Pääkaupunkiseudun kirjastoiden kokoelmiin ei kyseistä musiikkikasettia valitettavasti kuulu. Neuvoisin Teitä kääntymään Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen joko vierailemalla jossakin Helsingin kirjastossa ja laatimalla virkailijan kanssa kaukopalvelupyynnön tai suoraan verkossa osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp Kaukopalvelu Suomessa maksaa neljä euroa. Ko äänitettä löytynee ainakin Rovaniemen kirjastosta, tosin vuodelta 1981.
Jukka Parkkisen käsikirjoittama ja hänen kirjaansa perustuva Osakkeet nousussa, Osku -video vuodelta 1991 on lainattavissa Kallion kirjaston lasten- ja nuortenosastolta. Osku, suku on pahin -video vuodelta 2004 on dramatisoitu Jukka Parkkisen Osku -kirjasarjan pohjalta. Tämä video on Myllykosken kirjaston kotiseutuosastolla.
Lehtivaraus Helmetissä tehdään hiukan muista varauksista poiketen:
Ensin etsitään lehden tiedot, sitten klikataan varaa-painiketta ja vasta sitten tulee valittavaksi noutokirjasto ja sen jälkeen halutun lehden numero.
National gaming day eli Kansallinen pelipäivä on Yhdysvalloista lähtöisin oleva pelipäivä, jota Suomessa vietittiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Pelipäivä oli 14. marraskuuta.
Tässä linkki amerikkalaiselle pelipäiväsivustolle:
http://www.ilovelibraries.org/gaming/
Täältä löytyy tietoa Espoon Sellon kirjaston pelipäivästä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Uutiset/Uutinen.aspx?groupId=b5eba6e0-b3d8-…
Suomessa pelipäivää vietettiin ainakin Espoon, Turun ja Oulun kaupunginkirjastoissa.
Se, kuinka kauan kirjaston tietokoneella saa olla, riippuu kirjastosta ja sen tietokoneista. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on pikakoneita, joita voi käyttää vain 15 tai 30 minuuttia. Kirjastoissa on myös koneita, joilla voi olla kokonaisen tunnin, kaksi tuntia tai peräti neljä tuntia. Kaikissa kirjastoissa ei kuitenkaan ole kahden tai neljän tunnin koneita. Jos koneelle ei ole tulossa ketään sen jälkeen, kun tunti tai muu varausaika on kulunut, konetta saa ehkä käyttää vielä pidempään.
Tarkempia tietoja siitä, kuinka pitkän aikaa koneella voi olla, saat omasta kirjastostasi, jonka henkilökunta neuvoo sinua varmasti mielellään. Voit myös itse katsoa tietyn kirjaston tietokonevalikoimaa osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi....
voitte tehdä hakuja verkkokirjatomme kautta osoitteessa: www.keskikirjastot.fi
Laajennetussa haussa kannattaa tehdä hakuja asiasanoilla: sadut, varhaiskasvatus, pedagogiikka. Esimerkiksi kahden asiasanan yhdistelmällä sadut ja varhaiskasvatus löytyy Liisa Karlssonin teos Sadutus, sekä monia muita.
Lehtiartikkeleita voitte etsiä vaikkapa Aleksi-lehtitietokannan kautta:http://aleksi.btj.fi/. Tämä tietokanta toimii tosin vain kirjastomme eri pisteissä paikan päällä. Tietokannan haut voi toteuttaa vastaavasti kuin teoshaut kirjaston tietokannassa eli samoilla asiasanoilla. Aleksi on viitetietokanta, joten artikkeleista löytyvät viitetiedot lehteen. Lehdet pitää siis etsiä erikseen vielä esim. kirjastosta.
Tieteellisiä artikkeleita voi etsiä...
Tämä Gloucesterin repliikin ensimmäinen rivi William Shakespearen näytelmän Henrik VI kolmannesta osasta on näytelmän viidennen näytöksen kolmannesta kohtauksesta.
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1907 näin:
Ain’ ounoo syypää pahaa;
(poliisiks’ varas luulee joka pensaan.)
Matti Rossin suomennoksessa vuodelta 2007 sama kohta kuuluu näin:
Epäluulo vaanii aina syyllistä (---).
Lähteet:
http://www.shakespeare-online.com/plays/3kh6_5_6.html
William Shakespeare: Kootut draamat V. (suom. Paavo Cajander, WSOY, 1958)
Shakespeare, William: Henrik VI. Kolmas osa (suomentanut Matti Rossi, WSOY, 2007)
Tarkoittamasi kähy liittyy varmaankin anglikaanisen kirkon 1960-luvun kriisiin, jossa se joutui tarkistamaan kantojaan avioeroon ja eronneisiin. Antti Yli-Opas kertoo kirjassa "Avioliiton teologia Englannin kirkossa ja Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuosina 1963-2006” laajasti anglikaanisen kirkon suhtautumisesta avioeroon ja muutoksista 1960-luvulla.
Yli-Oppaan mukaan avioeroon ja eronneisiin suhtautuminen muodostui anglikaaniselle kirkolle ongelmaksi, sillä avioliitto käsitettiin sakramentaaliseksi, pysyvän siteen muodostavaksi ja purkamattomaksi. Vuonna 1966 kirkko otti kantaa muuttuvaan avioliittolakiin kannanotolla "Putting asunder". Kannanoton myötä eron perusteeksi alkoi riittää avioliiton peruuttamaton hajoaminen (...
Yksi ainoa löytyi: runoilija Anne Hänninen ja esimerkiksi hänen Hiekkaleijat-kokoelmansa:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510383858&q…
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta löytyy runoilijan esittely:
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/1572#.VQwS1vM8L5o
Ilmeisesti et tarkoita koululaisharjottelua etkä muuhunkaan opiskeluun sisältyvää harjoittelua, vaan tavallista työntekoa. Kaupunginkirjaston erilaisten harjoittelijoiden työhönottoa hoitaa keskitetysti pääkirjastossa Pirkko Saarinen puh. 310 85508, osoite on Rautatieläisenkatu 8, 00520 Helsinki. Messukeskusta vastapäätä. Häneltä voit tiedustella tarkemmin mahdollisia työpaikkoja ja harjoittelupaikkoja.
Työ on asiakaspalvelutyötä, johon kuuluu lainauksesta ja palautuksesta huolehtiminen ja kirjastoaineiston järjestäminen. Lainausrutiinit hoidetaan atk-pohjaisella kirjastojärjestelmällä.
Työhöntulijat ovat yleensä yli 18 vuotiaita.
Kysymyksestä ei voi päätellä, tarkoitetaanko ns. todellisia kustannuksia kirkolle vai todellisia kustannuksia omaisille sen lisäksi, mitä kirkollisveron kautta maksetaan.
Kirkon vuotuinen valtiontuki, jota maksavat siis myös kirkkoon kuulumattomat, on 114 miljoonaa vuodessa. Perusteena ovat hautaustoimen, vanhojen kirkkojen ylläpidon ja väestökirjanpidon kulut. Pääosa kirkon tuloista, 900 miljoonaa, kerätään kuitenkin kirkollisveron muodossa. Sitä maksavat vain kirkkoon kuuluvat, mutta laskennallinen keskiarvo vuodessa on paljon enemmän kuin 30 euroa.
Hautaustoimi on kirkon tilinpidossa sekä menoja aiheuttava että tuloja tuottava toimintamuoto. ET-lehdessä olleen hyvän yhteenvedon perusteella kirkko perii mm. seuraavanlaisia maksuja:...
Encyclopedia mythologicasta löytyy tieto, että mystinen Ing mainitaan anglosaksisessa riimurunossa (Old English Rune Poem, https://anglosaxonpoetry.camden.rutgers.edu/the-rune-poem/) 700-800 luvulta. Ing on mieshahmo, joka matkaa itään meren yli.
https://pantheon.org/articles/i/ing2.html
Ing-riimu ja hahmo on yhdistetty Yngvi (muin.norja) Inguin (muin.germ.) Ingwine (muin.engl.) -jumaluuteen https://infogalactic.com/info/Yngvi, joka yhdistetään jumalaan nimeltä Freyr. Yngvistä sanotaan, että hän on Odinin poika, https://pantheon.org/articles/y/yngvi.html Freyr on hedelmällisyyden, maanviljelyksen ja sään jumala https://pantheon.org/articles/f/freyr.html
Muotoa Ign ei löydy ...
Sortin lisäksi vanhoja kankaita, mm. lakanoita ja kodintekstiilejä voi Helsingissä viedä Reccin kierrätyspisteisiin:
http://recci.fi/?page_id=2
Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistykseltä voi myös suoraan kysyä, onko heillä tarvetta käytöstä poistetuille kodintekstiileille.
https://sey.fi/paakaupunkiseudun-elainsuojeluyhdistys/pk-esy/yhteystiedot/
Sortti-aseman jäteopas ja yhteystiedot:
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/jateopas/Sivut/default.aspx
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/sorttiasemat/Sivut/default.aspx
HSY:n kierrätysohjeet:
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/lajitteluohjeet/vaatteettekstiilit/Sivut/default.aspx
Suomen Tekstiili & Muoti -sivuston vinkit...
Finnish National Bibliography contains a list of all the Finnish books that have
been translated into English. This list can be narrowed down in various ways, e.g
to include only fiction, non-fiction, history etc. However, to obtain such a list
you should visit either one of the Helsinki City public libraries or else the
University Library of Helsinki. All the above mentioned libraries have the said
database available in a CD-ROM format.
Internetistä löytyy kaikkien Amerikan High Schoolien kotisivut osoitteesta:
http://www.linkmag.com/writes/netscape/high_school_database/.
Lisää tietoa saat varmasti Suomi-Amerikka -yhdistyksistä, joita on eri puolilla maata. (mm. Turussakin).
Suomi-Amerikka yhdistysten liiton kotisivu löytyy osoitteesta:
http://www.megabaud.fi/~sayl/framesfi.html
Sailor Moonista löytyy mm. tällaisia sivuja: http://www.geocities.com/Tokyo/5976/
http://www.projectanime.com/sailormoon (mm. episodilista.
Näillä sivuilla sarjan henkilöistä on tietoja myös suomeksi:http://hrst.serveftp.net/phoo/sailor_moon/henkilot/moon2.html
Veikko Huovisen kirjaan perustuvaa elokuvaa Lampaansyöjät ei valitettavasti ole saatavissa kirjastojen kokoelmista. Videovuokraamojen tai myyntivideoiden luetteloistakaan elokuvaa ei löytynyt.
DVD-kotelon sivuilla on lista, jonka kautta voit esittää toiveita uusista dvd-elokuvista. Lampaansyöjät näyttää olevan toivelistan kolmosena eli toivottavasti se tulevaisuudessa saatavissa:
http://www.dvdkotelo.com/toivo3.php
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY, 1989, ss. 210-211) mukaan Melisan nimipäivä voi viettää 15.9.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta saa tilastotietoja nimen yleisyydestä:
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1)
melisa Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 1 1
1920-39 0 1 1
1940-59 0 4 4
1960-79 0 17 17
1980-99 0 112 112
2000-04 0 61 61
2005 0 8 8
Yhteensä 0 204 204
Nimistä kiinnostuneelle lisää linkkejä esimerkiksi Makupalojen sivulta:
http://www.makupalat.fi/kieli1.htm#nimet
Ruotsin almanakasta ei löytynyt nimipäivää Melisa/Melissalle; muuta tietoa kyllä löytyi Internetistä
(ks. esim. http://www.svenskanamn.se/...
