Käytettävissämme olevista lähteistä en valitettavasti ole onnistunut löytämään tietoa mahdollisesta suomennoksesta.
Byron kirjoitti runon vuonna 1815 osana laulusarjaa, joiden musiikin Isaac Nathan sävelsi perinteisiä juutalaisia sävelmiä mukaillen.
http://www.cs.rice.edu/~ssiyer/minstrels/poems/169.html
Ruotsiksi kirja on saatavilla nimellä "Hebreiska melodier". Kirjan sijaintipaikka on Pasilan varasto ja nideluokka 2.2
http://www.helmet.fi/
Porin kauupungikirjastossaa esim. seuraava teos:
Hyytiä, Riina
Teoksen nimi Ennen kuin kamera käy : ideasta kuvauksiin : tekijät kertovat
Julkaisutiedot [Helsinki] : Taideteollinen korkeakoulu, 2004
http://weborigo.pori.fi/
Suomen elokuva-arkiston kirjastossa esim. seuraavat teokset:
The European film production guide : finance, tax, legislation / Andersen, Arthur
London : Routledge, 1996. - 461 s.
ISBN 0-415-13665-2
Honthaner, Eve Light
The complete film production handbook
3rd ed, Boston, MA : Focal Press, 2001. - xix, 514 p. ; 28 cm + CD
ISBN 0-240-80419-8
Includes indexes.
QUEENAN, Joe
The unkindest cut : how a hatchet-man critic made his own $7,ooo movie and put it all on his credit card / Queenan, Joe
London : Picarion, 1996. -...
Mikäli etsimänne teokset eivät ole saatavilla Turun kirjastoista, voitte käyttää kaupunginkirjaston tarjoamaa kaukopalvelua. Palvelua voi käyttää ainoastaan silloin, kun etsittyjä teoksia ei löydy Turusta. Voitte tarkistaa saatavuuden näistä tietokannoista:
Turun kaupunginkirjasto (http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin)
Turun yliopiston kirjasto (https://finna.fi
Åbo Akademin kirjasto (https://finna.fi
Turun kauppakorkeakoulun kirjasto (https://finna.fi)
Turun ammattikorkeakoulun kirjasto (https://aura.amkit.fi/)
Lisätietoa kaukopalvelusta löytyy osoitteesta http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1644. Huom! Kaukopalvelun käyttö on maksullista ja hinta voi vaihdella huomattavasti.
Juvan suomennos on ilmestynyt kokoelmassa Sata runoa (1916). Kyseistä teosta löytyy mm. Pasilan kirjavarastosta, josta sen voi Helmetin kautta varata.
Korppi on tallennettu myös Wikiaineistoihin: http://fi.wikisource.org/wiki/Korppi
Kyseessä on Olof Bergin runo Kova pää. Runo oli mukana vuonna 1875 ilmestyneessä runokokoelmassa nimeltä Sepitelmiä: runon-kokeita, jonka Berg julkaisi kirjailijanimellä Olli Wuorinen. Internetissä runo löytyy ainakin osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Kova_pää
Hakujen tallentamisen mahdollistava nappi on aika huomaamaton. Tee haluamasi haku ja klikkaa sitten hakukentän tasolla äärimmäisenä oikealla olevaa nappia ”Tallenna”. Sen jälkeen tekemäsi haun pitäisi löytyä omien tietojen kohdasta ”Tallennetut haut”.
Onko tässä yhteydessä yleensä todella puhuttu pelkistä 'siirtolaisista', useimmin kai 'siirtoväestä' tai ainakin 'karjalaisista siirtolaisista' (joka kyllä on voinut "seuraavassa lauseessa" lyhentyä 'siirtolaisiksi')?
Sanaa 'pakolainen' oli meillä ennen toista maailmansotaa käytetty lähinnä Venäjältä vallankumousvuosina Suomeen hakeutuneista.
Ymmärtääkseni karjalaiset eivät siksi itse oikein pitäneet nimityksestä 'pakolainen', koska siihen katsottiin liittyvän jonkinlaisen ajatuksen pakenemisesta vieraaseen valtioon. Evakuoidut tunsivat tarvetta korostaa, että he olivat suomalaisia siinä kuin tynkä-Suomenkin väki.
Jos lukee vuosien 1939-1940 virallista aineistoa (eli Suomen asetuskokoelmassa julkaistuja lakeja, asetuksia ja...
Tässä on Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyviä seuraleikki- ja tietovisailukirjoja, jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1970:
Seuraleikkivälineitä ja juhlakoristeluja / Ruth Zechlin ; Ruth Zechlinin teoksesta .. toimittanut Mary Olki. 1956.
Ajanvietteen ihmekirja : seuraleikkejä, pelejä, hupaisia temppuja ja leikillisiä esityksiä / toimittanut Ilmari Jäämaa. 1949.
VISANIEKKA : 1500 TIETOKILPAILUTEHTÄVÄÄ / TIMO T. KAUKONEN. 1966
Tiedon puntari / Jouko Nikula. 1967.
Mieleni minun tekevi : askartelun ja kokeilun, keräilyn ja retkeilyn sekä eri harrastusalojen pikku jättiläinen / toimittanut Yrjö Karilas.1957
Viisasten kerhon parhaat palaverit / Tauno Rautiainen. 1952
Vanhoista seuraleikeistä ja tietokilpailuista löytyy varmasti lisää...
Kirjaston nimikirjat antavat Sirpa-nimelle kovin toisenlaisen alkuperän. Niiden mukaan se on uusi, 1900-luvun, nimi. Kantasanana saattaa olla yleiskielen sana sirpale. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan nimi oli hyvin suosittu 1940-70-luvuilla, mutta sitä ennen ja sen jälkeen varsin harvinainen. (Kirjalähteet: Saarikalle Anne ja Suomalainen Johanna, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007 ja uusi suomalainen nimikirja, 1988.)
Myös yksi Ruotsin nimiä, myös mm. suomalaisia, selvitellyt kirja mainitsee Sirpa-nimen. Myös tämän kirjan mukaan Sirpa on nuori suomalainen nimi, joka on ehkä muodostunut nimestä Siiri, ja ehkä liittyy sanaan sirpale. (Lähde: Brylla Eva, Förnamn i...
Koululainen–lehden kautta voi hakea kirjeenvaihtokaveria jättämällä ilmoituksen lehteen tällä lomakkeella:
http://koululainen.fi/ohjeet/kysy-meilta
”Haluan lähettää” kenttään valitaan pudotusvalikosta ”kirjeenvaihtoilmoituksen lehteen”. Viesti–kenttään voi sitten kirjoittaa toiveen sähköpostikaverista. Muita kirjeenvaihtopalstoja en 5-8-vuotiaalle löytänyt. Nettisivujen keskustelupalstoille ei kannata jättää henkilötietojaan eikä osoitettaan.
Systeri-lehti on suunnattu 8-14–vuotiaille tytöille ja lehdessä palsta kirjeenvaihtoilmoituksille. Erilaisissa harrastelehdissä on usein myös kirjeenvaihtopalsta (esim. Koiramme lehdessä on nuorten sivut, joissa on kirjeenvaihtoilmoituksia). Lehtiin voi käydä tutustumassa kirjastoissa.
Virolaista...
Tietoja käännöksistä voi hakea FILIn ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN) ja näytelmien osalta myös Teatterin tiedotuskeskuksen tietokannasta (http://www.tinfo.fi/site/?lan=1&page_id=16&mode=nk_search).
Pohjalaisia- ja Tukkijoella-näytelmistä on näiden tietojen perusteella tehty käännöksiä muille, mutta ei englannin kielelle. Nummisuutarit on käännetty englanniksi nimellä Heath cobblers. Käännöksen on tehnyt Douglas Robinson vuonna 1993.
Lauri Viidalta ei ole käännetty kokonaisia runokokoelmia. FILIn tietokannassa ei ole tietoja kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. Suomalaisen runouden käännösantologioissa Snow in...
Helsingin sovittelutoiminnan sivuilla osoitteessa http://www.sovittelutoiminta.fi/in_english käytetään itse toiminnasta termiä ”mediation in offences and disputes”. Sivuilla olevassa esitteessä käytetään sovittelijasta termiä ”voluntary mediator”.
Kenties siltä pohjalta voisi muodostaa termin ”voluntary mediator in offences and disputes”, joka selittäisi, mistä on kysymys. Tuollaista termiä tosin ei ainakaan Google-haun mukaan näytä olevan käytössä, mutta ainakin täsmällinen merkitys välittyisi.
Arvot Turtiaisen runo Orpo sisältyy kokoelmaan Minä rakastan (Tammi) vuodelta 1955. Runo on luettavissa myös esimerkiksi Turtiaisen runojen kokoelmasta Runoja 1934 - 1969 (Tammi, useita painoksia).
https://finna.fi
Turtiainen, Arvo: Runoja 1934-1968 (Tammi, 1981)
Käytettävissä olevien tietokantojen (Arto ja Aleksi = lehtitietokantoja, Linda= korkeakoulukirjastojen yhteinen tk.) avulla ei löytynyt arvosteluja kyseisestä väitöskirjasta.
Psykologia -lehdessä (1994/6) otsikon "Tiedon sosiaalipsykologian perusteet" löytyy Pirttilä-Backmanin kirjoittama tiivistelmä väitöskirjastaan. Ja Helsingin Yliopiston tiedotuslehdessä Yliopisto (1997/1) Marketta Ollikaisen artikkelissa "Voiko ajattelua kehittää" käsitellään mm. A-M P-B:n tutkimusta.
Yliopisto –lehdessä esitellään lyhyesti kaikki Helsingin Yliopistossa tehdyt väitöskirjat, viitetietokantoihin näitä referaatteja ei luetteloida, mutta kannattaa tutustua vuosien 93-94 numeroihin, sieltä oletettavasti myös tämän väitöskirjan esittely löytyy.
Sellaista asiaa kuin "maailman lämpötila" ei ole olemassa muuten kuin monista eri mittauspisteistä peräisen olevan informaation pohjalta laskettuina keskiarvoina eli keskilämpötiloina. Ne puolestaan ovat virtuaalisia eli näennäisiä siinä mielessä, että ne eivät kuvaa konkreettista lämpötilaa tietyssä paikassa tiettynä hetkenä vaan toimivat lähinnä lämpötilojen pitkän aikavälin muutosten (lämpenee - viilentyy) eräänä mittarina.
Keskiarvojakin on monia, koska mittauksia voidaan tehdä eri syvyyksissä maan sisällä, veden alla ja ilmassa. Myös vuorokauden aika sekä vuodenaika vaikuttavat suoraan mittaustuloksiin, joten yleensä "maailman keskilämpötila" täytyy määritellä, jotta tiedetään, mistä luku itse asiassa kertoo. Tavallisille...
Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyy Viipurin kaupungin osoitekalenteri ja liikehakemisto vuosilta 1926, 1927 ja 1929.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1262791?page=1 (1926)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1262790?page=1 (1927)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1262789?page=1 (1929)
Uudempiakin on olemassa, mutta niitä ei löydy digitoituna. Viimeinen on ilmeisesti ilmestynyt 1939. Ainakin on olemassa Viipurin kaupungin osoitekalenteri ja liikehakemisto 1931-1932. Tarvittaessa Kansalliskirjastosta saa niitä käyttöön paikan päällä lukusalilainaksi.
Eteläisen naapurimaamme virallinen ja vakiintunut suomenkielinen nimi on Viro tai Viron tasavalta. Saara Welinin mukaan:
Aivan pelkistetysti voidaan sanoa, että Viro-nimeä suositetaan käytettäväksi ensisijaisena suomenkielisessä puheessa ja tekstissä. Eesti taas on lähinnä naapureidemme omakielinen oman maansa nimi. Periaatteessa Viro ja Eesti ‑nimien suhde on sama kuin Ruotsin ja Sverigen tai Venäjän ja Rossijan. Tilannetta voidaan verrata myös siihen, että virolaiset käyttävät eteläisestä naapuristaan vironkielistä nimeä Läti, Läti NSV eivätkä sen omakielistä Latvija-nimeä.
https://www.kielikello.fi/-/viro-vai-eesti
Suomen kuvataiteilijamatrikkelista ei löydy tietoa Jorma Hietalasta. Netistä löytyvien kuvien perusteella omistamanne teoksen signeeraus näyttää kyllä kovasti Jorman Hietalan signeeraukselta. Mikäli haluatte varmistua teoksen tekijästä, teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taideliikkeen puoleen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-laytaisin-lisatietoa-henkilosta-jon…
https://finna.fi/Record/varkaudenmuseot.pju-47495?imgid=1
Seuraavista keittokirjoista ja ruokakulttuuriin liittyvistä kirjoista voisi olla apua:
Makuja Unkarista/toim. tuija Lindqvist (1997), Masterpieces by master chefs (1993), Miklosi: The All colour hungarian Cookbook - 100 recipes (1991), Grimlund : Herkutellen maapallon ympäri (1986), Peltola: Ruokamatka vieraille maille (1981) ja Salamaa: Gulassista haaremin herkkuun. Kirjojen saatavuustietoja voit kysellä pääkaupunkiseudun kirjastoista tai katsomalla Plussa-hausta osoitteessa:
http://www.libplussa.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston valikoimiin kuuluvat myös nuotit. Suurimmissa kirjastoissa on oma musiikkiosasto, josta saa tarvittaessa apua ja neuvoja sopivien nuottien valintaan.
Myös muissa kirjaston toimipisteissä on nuotteja, mutta valikoimat ovat pienemmät. Halutessasi voit toki tilata tarvitsemasi nuotit toisesta kirjastosta omaan lähikirjastoosi.
Voit myös etsiä haluamiasi nuotteja itse Internetissä olevasta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteistietokanta Plussasta, jonka osoite on http://www.libplussa.fi
Pianonuotteja voit etsiä esim. valitsemalla asiasanaksi "piano" + valitsemalla vaihtoehdon "näytä vain nuottijulkaisuja". Jos etsit hieman helpompia nuotteja tai pianokoulunuotteja kannattaa hakukenttään kirjoittaa "piano...
