Kyllä kirja on Vaasan kaupunginkirjastossa ja tätä kirjoittaessa hyllyssäkin kahdessa toimipisteessä, Suvilahdessa ja pääkirjastossa. Kirjan nimi on Perinnönjakajat, eikä Perinnön jakajat, siksi et ole sitä Vennystä löytänyt.
Saatavuus Venny-verkkokirjastossa: http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=avlib&previd=fullt&sesid=13…
Valitettavasti kirjastolla ei ole lainausoikeuksia Komisario Palmun DVD-elokuviin. Kirjastojen täytyy tekijänoikeudellisista syistä ostaa lainausoikeudet elokuviin, mutta kaikkiin elokuviin lainausoikeuksia ei ole edes saatavilla.
Annetut kriteerit tuntuvat sopivan ainakin kahteen seuraavaan kirjaan:
1)Haavio, Matti: Suuri palkinto (Kultainen koti -sarja, 9) (WSOY, 1939)
2)Disney, Walt: Pupuvaari pitkäkorva (Tammen kultaiset kirjat, 22) (Tammi, 1954)
Molemmissa on pupuja, munien maalausta ja värikkäitä kuvia. Myös julkaisuajat menevät kohdilleen.
Valtioina Venäjä/Neuvostoliitto ja Yhdysvallat eivät todellakaan ole koskaan olleet sodassa toisiaan vastaan. Mutta kuten kysyjä olettaa, ovat - sikäli kun tiedämme - niiden sotilaat joskus taistelleet toisiaan vastaan.
Venäjän sisällissodan aikaan vuosina 1918-1922 Yhdysvallat oli siirtänyt joukkojaan Venäjän Kaukoitään, mutta tiedossa ei ole, taistelivatko ne mitään sodan venäläistä osapuolta vastaan. Todennäköisesti Yhdysvallat vetäytyivät alueelta ennen kuin bolševikit, joita sisällissodan lopputuloksen vuoksi voi kai pitää Venäjän/Neuvostoliiton valtion edustajina, varsinaisesti vakiinnuttivat täällä valtansa.
Korean sodassa 1950-1953 Pohjois-Korean armeija oli Neuvostoliiton aseistama ja kouluttama. Taisteluihin osallistuivat myös...
Jonkinlaisen suuntaa-antavan käsityksen eduskuntatalon painosta saanee siitä, että sen graniittikuoreen, pilareihin ja portaisiin käytettiin 6,5 miljoonaa kiloa graniittia.
(Suomen kuvalehti 10/1931, s. 454)
Yhdistelemällä eri tavoin asiasanoja köyhyys, syrjäytyminen, huono-osaisuus, sairastuminen, sairaus ja terveydenhuolto löysin seuraavat teokset, jotka kannattaa tarkistaa. Aivan tarkasti ne eivät ehkä osu kysymääsi aiheeseen, mutta sivuavat kyllä sitä jokainen omalla tavallaan.
Sikalat / Susanna Alakoski
Svinalängorna; suomentanut Katriina Savolainen.
Schildt, 2007
Asiasana: siirtolaiskirjallisuus ; aikakausiromaanit ; lapsikuvaus ; musta huumori ; arkielämä ; alkoho-linkäyttö lapsiperheet ; pelko lapset perheväkivalta ; huono-osaisuus ruotsinsuomalaiset ; kaupungit Ystad 1960-luku 1970-luku ; kehitysromaanit ; perheväkivalta ; ruotsinsuomalaiset ; alkoholistit vanhemmat
Postimyyntilapset / Kishwar Desai
Origins of love ; suomentanut Ida...
Arvioinnista on tarjolla todella monenlaista kirjallisuutta. Tietämättä tarkemmin tutkimusaiheestasi, antaisin seuraavan neuvon.
Mene internetissä maakuntakirjastojen yhteishakusivulle:
http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
ja valitse täältä omaa kuntaasi lähellä oleva maakuntakirjasto. Kirjoita asiasanakenttään sana "arviointi" ja katso,mitä tuloksia saat. Uskon, että näin varmasti löydät itsellesi sopivaa kirjallisuutta. Kannattaa sitten aluksi kysellä kirjoja omasta kirjastostasi ja sen jälkeen esim. oman kirjaston kautta kaukolainaksi vaikkapa jostain maakuntakirjastosta.
Taitaa olla melko vaikeaa löytää kirjallisuutta, josta löytyisi marsureseptejä. Helsingin sanomien arkistosta löytyy artikkeli, jossa käsitellään marsun kasvatusta ruoaksi (Helsingin sanomien verkkoliitteen arkisto, http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/arkisto.asp - hakusanalla marsu löytyy myös muita artikkeleita). Kristiina Mannermaan artikkelissa Marsun monta roolia mainitaan myös muutama ruokalaji, jossa marsua käytetään.
Marsu näyttää olevan juhlaruokaa ainakin Perussa, Ecuadorissa ja Boliviassa, joten näiden maiden perinnekeittokirjoista voisi löytyä reseptejä. Meidän hyllyistämme ei kuitenkaan marsureseptejä löytynyt, ja kannattaisikin ehkä turvautua joko englannin- tai espanjankieliseen teokseen (voisit esimerkiksi tiedustella...
Helsingin yliopiston tiedotuslehdessä 1999: 2 s. 13-14 "Standardeja tarvitaan. Iso informaatioalalla"
kerrotaan että ISO:n informaatio- ja dokumentaatioalalla on tekninen komitea, jonka Suomen edustuksesta vastaa Helsingin yliopisto ja Suomen standardoimisliitto,SFS, hoitaa sihteeristön tehtäviä.
Lisätietoja aiheesta on seuraavilla kotisivuilla:
ISO: http://www.iso.ch/infoe/intro.htm
ISO TC46: http://www.iso.ch/meme/TC46.html
Tietohuoltokomitea: http://hul.helsinki.fi/hyk/kt/standardit.html
Ainakin Nokian informaatiopalvelu Oulussa on käynnistänyt laatuprojektia.
Englanninkielisen Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Lakota_language löytyvät artikkeli lakotan kielestä kertoo, että yleisin tervehdys on Háu kȟolá, joka ei viittaa ihan kirjaimellisesti päivää mutta vastannee käytöltään tuota suomen kielen ilmausta. Tuo ilmaus on kuitenkin miesten käyttämä, sillä naiset käyttävät muotoja Háŋ ja Háŋ kȟolá.
Jos lakotan kielen sanat kiinnostavat laajemmin, osoitteesta löytyy https://www.lakotadictionary.org/phpBB3/nldo.php sanakirja, jonka avulla lakotan kielen sanoja voi etsiä. Hakusanaksi tarvitaan englanninkielinen sana.
Australian aboriginaaleilla ei ole yhtä yhtenäistä alkuperäiskieltä vaan suuri määrä eri kieliä, jotka eroavat enemmän tai vähemmän toisistaan. Aihetta käsittelevästä...
Leikinlasku lienee tosiaan johdettu sanonnasta "laskea leikkiä", niin kuin kysymyksessä arvellaan. Laskea on tässä esimerkiksi puheen yhteydessä käytetyssä merkityksessä 'antaa tulla, laskettaa, suoltaa, syytää'. Samantapainen sanonta on "laskea luikuria". Luikurinlaskuakin näkee ja kuulee silloin tällöin leikinlaskun tapaan käytettävän, vaikka sanakirjoihin saakka se ei ole päätynyt - toisin kuin leikinlasku.
Kielitoimiston sanakirja
Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Käytettyjä kirjoituskoneita myydään verkossa. Esimerkiksi sivustolla Tori.fi on myynnissä Brother-merkkisiä kirjoituskoneita, joihin näyttäisi olevan saatavilla värinauhoja ainakin Amazonista. Lähempänäkin erilaisia värinauhoja myyvät esimerkiksi Lasku-Laite Oy ja Systeema. Kannattaa muistaa, että käytettyjen koneiden kunto voi vaihdella paljon ja korjaaminen voi olla vaikeaa. Uusia konemallejakin valmistetaan, mutta ei ilmeisesti yhtään skandinaavisella näppäimistöllä.
Yksittäisen torpan tietoja selvitettäessä on olennaista tietää ainakin suunnilleen, missä torppa on sijainnut ja keneltä se on mahdollisesti vuokrattu. Myös torpan nimen tunteminen auttaa huomattavasti. Torppa on saattanut sijaita esimerkiksi kartanon tai seurakunnan vuokramaalla. Kunnat sekä seurakunnat säilyttävät pääsääntöisesti itse niiden omaan toimintaan liittyvät asiakirjat, joten kuntien ja seurakuntien arkistojen tutkiminen voi näin ollen olla hyvä tapa hankkia tietoja jostakin torpasta. Asiakirjoja säilytetään myös Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Esimerkiksi verokirjoista ja autioluetteloista voi olla hyötyä. Maanmittauslaitoksen aineistoista voi myös olla apua tutkimuksissa.
Paikallishistoriikit ovat usein hyvä lähde...
Israel nimenä on ollut käytössä jo tuhansia vuosia, eikä sen juurista ja merkityksestä ole täyttä varmuutta. Se on ollut alunperin miehen nimi, ja sen vanhimman kirjoitetun muodon uskotaan löytyvän egyptiläisestä Merenptahin steelasta (n. 1200 eaa).Isra-alkuosan arvellaan voivan tulla esimerkiksi sanasta, joka hepreassa on muotoa: śārar tai: śārâ (hallita, olla vallassa).Vanhassa testamentissa nimi selitetään näin: "Silloin hän sanoi: "Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut". (1. Moos. 32:28). Tai kuten Baker's Evangeligal Dictionary of Biblical Theology selittää: "Tämä nimi on yhdistelmä hepreankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat "painia"...
Ruotsinkielisessä Bach-elämänkerrassa kyseisestä soittimesta käytettiin nimeä "cittra" (Bengtsson: Bach och hans tid). Musiikkisanakirjasta (Brodin) puolestaan löytyy cittra-sanalle käännös: "sitra". Samassa teoksessa mainitaan Bellmanin soittaneen kielisoitinta nimeltä "citrinchen" ja kyseisestä soittimesta löytyy myös kuva.
Turun kaupunginkirjastolla on laaja kokoelma hartauskirjallisuutta. Aikuisille suunnattua aineistoa löytyy mm. pääkirjaston aikuisten lainausosastolta ( os. Linnankatu 2). Lapsille suunnattu aineisto on suurimmalta osaltaan Lasten- ja Nuortenkirjastossa (os. Hjeltin talo, Vanha Suurtori 7). Kirjastossa hartauskirjallisuus on sijoitettu lähinnä luokkiin 24 Kristillinen hartauskirjallisuus, 24.1 Hartaus, 24.11 Rukous ja hartaudenharjoitus ja 24.12 Päivänsanat.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteriä pääsee selaamaan paitsi kirjaston asiakaspäätteiltä myös Internetin kautta osoitteessa http://www.turku.fi/kirja/. Käyttökelpoisia asiasanoja hartauskirjallisuutta haettaessa ovat esim. hartauskirjat, päivänavaukset, hartauspuheet ja...
Tämän kappaleen suomenkielisiä sanoja ei valitettavasti löytynyt. Kappale löytyy kyllä useilta äänitteiltä musiikkiaineiston yhteistietokanta Violan mukaan ja pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussan mukaan. Voit katsoa äänitteitä ja niiden saatavuutta (ja kirjoittaa sanat äänitteeltä!) kirjoittamalla nimekkeeksi laulun nimen osoitteesta http://www.libplussa.fi .
Iskelmien laulutekstejä voit etsiä esim. osoitteesta http://www.makupalat.fi/music3d.htm#sanat tai artistien kotisivuilta.
Digitaalinen / elektroninen / sähköinen julkaiseminen tarkoittaa yleensä verkkojulkaisemista. Myös cd-rom-julkaisut ovat digitaalisia julkaisuja. Kirjastotyössä digitaalinen julkaisutoiminta näkyy toisaalta kirjastojen asiakkailleen tarjoamina verkko- tai cd-rom-julkaisuina ja toisaalta kirjastojen itse tuottamina verkkojulkaisuina.
Kirjastot voivat tarjota asiakkailleen digitaalisena mm. lehtiartikkeleita, sanakirjoja ja eri alojen hakuteoksia. Suomessa Kansallinen elektroninen kirjasto, FinELib http://www.lib.helsinki.fi/finelib/index.html hankkii kansainvälisiä ja kotimaisia elektronia aineistoja tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen tueksi. FinELib on konsortio, joka koostuu yliopistoista, ammattikorkeakouluista, tutkimuslaitoksista ja...
Verkkolaskutuksesta löytynee teoksesta
Isomäki, Markus: Quality and billing in integrated services IP networks. 1998
Tässä muutamia artikkeleita, jotka voivat auttaa sinua:
Mäkinen, Lassi: Nettilaskutus tulee.Toimisto : toimistoautomaation ammattilehti.
1999 : 10, s. 10-11
Kokko, Liisa: Taloushallinnon vallankumoukselliset ja verkkolaskut. Yritystalous. 2001:1 s. 38-40
Lätti, Markku: Paperiton kirjanpito ja verkkolaskutus. Tilisanomat 2000: 2s.34-39
Sipponen, Tapio: Verkkolaskutus: tavoitteena yhteinen laskutustandardi ja automaattinen ostolaskujen tiliöinti. Tilisanomat 200:3 s. 26-32
Hulkko: Johanna: Verkkolaskutus vapauttaa paperinipuista: Internet-lasku oikaisee monta mutkaa hallintorutiinissa. ITviikko 2000:24 s. 14-15
Vahtera, Pauli...
