Suomen kuvataiteilijamatrikkelista ei löydy tietoa Jorma Hietalasta. Netistä löytyvien kuvien perusteella omistamanne teoksen signeeraus näyttää kyllä kovasti Jorman Hietalan signeeraukselta. Mikäli haluatte varmistua teoksen tekijästä, teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taideliikkeen puoleen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-laytaisin-lisatietoa-henkilosta-jon…
https://finna.fi/Record/varkaudenmuseot.pju-47495?imgid=1
Varmasti kyse on alun perin ollut jonkinlaisesta vastamagiasta. Yritetään muuttaa mahdollisesti paha asia paremmaksi eräänlaisella siunauksella.
Toisaalta terveyttä on toivoteltu aivastajalle jo antiikin ajoista alkaen. Toivotus kuuluu latinaksi prosit eli olkoon hyödyksi.
Aivastusta on pidetty jumalien antamana merkkinä. (joko hyvästä tai pahasta) Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981)
Englanniksi aivastaneelle tavataan sanoa Bless you. Tarinan mukaan 1000-luvulla elänyt paavi Pyhä Gregorius VII toivotteli Jumalan siunausta kaikille aivastelijoille siksi, että aivastus saattoi olla ensimmäinen merkki tappavasta rutosta.
On myös ajateltu, että aivastuksessa ihmisen sielu saattaa äkkirykäyksellä lennähtää...
Helsingin kaupunginkirjaston valikoimiin kuuluvat myös nuotit. Suurimmissa kirjastoissa on oma musiikkiosasto, josta saa tarvittaessa apua ja neuvoja sopivien nuottien valintaan.
Myös muissa kirjaston toimipisteissä on nuotteja, mutta valikoimat ovat pienemmät. Halutessasi voit toki tilata tarvitsemasi nuotit toisesta kirjastosta omaan lähikirjastoosi.
Voit myös etsiä haluamiasi nuotteja itse Internetissä olevasta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteistietokanta Plussasta, jonka osoite on http://www.libplussa.fi
Pianonuotteja voit etsiä esim. valitsemalla asiasanaksi "piano" + valitsemalla vaihtoehdon "näytä vain nuottijulkaisuja". Jos etsit hieman helpompia nuotteja tai pianokoulunuotteja kannattaa hakukenttään kirjoittaa "piano...
Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 - Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan (2001) sisältää pitkähkön artikkelin, joka esittelee Gahrtonia ja hänen tuotantoaan. Voit tiedustella kirjaa lähikirjastostasi.
Netistä voit lukea Måns Gahrtonista ruotsiksi Gahrtonin ja Unengen viralliselta kotisivulta http://www.evaochadam.com/frames.htm (sivulla linkki Om Måns & Johan) sekä esimerkiksi http://www.bibl.vgregion.se/barn/forfatt/chat/gahrtonchat.html jossa lukijat keskustelevat Gahrtonin kanssa.
Johanna Nilssonilla on ruotsinkielinen kotisivu http://www.johannanilsson.com/index2.html
ja kustantajansa Wahlström & Widstrandin sivu http://www.wwd.se/forfattare/nilsson.htm
Jukka Parkkinen on saanut Topelius-palkinnon vuonna 1987 teoksesta Kaupungin kaupunein lyyli, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 1986.
Lisätietoja kirjailijasta mm.
http://www.nuorisokirjailijat.fi/parkkinenjukka.shtml
Kysymäsi laulun nimi on Kansalaismarssi, jonka on säveltänyt Aatto A. Lumme ja sanat ovat Severi Nuormaan.
Siteeraamasi sanat ovat laulun ensimmäinen säkeistö. Laulussa on vielä kaksi muuta säkeistöä.
Nuotit ja sanat lauluun löytyvät ainakin kirjoista:
Siukonen, Wilho: Nuorten laulukirja...
Musiikki ja me 7-9 : oppilaan kirja
Fiona Kellystä on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa.
Vastaukset löydät linkistä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
Kirjassa Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (toimittaneet Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen)
sanotaan, että kirjailija Fiona Kelly on keksitty nimi, jonka takana on useampia kirjoittajia.
Sain käsiini kolme mainitsemistasi kirjoista eli "Feindliche Sterne: Gesammelte Gedichte", "Der Schlussel zu allen Geheimnissen: Gedichte 1907-1922" ja "Klauenspur: Gedichte und Briefe". Etsimäsi runo löytyy kaikista näistä teoksista.
Käännökset poikkeavat kuitenkin toisistaan. "Feindliche Sterne"-teoksessa kääntäjänä on Karl R. Kern, "Der Schlussel zu allen Geheimnissen"-teoksessa Klaus-Jurgen Liedtke ja "Klauenspurissa" Christiane Grosz.
En löytänyt mainittuja kirjoja Lapin kirjaston aineistohausta, mutta voit tilata ne kaukolainana lähimmästä kirjastostasi. Kirjat löytyvät mm. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Lähteet:
Södergran, Edith: "Feindliche Sterne" (Limes, 1977)
Södergran, Edith: "Klauenspur" (Reclam, 1990)
Södergran,...
Shy löytyy Sonata Arctican EP:ltä Successor (Spinefarm Records, 2000). Frank-monihaku löysi cd:n kahdesta kaupunginkirjastosta, Kotkan pääkirjastosta ja Lieksan kirjastosta. Voit kaukolainata levyn oman lähikirjastosi kautta.
http://www.sonataarctica.info/site07/gallery.php?id=44&s=31&l=uk
http://monihaku.kirjastot.fi/
Kirjastoissa on jonkin verran intialaisia bollywood-tyyppisiä elokuvia. Voit pyytää niitä kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Tässä muutamia (DVD-muodossa):
- Hilpeys ja ennakkoluulo
- Lagaan – olipa kerran Intiassa
- Monsoon wedding
- Eläintarhakytät Intiassa
Kirjastojen elokuvia (ja muutakin aineistoa) voi hakea Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) kautta. Kannattaa käyttää maakuntakirjastot-hakua.
Portfolioita on erilaisia ja monen muotoisia riippuen tehtävänannosta. Järkevintä olisi selvittää opettajan tai oppiaineen vastuuhenkilöiden kanssa minkälaista portfoliota he vaativat.
Internetistä löytyy lukuisa määrä portfolio-oppaita, joihin kannattaa tutustua, esimerkiksi:
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/portfolioy/
http://www.peda.net/veraja/jyu/ac/all/portfolio/pofoopas/
Tarkoitat varmaan yleisiä kirjastoja (kaupungin- ja kunnankirjastoja).
Nordic statistical year bookista (2009) löytyy kaksi pohjoismaisiin kirjastoihin liittyvää tilastoa, kokoelmien koko ja lainaus.
Yleisten kirjastojen kokoelmat vuonna 2008:
Suomi 40 508 000
Ruotsi 39 520 000
Norja 21 788 000
Tanska 25 993 000
ja lainausluvut:
Suomi 99 777 000
Ruotsi 58 263 000
Norja 23 977 000
Tanska 71 640 000
Islannin tilastot puuttuvat. Nuo kaksi tilastoa lienevät yksiselitteisimpiä. Jo kirjastojen määrää koskevat luvut ovat tulkinnanvaraisempia, sillä keruuperiaatteet tuntuvat pohjoismaissakin eroavan jonkin verran toisistaan, ks. oheinen linkki koskien pohjoismaisten kirjastojen määrää
http://iflastat.wordpress.com/2010/08/15/how-many-nordic-...
Ruumiin kulttuuri -lehti on ainoa salapoliisi- ja jännityskirjallisuuden yleisaikakauslehti. Dekkarinetin sivuilla mainitaan myös seuraavat lehdet:
Ampiaiskesä
Julk. Mauri Sariola -seura.
Isku : jännityskertomuksia
Julk. Kioskikirjallisuusyhdistys
http://www.tornio.fi/index.php?p=Kasikirjasto
Dekkarinetissä on paljon tietoa dekkarikirjallisuudesta sekä linkkejä aiheeseen liittyville sivustoille http://www.tornio.fi/DekkariNetti .
Tarkoitat ilmeisesti Pienkustantajien uutuuksia -foorumia,
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/foorumit/group.aspx?groupId=b2a1bb47-f363…
Foorumille voi kuka tahansa lähettää kommentteja ja uutuustiedotteita, sitä varten ei tarvitse rekisteröityä.
Tehokkain tapa tavoittaa kirjastojen aineistohankinnoista vastaavat on kuitenkin päästä mukaan BTJ:n tai Kirjavälityksen jakelukanaviin, yhteystiedot löydät seuraavista linkeistä:
BTJ: http://www.btj.fi/
Kirjavälitys: http://www.kirjavalitys.fi/
HelMet-kirjastojen palvelusivustolla kerrotaan, että Kallion kirjasto on avoinna isänpäivänä 10.11.2013 klo 10 - 16.
HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa on palkki "Löydä meidät". Sen pudotusvalikosta löydät kaikkien HelMet-kirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat.
Tervetuloa kirjastoon!
Persialaiselta 1200-luvulla eläneeltä runolijalta Jalal ad-Din Muhammad Rumilta on suomennettu muutamia teoksia runoja, aforismeja tai muuta kirjallisuutta --
- Kalebassin veistämisen taito : runokertomuksia
- Kauppias ja papukaija
- Rakkaus on musta leijona
- Ruokopillin tarinoita
Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Hänen tekstejään on myös käänetty lauluiksi. Tiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Runoja on myös monissa kokoomateoksissa ja lehdissä. Tietoja mm. Linkki mailman runouteen -tietokannan kautta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=rumi&AuthorID=&LanguageID=&Country=
Todennäköisesti tekstejä löytyy myös...
Helsingin kaupungin pääkirjaston Helsinki-kokoelmassa on teos
Veijo Kauppinen, Metalliverstaita sekä konepajoja Ruotsin ajan
ja Suuriruhtinaskunnan Helsingissä, 1988, jossa kerrotaan
Helsingin laivatelakasta. Kirjasta löytyy myös lisää viitteitä muihin lähteisiin.
Kirja on käsikirjastokappale joten sitä ei lainata mutta voi lukea
kirjastossa.
Kysymyksestäsi ei selviä mistä kaikkialta olet teoksen nimeä jo hakenut. Tämä tieto olisi hyödyllinen, koska kysmyksessä on Ahlmanin vihjailevan puheen takia arvoitus jota ei aiheeseen perehtymätön kykene noin vain ratkaisemaan. Olet ehkä jo tutustunut Mikko Salmisen kirjoihin ja artikkeleihin. Teoksessa Suomalaisen kulttuurin vuosisata (1998) hän esittelee 1900-luvun suomalaisia filosofeja ja artikkelissa "Näkijöitä vai ajopuita?:suomalaisten filosofien poliittis-yhteiskunnallinen ajattelu toisen maailmansodan aikana" (Historiallinen aikakauskirja 1998:2)käsitellään myös Erik Ahlmania ja hänen suhdettaan kansallissosialismiin. Entä mitä tietoja löytyisi Ahlmanin tyttärenpojan professori Eerik Lagerspetzin avulla? Hän on kirjoittanut mm....
