Kai-nimi juontaa juurensa roomalaisesta nimestä Caius ja sen kreikkalaisesta muodosta Gaius, jonka kuuluisin kantaja on ollut Rooman valtakunnan johtaja Gaius Julius Caesar. Caius-nimen alkuperä on mahdollisesti latinan verbissä 'gaudere', joka tarkoittaa riemuitsemista.
Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus 2007.
Kyseessä on Lauri Pohjanpään Ihmisen runo.
Kokonaisuudessaan runo menee seuraavasti:
Ei korkeinta elossa ihmisen
ole onni ja kaipaus onnehen,
sadun lintu on onni - se luonas on,
taas loitolla kuin säde kuutamon,
se katoo käsin koskettain,
se elää unessa vain.
Ei kunnia ole määränpää -
pian laakerit aika himmentää,
ei valta kohtalo korkein lie -
on kyynelin kylvetty vallan tie,
min miekka nosti, sen miekka kaas
alas huipulta kuiluun taas.
On korkeinta elossa ihmisen
työ keväimen, työ luomisen:
unet kutsua parhaat elämään
niille antaen hengen hengestään,
se on korkeinta, mitä uutta loit,
mitä elohon uutta toit!
Mitä annoit käsin avoimin
ja sydämin nuorin ja lämpöisin,
mitä ruokit rakkaudellas,
mitä kielsit omasta onnestas -
sen mukaan vuotes...
Eläintarhan urheilukenttä on saanut nimensä sitä ympäröivän Eläintarha -nimisen puistoalueen mukaan. Nimi on ollut käytössä kentän rakennusvaiheesta 1907 lähtien.
1800-luvun puolessavälissä kauppaneuvos Henrik Borgström perusti osakeyhtiön, joka vuokrasi Helsingin kaupungilta Töölön lahden pohjoispuolella olevan alueen. Tarkoitus oli rakentaa paikalle vesiparantola ja muuttaa alue puistoksi. Siihen aikaan alueella oli kaupungin vuokrapalstoja. Vesiparantolan perustaminen raukesi, mutta puisto perustettiin. Sinne suunniteltiin myös eläintarhan perustamista, joten puistoa ruvettiin kutsumaan Eläintarhaksi. 1880-luvulla tämä nimi oli jo yleisesti käytössä, vaikka eläintarhaa puistoon ei tullutkaan. Puisto luovutettiin kaupungille 1877....
Kun kasviöljyjä osittain kovetetaan kiinteiden ruoka-aineiden teollista valmistusta varten, syntyy keinotekoisia transrasvoja. Tämä tapahtuu käsittelemällä kasviöljyä vetykaasulla. Teollisesti valmistetut transrasvat ovat viime vuosina nousseet huomion kohteiksi, koska niiden on todettu lisäävän sydän- ja verisuonitautien riskiä. Keinotekoisia transrasvoja käytetään, koska ne säilyvät hyvin ja lisäävät valmisruokien myynti- ja käyttöikää. Kovetetuista kasvirasvoista häviävät kaikki alkuperäisen kasvirasvan terveelliset ainesosat.
Tietopaketteja transrasvoista:
http://www.hiilaritietoiset.net/transrasva.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Transrasva
http://karppaus.info/wiki/index.php?title=Transrasva
Yhdysvalloissa ja Tanskassa on rajoitettu...
Marjo on alkuaan ollut Marjan hellittelymuoto, jolla on tarkoitettu "pientä Marjaa". Samaa alkuperää ovat nimet Marju ja Marjut. Erikoiseksi Marjon tekee se, että yleensä vierasperäisten nimien suomalaisissa kirjoitusasuissa o-loppuiset ovat olleet miestennimiä ja a-loppuiset naistennimiä. Naistennimissä Marjon lisäksi esimerkiksi Pirjo ja miestennimissä Jorma ja Kuisma tekevät poikkeuksen tähän sääntöön.
Virallisena etunimenä Marjoa on tavattu viimeistään 1900-luvun alussa, joskin se pysyi todella harvinaisena vuosisadan puoliväliin saakka. Almanakkaan Marjo otettiin vuonna 1964, ja suosituimmillaan se oli 1960-70-luvuilla, jolloin sen sai hieman yli 7000 tyttöä. 2000-luvun alussa Marjo oli harvinainen nimivalinta. (Anne Saarikalle,...
Kysyin asiaa Ulkoministeriön Passi ja notaaripalvelujen yksiköstä. He vastasivat näin:"Uuden ICAO standardin mukaan uusissa myönnettävissä passeissa on passityyppinä pp aiemman p:n sijaan." “PP is the new document type for Passport (Personal). This is a new ICAO requirement. Previously, most countries just used P, ”
Sanattomia lauluesityksiä ei voi hakea kirjastojen tietokannoista millään tietyllä yhdellä tavalla, jolla löytäisi kaikki sanattomat lauluesitykset. Asiasanalla vokaliisit voi löytää jotain, mutta sitä ei ole käytetty järjestelmällisesti jokaisen laulun kohdalla. Vokaliisi tarkoittaa sanatonta laulamista ja sanatonta laulua sävellyksenä. Toinen asiasana, jolla voi löytää sanattomia lauluesityksiä, on scatlaulu. Se on jazzissa käytetty laulutekniikka. Tätäkään asiasanaa ei ole käytetty järjestelmällisesti jokaisen laulun kohdalla. Piki-verkkokirjastossa (pikikirjasto.fi) on käytössä kielivaihtoehto "ei kielellistä sisältöä", mutta sekään ei auta tässä tapauksessa, koska tätä vaihtoehtoa ei ole käytetty sanattomia lauluesityksiä...
Susi liikkuu kaikkina vuorokauden aikoina, mutta se aktiivisimmillaan illan hämärtyessä ja yöllä. Tämä ja muuta tietoa susista löytyy suurpedot.fi-sivustolta:
http://www.suurpedot.fi/www/fi/lajit/susi/index.php
Vaikuttaa kovasti Leo Tolstoin novellilta Missä on rakkautta, siellä on myös Jumala (Tolstoin tarinoita, Karisto 1979).
Novellissa suutari Martyn Avdeits kestitsee tosin kadunlakaisijaa, köyhää äitiä lapsineen sekä kaupustelijaeukkoa ja pojannulikkaa.
Samasta tarinasta on tehty myös ainakin kaksi lastenkirjaa:
*Holder: Pappa Panovin erikoinen vieras (Kirjaneliö 1979) sekä
*Tolstoi: Suutari Martti (Lasten Keskus 1986).
Tarina ei alkujaan ollut Tolstoin oma, vaan hän muokkasi sen ranskalaisesta kansansadusta.
Kanadalaisen Alan Bradleyn Flavia de Luce -sarjan kirjat ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä:
Piiraan maku makea (The Sweetness at the Bottom of the Pie, 2009, suom. Maija Paavilainen, 2014)
Kuolema ei ole lasten leikkiä (The Weed That Strings the Hangman's Bag, 2010, suom. Laura Beck, 2014)
Hopeisen hummerihaarukan tapaus (A Red Herring Without Mustard, 2011, suom. Maija Heikinheimo, 2015)
Filminauha kohtalon käsissä (I Am Half-Sick of Shadows, 2011, suom. Maija Heinkinheimo, 2016)
Loppusoinnun kaiku kalmistossa (Speaking from Among the Bones, 2013, suom. Maija Heikinheimo, 2016)
Kuolleet linnut eivät laula (The...
Kyseessä voisi olla Viljo Kojon runo Muistoja menneiltä ajoilta, joka ilmestyi alunperin kokoelmassa Sininen pilvi (1920). Runo alkaa sanoin "Me oltiin jätkiä kumpikin"; "Mikko ja minä" löytyvät toisesta säkeistöstä:
Me oltiin jätkiä kumpikin
käsin känsäisin, housuin pihkaisin...
---
Nyt jätkänaskelin lampsittiin
tuhatmarkkaset lompsassa kaupunkiin
syyssontaista maantietä, Mikko ja minä.
Kyseessä on 'Tango Humiko'. Säv. Rauni Autio, san. Saukki.
Kuuluisaksi tangon tahdittajaksi kappale tuli 1960-luvulla
Reijo Taipaleen esittämänä (ensilevytys 1963).
Myöhemmin myös muutamat muut ovat sen levyttäneet, mm. Taneli Mäkelä.
Kokoelmistamme löytyvät molempien esitykset.
Säkeet ovat Kaarlo Kramsun Ilkka-runon seitsemännestä säkeistöstä. Runo ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1878 Kramsun kokoelmassa Runoelmia. Koko runo on luettavissa mm. teoksessa Kaarlo Kramsu: Runoelmia, SKS 1996, s. 8-10 tai myös verkossa esim. osoitteessa: http://fi.wikisource.org/wiki/Ilkka
(vuoden 1887 versio)
Tuomo-nimi tulee aramealaisesta nimestä Thoma, joka tarkoittaa kaksosta. Samaa kantaa ovat nimet Tuomas, Tommi ja Tomi.
Aramea on seemiläinen kieli ja sen uskotaan olleen Jeesus Nasaretilaisen äidinkieli.
Lähteet.
Vilkuna: Etunimet (Otava, 2005)
Kutsu vaikka kukkaseksi (Karisto, 1999)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aramean_kieli
Luku- ja lukemisterapiasta on käytössä useita eri nimekkeitä. Suomessa tästä terapiamuodosta käytetään yleisimmin Kirjallisuusterapia- nimitystä.
Kirjallisuusterapia on luovuusterapeuttista toimintaa, ja siinä ei ole yhtä selkeää teoriataustaa, vaan aineksia erilaisista teoreettisista suuntauksista. Lyhyesti voitaisiin sanoa kirjallisuusterapian olevan lukemista tai kirjoittamista ryhmissä, jossa olennainen osa toimintaa on vuorovaikutuksellinen keskustelu. Mutta myös lukukokemus, joka herättää muutokseen johtavan oivalluksen, voi olla eheyttävä.
Kirjallisuusterapian tavoitteena on itsetuntemuksen vahvistaminen ja itseilmaisun ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Omia ongelmiaan voi olla helpompi lähestyä kirjoitetun tekstin...
Grimmin veljesten Lumikki -sadun nimettömät kääpiöt saivat nimensä vuonna 1937 valmistuneen Walt Disneyn piirretyn elokuvan "Snow White and the Seven Dwarfs" myötä. Hahmojen nimet ovat suomeksi / ruotsiksi / englanniksi:
Lumikki / Snövit / Snow White
seitsemän kääpiötä / sju dvärgarna / the seven dwarfs
Viisas / Kloker / Doc
Jörö / Butter /Grumpy
Lystikäs / Glader / Happy
Unelias / Trötter / Sleepy
Nuhanenä / Prosit / Sneezy
Ujo / Blyger / Bashful
Vilkas / Toker / Dopey
Nykysuomen sanakirja esittää kaikki kolme sanaa lähes toistensa synonyymeinä. Sanojen merkitykset ovat osittain päällekkäiset, ja erot ovat hiuksenhienot. Iva on pilkkaa, johon liittyy ylimielisyys ja halveksunta. Iva voi olla suoraa tai epäsuoraa. Ironia on nimenomaan ivan epäsuora muoto. Nykysuomen sanakirjan mukaan ironialla eli epäsuoralla ivalla ”pyritään paljastamaan vikoja, puutteita ja epäkohtia saattamalla ne naurunalaisiksi siten, että ne esitetään päinvastaisina, muka positiivisina ominaisuuksina”.
Ironialle tyypillistä on, että sanotaan toista mitä tarkoitetaan. Suorassa ivassa taas sanotaan asiat niin kuin tarkoitetaan. Wikipediassa ironia määritellään seuraavasti: ”Ironia on ilmaisumuoto, jossa todellinen merkitys ja...
Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry on julkaissut kotisivuillaan ( http://www.kennelliitto.fi ) tietoa koiranäyttelyn kulusta (https://www.kennelliitto.fi/koiraharrastukset/koiranayttelyt/koiranaytt…) Kysymäsi lyhenteet ovat koirien laatuarvostelusta. Tässä suora lainaus näyttelysäännöistä:
Koirat arvostellaan luokittain näyttelysäännön mukaisessa järjestyksessä. Koirista annetaan kirjallinen laatuarvostelu ja laatumainintaa osoittava palkintonauha.
Laatuarvostelussa annetaan niin monta eri laatumainintaa, kuin koirien laatu edellyttää. Laatumaininnat: Tuomarin antaman laatuarvostelun tulee vastata seuraavia määritelmiä:
ERINOMAINEN (sertifikaatin arvoinen) voidaan antaa koiralle, joka on hyvin lähellä rotumääritelmän ihannetta...
Sana tendenssi tulee ranskan kielen verbistä, joka palautuu latinan sanaan, joka merkitsee 'pyrkiä'.
Sanalla tendenssi on kolmekin merkitystä: 1) pyrkimys tiettyyn suuntaan, tavoite, tarkoituksellisuus. 2) tosiasiallisten muutosten hallitseva tai selkeästi havaittavissa oleva suunta; kehityksen yleissuunta, joka ei välttämättä ole tarkoituksellista. 3) kirjallisuudessa ja yl. taiteessa [sanoisinpa: myös tiedotusvälineissä] tietyn ajatuksen, katsomuksen tai suuntauksen kuvaaminen toivottavaksi, hyväksi tai välttämättömäksi, esim. yhteiskunnan tai sen osa-alueen muuttamiseksi tekijän haluamalla tavalla tai hänen tavoitteittensa toteuttamiseksi.
