Encyclopedia mythologicasta löytyy tieto, että mystinen Ing mainitaan anglosaksisessa riimurunossa (Old English Rune Poem, https://anglosaxonpoetry.camden.rutgers.edu/the-rune-poem/) 700-800 luvulta. Ing on mieshahmo, joka matkaa itään meren yli.
https://pantheon.org/articles/i/ing2.html
Ing-riimu ja hahmo on yhdistetty Yngvi (muin.norja) Inguin (muin.germ.) Ingwine (muin.engl.) -jumaluuteen https://infogalactic.com/info/Yngvi, joka yhdistetään jumalaan nimeltä Freyr. Yngvistä sanotaan, että hän on Odinin poika, https://pantheon.org/articles/y/yngvi.html Freyr on hedelmällisyyden, maanviljelyksen ja sään jumala https://pantheon.org/articles/f/freyr.html
Muotoa Ign ei löydy ...
Ilmatieteen laitos kertoo verkkosivustonsa Trombit Suomessa-teemaosiossa, että voimakkain Suomessa havaittu trombi on F4-luokkaa. Tuossa koosteessa ei kuitenkaan mainita milloin ja missä tämä trombi on ilmennyt, mutta Ylen artikkelissa Pyörretuulia eli trombeja havaitaan Suomessa keskimäärin neljätoista vuosittain vuodelta 2012 puhuttaneen juuri tästä "voimakkaimmasta tunnetusta trombista", joka nähtiin siis Kiuruvedellä heinäkuussa 1934. Tarkempia tietoja trombeista voit kysyä Ilmatieteen laitoksen Ilmastopalvelusta.
Sauvo Puhtilan suomenkielinen sanoitus japanilaiseen kansanlauluun "Sakura" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 14. Sanoitus alkaa: "Sakura, sakura, kaikkialla kirsikkaa".
Suuret ikäluokat ovat vielä melko runsaat.
Vuonna 1951 syntyi kaikkiaan 93 063 suomalaista. Heistä oli elossa vuoden 2021 lopussa noin 70 000 eli noin 75 % (Kaavio on hieman epäselvä)
Pekka Myrskylän artikkeli Bye bye suuret ikäluokat Tilastokeskuksen sivuilla 5.12.2022 Linkki artikkeliin
Finnish National Bibliography contains a list of all the Finnish books that have
been translated into English. This list can be narrowed down in various ways, e.g
to include only fiction, non-fiction, history etc. However, to obtain such a list
you should visit either one of the Helsinki City public libraries or else the
University Library of Helsinki. All the above mentioned libraries have the said
database available in a CD-ROM format.
Käyttöohjeen laatimista käsitellään Jukka Korpelan asiakirjoittamisen oppaassa:
http://mirror.subotnik.net/jkorpela/kirj/
sekä Netti-Neuwosessa:
http://www.docutech.fi/neuwonen2/
Otavan nettisivuilta, kohdasta kirjailijat, löytyy jonkin verran tietoa Hannu Mäkelästä.
http://www.otava.fi/
Myös tämä sivu kannattaa katsoa:
http://www.cc.jyu.fi/jyucomm/nettiset/ns001/juttu015-l.html
Valitettavasti et kerro, missä asut, joten en voi tarkistaa löytyykö aiheeseesi liittyvää kirjallisuutta kotikuntasi kirjastosta. Tässä kuitenkin muutama kirja, joista uskoisin olevan sinulle hyötyä:
1) Ala-Ketola, Marja: "Hippejä, jippejä, beatnikkejä--Amerikan 1960-luvun vastakulttuuriliikkeiden hiatoriaa", 1985. ISBN 951-749-008-9
2) Lindfors, Jukka: "Ensimmäinen aalto--Helsingin underground 1967-1970", 1988. ISBN 951-9178-35-x
3) Tarvainen, Veikko: "60-luvun kapina", 1993. ISBN 951-578-155-8
4) Bonsdorff, Johan von: "Kun Vanha vallattiin", 1986. ISBN 951-30-6627-4
Lisäksi vielä yksi englanninkielinen teos:
Neville, Richard: "Hippie hippie shake--the dreams, the trips, the trials, the love-ins, the screw ups... the sixties", 1995. ISBN...
Se menee näin:
Kleopatra: Minulta onnes löydät.
Airut: Mutta, rouva,
Kleopatra: En kärsi tuota ”muttaa”; hyvän alun
Se aivan pilaa; pois se ”mutta”! ”Mutta”
Se on kuin vanginvahti, jota seuraa
Kamala pillomus. Mies, sinä, työnnä
Yht’aikaa korvahani koko tukku,
Hyvät ja pahat! Caesar on ystävä,
Voi hyvin, sanot, ja on vapaa, sanot.
(suom. Paavo Cajander)
Antonius ja Cleopatra on suomeksi teoksissa
Shakespeare, William: Draamoja. 2. WSOY, 1994
Shakespeare, William: William Shakespearen kootut draamat. 8. WSOY, 1950
Shakespeare, William: William Shakespearen draamat 3. 1944.
Shakespeare, William: Antonius ja Cleopatra. 1895.
Hankintaehdotuksia Helsingin kaupunginkirjastolle voi tehdä seuraavalla verkkolomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp
Myös kaikki kirjaston toimipisteet ottavat hankintaehdotuksia vastaan.
Lukemasi fantasiasarja on luultavasti kuitenkin Ursula Le Guinin Maameren tarinat. Sarja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi 1970-luvulla: Maameren velho (1976), Atuanin holvihaudat (1977) ja Kaukaisin ranta (1977). Kirjoista on ilmestynyt uusia painoksia myöhemmin. Sarja jatkuu kirjoilla Tehanu (1992), Kertomuksia Maamereltä (2002) ja Toinen tuuli (2003).
Esimerkiksi Atuanin holvihaudat -kirjassa tapahtumapaikkana on Holvihautojen kunnas keskellä Atuanin autiomaata. Se on ikivanha jumalkuninkaan temppeli ja kalmisto, jonka yhdeksän hautapaaden alla on Labyrintti.
Lahden kaupungin talousarviot ja tilinpäätökset löytyvät kaupungin kotisivulta internetistä osoitteesta http://www.lahti.fi/
Kirjaston vuoden 2004 talousarvio löytyy seuraamalla linkkejä: Talous > Lahden kaupungin talousarvio 2004 > Käyttötalousosa. Kirjasto löytyy otsikon "Sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen toimiala" alta.
Talousarvion toteutumisesta löytyy tietoa vuoden 2004 toimintakertomuksesta (klikkaa linkkejä Tilinpäätös 2004 > Toimintakertomus). Kirjasto löytyy jälleen sivistystoimialaa käsittelevästä kohdasta.
Lahden kaupungin talousarviot ja tilinpäätökset on julkaistu myös paperimuodossa. Kirjastossa ne löytyvät luokista 36.5105 (talousarviot) ja 36.53 (tilinpäätökset).
Beth Kincaid on salanimi, jonka takaa löytyy amerikkalainen kirjailija K. A. Applegate.
K. A. Applegaten koko nimi on Katherine Alice Applegate. Kirjailija käyttää myös salanimiä Katherine Kendall ja Francine Pascal. Mervi Kosken kirja ulkomaisia nuortenkertojia 1 (Btj 2001) kertoo kirjailijasta lisäksi, että hän on nähnyt paljon vaivaa pysyäkseen tuntemattomana. Hän ei välitä julkisuudesta, minkä vuoksi hänen henkilöstään on syntynyt monenlaisia arvailuja. On jopa uskottu, että tuotteliaan kirjailijan taakse kätkeytyy kokonainen joukko haamukirjailijoita.
K. A. Applegaten perheeseen kuuluvat av(i)omies ja Jake-poika.
Lisätietoja kirjailijasta saat mainitsemastani teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 sekä esimerkiksi seuraavilta...
Kyseinen apokryfinen evankeliumi löytyy Johannes Seppälän kreikasta suomentamana teoksessa 'Apokryfiset evankeliumit'.
Ulottuvillani on kirjan toinen painos vuodelta 1980, ensimmäisen painoksen sisältöä en nyt pysty tarkistamaan (sivumäärä nimittäin poikkeaa). Todettakoon, että ko. kokoelmassa kirja esiintyy sisällysluettelossa ja otsikoissa muodossa 'Tuomaan evankeliumi', mutta johdannossa (s. 9) suomentaja puhuu 'lapsuusevankeliumista'.
Immanuel Kantin (1724-1804) kotikaupunki Itä-Preussin Königsberg (nyk. Kaliningrad) pystyi varmaankin yliopistokaupunkina tarjoamaan monipuolista musiikillista ammattitaitoa. Kantin aikakauden aattelliset puitteet muodostuivat kirkollisesta puhdasoppisuudesta, herätyskristillisestä pietismistä ja valistusfilosofiasta, joka ei Saksassa yleensä ollut omaksunut yhtä radikaalia luonnetta kuin esim. Ranskassa. Kant oli saanut vaikutteita kaikista kolmesta. Koska hän ei filosofisessa ajattelussaan ja opetustoiminnassaan aktiivisesti toiminut kirkkoa ja uskontoa vastaan, voimme olettaa että hän on viettänyt joulua eikä ole vierastanut juhlanvieton uskonnollisiakaan aineksia. Valistuksen ja yksilöllistä hurskautta korostavan pietismin...
Achille Chavéen kirjoja tai runoja ei löydy suomennettuina itsenäisinä teoksina. Tietokannat, joista on yritetty asiaa selvittää, ovat Fennica ja Frank monihaku sekä Lahden kaupunginkirjaston käännösrunojen tietokanta.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=all
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Linda-tietokannasta ja Frankista (pudotusvalikko: kaikki kirjastot) käy ilmi, että Chavéen tekstejä löytyy kyllä, mutta ei suomeksi.
https://finna.fi
Myöskään lehtiartikkeleita ei löytynyt viitetietokannoista ALEKSI ja ARTO, joita voi käyttää kirjastossa tai oppilaitoksissa.
Suomennoksia saattaisi olla jossakin antologiassa, johon on koottu belgialaisten kirjailijoiden runoja tai aforismeja, mutta...
Kirjastot.fi:n Frank-monihaku kertoo, että Ismo Sajakorven ohjaama Soittorasia -jännitysnäytelmä kuuluu videotallenteena Hollolan, Lahden, Kajaanin ja Kokkolan kirjastojen kokoelmiin. http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Suoraa käännöstä en minäkään ole mistään sanakirjasta löytänyt, mutta internetin perusteella se voisi olla kirkossa oleva lasimaalaus, jossa käsitellään Jeesuksen kastetta. Internetissä käytettiin myös käsitetta baptism window. Esimerkiksi amerikkalaisen Bluff parkin metodistikirkon sivuilla on kerrottu kirkon lasimaalauksista ja yhtä ikkunaa sanotaan baptism windowksi. Siitä kerrotaan, että maalauksen yläosassa on laskeutuva kyyhky, joka symboloi pyhää henkeä, keskella Jeesus Jordan-joessa ja alla näkinkenkä, joka symboloi kastetta. Lähde: http://onedomain.com/don/bpwindows/baptismwindow.htm
Kysymääsi kirjaa Tehtaiden savuja ja kukkaketoja : kuvia Harlusta ei tosiaan löydy Helmet verkkokirjastosta.
Opiskelijakirjastoon sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastoon teos on hankittu. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa https://finna.fi
SKS:n kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteessa http://www.finlit.fi/kirjasto/index.htm
Tällä hetkellä kirja on saatavilla SKS:n kirjavarastossa.
