Ko. teosta on tilattu useaan kirjastoon pääkaupunkiseudulla jo elokuun puolivälissä joten ei odottelu varmaan enää kauan kestä. Tarkkaa päivää kirjan valmistumisesta lainauskuntoon emme voi ennustaa.
Ensimmäisenä mieleni tulevat teokset Jere Jäppinen: Yhdeksän pientä kotia. Arjen historiaa Työväenasuntomuseossa sekä kollegani muistutti teoksesta Hemma bäst : minnen från barndomshem i Helsingfors / utgivna genom Anna-Maria Åström och Maud Sundman (1990)
1920-luvun sisustuksessahan modernismi oli vallitseva suuntaus. Tutustumisen arvoinen voisi olla: Pohjoismainen koti : modernismin klassikot sisustuksessa / Elizabeth Wilhide ; Helsingissä : Otava, 2009.
Nelliportaalihan on kokoelma tietokantoja, joista Nellissä on mahdollista hakea yhtäaikaisesti. Tietokannoista voi hakea myös erikseen. Onnistumiseen vaikuttaa se, mikä Nelliportaali sinulla on käytettävissäsi. Esimerkiksi oppilaitosten ylläpitämissä portaaleissa on enemmän...
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen maksuliitteessä mainitaan, että menetät lainausoikeuden, kun velkasaldosi on 10,00 euroa tai enemmän.
HelMet-kirjastojen maksut: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647)
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa vanhat Turun Sanomat ovat mikrofilmeillä, joita on mahdollista lukea Pääkirjaston Uutistorilla. Uutistorilla on myös mahdollista skannata mikrofilmiltä A4-kokoisia alueita, joita voi tallentaa omalle muistitikulle tai tulostaa hintaan 0,20€/kpl. Mikrofilmilukulaitteelle kannattaa varata etukäteen aika Uutistorilta, puh. 02-2620621. Samasta numerosta voit tehdä tilauksen mikrofilmeistä. Lukulaitteet toimivat itsepalveluperiaatteella ja Uutistorin virkailijat neuvovat laitteiden käytössä.
Kyllä kirjailijahaastettelujen mukaan kysymys on hänen omasta kotitalostaan Kuusamossa. Tässä pari linkkiä: http://areena.yle.fi/tv/2199201, http://youtu.be/jM78LJV_vlA. Helsingin kirjamessujen haastattelussa hän kuitenkin mainitsi, että talon asukkaat eivät ole kovin ilahtuneita uteliaista tiedustelijoista.
Suomenkielistä tietoa Astrid Lindgrenistä löydät helposti lainaamalla lähimmästä kirjastostasi esim. teokset Ljunggren: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992) tai Strömstedt: Astrid Lindgren (1988). Kirjassaan Lapsuuteni Smoolanti (1988) Astrid Lindgren kuvailee lapsuutensa maisemia Vimmerbyn kaupungissa, jonne myös hänen kirjojensa tapahtumat usein sijoittuvat. Tiivistä tietoa Astrid Lindgrenistä löydät esim. Mervi Kosken Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita –teoksesta (1998). Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistotietokannasta ( http://www.helmet.fi/ )voit tarkistaa kirjojen saatavuuden. Ainakin vastaamishetkellä kaikkia em. teoksia oli saatavana monessakin kirjastossa. Internetistä löytyy myös monia linkkejä. Katso esim....
Impi Karhulan muistelmateoksessa Näkymätön rengas (Kustannuskeskus Päivä,
Hämeenlinna 1973) päähenkilö työskentelee talvisodan aikana Lappeenrannassa
Puolustusvoimien Kaatuneitten Varastolla eli yksikössä, joka huolehti
vainajat kotiin vietäviksi. Työpaikasta ja sen tapahtumista oli kielletty
kertomasta ulkopuolisille.
Vaahtomuovipatjat valmistetaan polyuretaanista. Auringonvalo aiheuttaa polyuretaanissa kellastumista. Kosteus edesauttaa vaahtomuovin hajoamista.
Satu Mäkelän laatimassa opinnäytetyössä kerrotaan mm. polyuretaanin ikääntymisestä ja hajoamisesta. Polyuretaanien ikääntymisominaisuudet ovat erittäin riippuvaisia niiden valmistukseen käytetyistä raaka-aineista, jotka määrittävät muodostuvan polymeerin rakenteen. Pinnoittamattoman polyuretaanisolumuovin odotettavissa oleva elinikä on noin 20–25 vuotta sen paksuudesta riippuen. Polyuretaanilaatuja on erilaisia, eikä edellä mainitusta arviosta voi suoraan määrittää vaahtomuovipatjan murenemisikää. Mureneminen kertoo jo pitkälle edenneestä hajoamisesta.
https://en...
Forebears-nimisestä palvelusta voi etsiä sekä etunimiä että sukunimiä ja niiden esiintymistä maailmassa. Sen mukaan Israelissa on jokunen Judas-niminen, https://forebears.io/forenames/judas. Saksassa ei ole osumia tuolle sukunimelle. Tarkkaa tietoa siitä, mihin tilastot perustuvat ja kuinka usein niitä päivitetään en löytänyt palvelun kuvauksesta.
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirjan mukaan 'yrjö' ja sen johdannaiset ovat saaneet oksennukseen liittyvät merkityksensä vasta 1960-luvulla, eli 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon ilmiöstä lienee kyse. Tätä vahvistaa myös Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen etunimikirjassaan esittämä huomio siitä, että nimi oli suhteellisen suosittu 1950-luvulle asti, mutta sittemmin kärsinyt sanan saamasta kansankielisestä merkityksestä. 1950-luvulla Yrjö-nimen saaneita poikia oli vielä yli 2 500 – 1970-luvulla enää alle 400.Yrjö ja Yrjänä (sekä keskiajalla tunnettu Yrjä) ovat kansankielisiä muotoja kreikkalaislähtöisestä nimestä Georgios. Ne ovat todennäköisesti syntyneet ruotsalaisen Yrjän-muodon kautta,...
Vittorio Monti (1868-1922) oli Napolissa syntynyt ja pääasiassa Pariisissa
vaikuttanut säveltäjä. Hänen sävellyksensä Csárdás on Paavo Helistön
mukaan maailman suosituin csárdás, ns. mustalaisviulumusiikkia. Laulettuna sen ovat suomeksi levyttäneet ainakin Tamara Lund, Vieno Kekkonen (nimellä Tuliharja) ja Kai Hyttinen (nimellä Kun sinä vain jaksat rinnallain).
Yleistietoa Ahvenanmaasta on esimerkiksi seuraavissa www-osoitteissa: http://www.goaland.net/fakta/index.asp?lang=fi ja http://www.fennica.ascentia.fi/f521.htm. Finlandia - Otavan iso maammekirja osassa 2 on melko kattava artikkeli Ahvenanmaasta. Seuraavat kirjat käsittelevät myös Ahvenanmaata: Säynevirta, Heikki: Åland - Ahvenanmaa, Forsgård, Helena: Tutustu Ahvenanmaahan ja Furman, Eeva: Luontoretki Ahvenanmaalle.
Etsimäsi kappale Marttinen: "Japanilaisessa puutarhassa" löytyy kasetilta: Raekallio, Matti: Pianoforte (Fuga6038) ja sama äänite on myös vinyylilevynä.
Pääkaupunkiseudulla on kasetti Espoossa Kauklahden kirjastossa, luokassa 78.61.
Vinyylilevy on Kauniaisten kirjastossa.
Voit oman lähikirjastosi kautta tehdä kaukolainapyynnöt äänitteistä.
Samankaltaisiin kysymyksiin on vastattu tässä palvelussa aiemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx (Etsi arkistosta-> hakusana japanin kieli).
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Japanilaisia kirjotusmerkkejä käännöksineen löytyy mm. osoitteista:
http://www.harapan.co.jp/english/japan/hiragana.htm
http://www.japan-zone.com/new/alphabet.shtml
Mobile suit gundam seed sarjakuvasta on tehty myös elokuvia. Pääkaupungiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmista niitä ei löydy. Se, hankitaanko elokuvia kirjastojen kokoelmiin riippuu siitä, onko kirjastoille tarjottu niihin oikeuksia. Olen välittänyt toivomuksesi HelMet kirjastojen elokuvatyöryhmälle.
Lisätietoa saat mm. osoitteesta www.filmifriikki.fi
Kyseessä on Ilkka Auerin kirjasarja Lumen ja jään maa. Kaikki kirjasarjassa ilmestyneet kirjat kuuluvat Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmaan sekä pääkirjastossa että kaikissa lähikirjastoissa. Myös muita kotimaisia nuorten fantasiakirjoja ja -sarjoja löytyy ja henkilökunta voi opastaa sinua näiden teosten löytymisessä.
Kiihottumisessa ja laukeamisessa on eroa. Seksuaalinen kiihottuminen voi edeltää laukeamista. Se ei kuitenkaan välttämättä aina johda laukeamiseen, eikä sen aina tarvitsekaan johtaa. Laukeamisella tarkoitetaan samaa kuin orgasmilla.
Luotettavaa ja asiallista lisätietoa voit etsiä esimerkiksi täältä: http://www.sexpo.fi/?kysymyksia____vastauksia.
Hei, kannattaa varmistaa asia Teostosta http://www.teosto.fi/teosto/websivut.nsf. Se, että musiikki on lainattu kirjastosta, ei muuta asiaa. Kyse on julkisesta esittämisestä. Kun esitys on julkinen, tilaisuuden järjestäjä tarvitsee esittämiseen musiikin tekijöiden luvan. Edellisestä on kumminkin poikkeuksia. Tällaisia poikkeuksia voivat olla se, että teosten esittäminen ei ole pääasia, tilaisuus on maksuton eikä sitä järjestetä ansiotarkoituksessa. Tekijänoikeuslaki löytyy osoitteesta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi….
Jedit ovat tuttuja Tähtien sota -elokuvista. George Lucas, joka ohjasi ensimmäiset Tähtien sota -elokuvat, loi hahmot. Lisätietoa esim. Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Jedit
