös sitä läheisesti muistuttaviin nimiin, kuten Pakka, Paakkanen, Paakkonen ja Pakanen, joiden vanhoja kirjoitusasuja on paikoin vaikea erottaa toisistaan. Niinpä Pakkanen voi yhtä hyvin viitata 'kumpua, töyrästä, hietapakkaa' tarkoittavaan pakka-sanaan tai ristimänimen Pavel kansankieliseen puhuttelumuotoon Paakka.
Sukunimi Tiainen puolestaan liittyy varsin selvästi linnun nimeen. Tuttujen eläinten nimityksistä on saatu luonteva malli yksilöidä niin henkilö kuin koko sukukin. Nimettävää on voitu alkaa kutsua Tiaiseksi ruumiillisten tai henkisten ominaisuuksien (pieni, vikkelä, nopeaälyinen...
Runo Sinä tulit on Juha Mannerkorven kokoelmasta Ehtoollinen lasikellossa (1947. s.73). Voit lukea runon myös teoksesta Juha Mannerkorpi: Runot 1945 - 1954 (1980).
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.1482736?sid=4154548…
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.3303?sid=4154548295
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa selviteltiin asiaa ja selvisi, että säkeet ovat osa suomalaista rekilaulua eli riimillistä kansanlaulua. Ilmari Krohnin toimittamassa Suomen kansan sävelmiä -kokoelman osassa 2:5 sivulta 615 löytyy tällainen esiintymä:
"Ei mikään oo niin haikiaa,
kuin rakkauden tauti;
Siihen luolee seljälleen
Ja silmät jääpi auki."
Sen on merkinnyt muistiin Kivennavalla urkuri Emil Sivori todennäköisesti 1880- tai 90-luvulla. Tarkka ajankohta ei käy ilmi kirjasta, mutta niitä voi tarvittaessa selvittää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta. Sivorin nuotintamaa sävelmää voi kuunnella vaikkapa Windows Media Playerin avulla täältä:
http://esavelmat.jyu.fi/midi.php?...
Televisioviihteen monitoimimies Päiviö Pyysalo s. 1946 on hakeutunut alalle jo parikymppisenä, käytännössä heti ylioppilaaksi valmistuttuaan . Helsingin Sanomat haastatteli 60-vuotiasta Pyysaloa 1.6.2006 ja päivänsankari kertoi uransa alusta näin: "Vuoden 1966 alussa Yle oli laajentanut toimintaansa, ja tuli alueradiot. Olin tehnyt koulussa konventteja, ja Ylen aluepäällikkö Asko Kantola soitti minulle, että tulenko tekemään radio-ohjelmaa. Vastasin, mikä ettei, totta kai."
Lukion jälkeen Pyysalo oli ilmoittautunut Helsingin yliopistoon venäjän kielen opiskelijaksi, mutta opintojen aloitus jäi, kun eteen tuli uusia työmahdollisuuksia. Vuonna 1969 MTV tarjosi hänelle toimittajan paikkaa.
Helsingin Sanomat 1.6.2006
https://fi.wikipedia....
Kuningasta tai kuningatarta puhutellaan aina "Teidän majesteettinne". Arvoisa tai arvon voidaan käyttää esimerkiksi yhteydessä "arvon herrat".
Lähteet ja lisätietoja
Näin puhuttelet Ruotsin kuningasparia | Yle Uutiset
Puhuttelu - Ulkoministeriö (um.fi)
Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu - Kielikello
Olisiko kyseessä japanilainen elokuva Panda seikkailee (Panda no Daibouken) vuodelta 1973? Siitä tehtiin suomeksi dubattu versio vuonna 1997. Elokuva on tällä hetkellä nähtävissä Youtubessa.
Tässä ainakin yksi sopiva kirja: Isänmaan asialla : Taivalkoskelaiset sodassa (tekijät Antti Heikkilä, Tuomo Horsma ja Liisa Päätalo, 1996). Kirjan voi lainata mm. Taivalkosken pääkirjastosta.
Levytietokanta Discogsin mukaan kyseisellä levyllä soittajina toimivat Juha Tapaninen https://www.discogs.com/artist/789228-Juha-Tapaninen sekä Jaku Havukainen https://www.discogs.com/artist/1537461-Jaku-Havukainen. Näistä Jaku Havukainen näyttää olevan erityisen paljon tunnustettuna kitaraosuuksistaan. Voisiko hän siis olla etsimäsi kitaristi?
Muurmannin ratana tunnettu rautatie rakennettiin nopealla tahdilla noin kahdessa vuodessa. Rakennustyöt aloitettiin alkuvuonna 1915, ja rata avattiin liikenteelle marraskuussa 1916. Muurmannin rataa oli rakentamassa useita tuhansia suomalaisia, enimmillään rakennustöiden alkuvaiheessa lähes 6000. Suomalaiset toimivat niin kirvesmiehinä kuin lapiotyöntekijöinä. Suomalaisia pidettiin erittäin hyvinä kivityömiehinä. (Engman, Max: Suureen itään, s. 173)Max Engmanin kirjassa Suomalaiset Venäjällä : lähdeopas (Kansallisarkisto 2004) kerrotaan, että Muurmannin radan suomalaisrakentajista on tietoja lähinnä lääninhallitusten passipäiväkirjoissa ja radan rakennushallinnon arkistossa.Muurmannin radasta ja sen rakentamisesta, myös suomalaisista...
Eino Leinon hieno runo "Virta venhettä vie" on vuodelta 1901 ja se on ilmestynyt alunperin kokoelmassa nimeltä Pyhä kevät. Eino Leinon Helkavirsiä ilmestyi vuonna 1903.
Toveri Näveri löytyy Lassi Sinkkosen runokokoelmasta ”Väljät vaatteet” (Kansankulttuuri, 1966, s. 73-74). Sama runo sisältyy myös hänen kirjaansa ”Meitä kohti : runoja vuosilta 1965-1973” (WSOY, 1974, s. 49-50). Runon nimeä ei ole runon alussa, vaan se löytyy sisällysluettelosta tai hakemistosta: ”Toveri Juhonpoika Soikkelin päiväkirjasta”. Runossa on 8 numeroitua säkeistöä, joista 5. säkeistö alkaa: ”Toveri Näveri puolsi anomusta”. Ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Vuosi 1918 helmikuuta.”
Suomessa ei ole kirjoille olemassa samanlaista lakiin perustuvaa ikärajaluokitusta kuten elokuville on. Kirjoille ei ole myöskään virallisia ikärajasuosituksia. Kustantajat tekevät suosittelua sijoittaessaan kirjan esim. uutuusluetteloissaan tiettyyn kategoriaan, esim. lapset ja nuoret. Joskus myös näkee kirjan takakanteen painetun suosituksen. Kirjastoissa joko noudatetaan kustantajan kategorisointia tai arvioidaan kohderyhmä uudelleen. Ripleyn Usko tai älä -kirjat on Kyyti-kimpassa sijoitettu lasten ja nuorten osastoille. Pikasilmäys Suomen eri kirjastoihin osoittaa näin tekevän suurimman osan kirjastoista. Joissakin niitä on sijoitettu lasten/nuorten osaston lisäksi myös aikuisten osastolle.
Kyseessä on kaiketikin Seppo Urpelan kuunnelma Matti Joenmutka matkalla Jäämeren tielle (1973). Kuunnelmaa ei valitettavasti ole kuultavissa missää, mutta sen voi lukea teoksesta Suomalaisen ääniä : suomalaisia kuunnelmia 1970 - 74 (toim. Solja Kievari ja Terttu Talonen, Otava, 1976).
Kuunnelma edusti Suomea Euroopan Yleisradioliiton EBU:nkuunnelmakatselmuksessa Ranskassa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26192
Seppo Urpela Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175985659874
Seppo Urpela Wikipediassa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Urpela
Aivan tuosta näkökulmasta en löytänyt tutkimuksia. Joko aihe on harvinainen tai sitä ei ole tutkittu.
Sotien vaikutuksesta ihmisen evoluutioon on kyllä tutkimuksia esim. An evolutionary theory of large-scale human warfare: Group-structured cultural selection
Myös ihmisten muuttoliikettä ja sen vaikutusta kansojen perimään on tutkittu. esim. Tracing the peopling of the world through genomics
Kenties sotien ja muuttoliikkeiden vaikutusta on vaikea eritellä?
