Etsimäsi kohta Titus Liviuksen teoksesta "Ad urbe condita" on teoksen kahdeksannesta kirjasta. Marja Itkonen-Kailan suomentama "Rooman synty" käsittää vain kaksi ensimmäistä kirjaa Titus Liviuksen suurteoksesta. Muutakaan suomennosta tuosta alkuaan noin 8000-sivuisesta teoksesta ei ole, joten valitettavasti joudut kääntämään kohdan itse.
Lähteet:
http://mcadams.posc.mu.edu/txt/ah/Livy/Livy08.html
http://books.google.fi/books?id=Ndw_AAAAYAAJ&pg=PA214&lpg=PA214&dq=%22E…
http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus%3Atext%3A1999.02.0…
https://finna.fi
Livius, Titus: Rooman synty. Suom. Marja Itkonen-Kaila.WSOY, 1994.
Kirjastossa on paljon fantasiakirjoja n. 10-vuotiaille. Niitä kannattaa tulla selailemaan kirjastoon. Tässä muutamia fantasiakirjoja ja sarjakuvia, joissa päähenkilönä on tyttö.
Lastenosaston fantasiakirjat
84.2 Fantasia
Prior: Lili Väkevä -sarja
Steen: Tähtisilmät-sarja
STEEN, H. v. d., Ennustus
Prinsessakaksoset Armada ja Elena on erotettu heti syntymästään. He eivät missään tapauksessa saa olla tekemisissä keskenään ensimmäisten 13 elinvuotensa aikana, ettei kauhea ennustus toteutuisi. Niinpä tytöt ovat elelleet omaa elämäänsä toisistaan tietämättä. Armada kuningasparin kanssa Tähtilinnan valtakunnassa ja Elena kaukana, kaukana Suomessa, Pernaisten tuppukylässä isoäitinsä kanssa. Vaan saman tien kun totuus lipsahtaa Armadan korviin, hän...
Kateissa oleva teos voisi olla Sven Nordqvistin kuvakirja Kun Miinus lähti avaraan maailmaan (Weilin+Göös, 1985). Jossakin vaiheessa maailmanmatkaansa Miinus-poika saa mukaansa käynnistettävän majavan, joka voisi olla muistelemasi pieni eläin. Toisessa kohtauksessa hän osuu lipputankotehtailija Höpsyläisen viisikymmenvuotispäiville, ja tämän parhaat ystävät juhlivat sankaria hissaamalla häntä edestakaisin lippunarusta pitkin tankoa. Aukeamankokoisessa kuvassa Höpsyläinen nähdään naurusuin lipputangon huipussa. Kirjan loppupuolella Miinus antaa matkansa alussa saamansa kengän purjeveneeksi maailman pienimmälle kalastajaukolle, joka on kadottanut oman veneensä. Tämän kohdan kuvituksena on juuri kysymyksessä kuvaillun kaltainen kenkäveneen...
Parhaiten voit tutustua niihin Julinin lehtisalissa, missä kuluvan vuoden numerot ovat paikalla ja vuoden 1999 numerot arkistossa.
Kokoelmatietokantamme lehtiluettelosta näet, mihin aluekirjastoihin lehti tulee. (Webissä http://www.turku.fi/kirja/lehtiluettelo/lehtilue.html)
"Sataman valot" -laulun sanoitus, joka alkaa "Nään illan tummuvan", löytyy laulujen sanoituksia sisältävästä vihkosesta "Toivelauluja : iskelmien aarre-aitta", osasta 37 (Fazerin musiikkikauppa, 1959) ja Kai Tarpoman kokoamasta "Laulukirjasta" (Weilin + Göös, 1982). Kummassakaan kirjassa ei siis ole nuotteja, vain laulun sanat. Tämän sanoituksen on tehnyt Solja Tuuli eli Sauvo Puhtila. Laulun alkuperäinen nimi on "Harbour lights" ja sen on säveltänyt Hugh Williams eli Wilhelm Grosz.
Tuskinpa tähän kysymykseen aivan ehdotonta ja yksiselitteistä vastausta löytyy. Tutkailin hieman raskauteen liittyviä ja äitiyteen valmentavia kirjoja jonkinlaisen määrittelyä helpottavan rajapyykin toivossa. Yhtenä varteenotettavana ehdokkaana nousi esiin "sairaalalaukun" - synnytykseen mukaan otettavien varusteiden - pakkaaminen, joka tarkastelemissani oppaissa kehotettiin tavallisesti tekemään 33. ja 34. raskausviikon tienoilla eli n. 6-7 viikkoa ennen laskettua aikaa. Minusta tätä voisi hyvinkin pitää sinä vaiheena, josta eteenpäin ollaan "viimeisillään raskaana" - kun ollaan periaatteessa valmistauduttu lähtemään synnytyssairaalaan. Jos huomioidaan, että normaali raskaus kestää...
Laulun nimi on "Västäräkit", ja se alkaa: "Pin, Pan ja pikkupoika Pon, västäräkkiperheen pienokaiset on". Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Sirkka Valkola-Laine.
Laulun sanat löytyvät esimerkiksi "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 8 (s. 66). Laulu on ilmestynyt alun perin Valkola-Laineen nuotissa "Punahilkka : ja muita lastenlauluja" (Fazer, 1948). Siinä on sanojen lisäksi laulun melodia ja säestys pianolle. Tässä vanhimmassa versiossa laulun sanat ovat joissakin kohdissa hieman erilaiset kuin esimerkiksi "Suuressa toivelaulukirjassa".
Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyy Viipurin kaupungin osoitekalenteri ja liikehakemisto vuosilta 1926, 1927 ja 1929.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1262791?page=1 (1926)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1262790?page=1 (1927)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1262789?page=1 (1929)
Uudempiakin on olemassa, mutta niitä ei löydy digitoituna. Viimeinen on ilmeisesti ilmestynyt 1939. Ainakin on olemassa Viipurin kaupungin osoitekalenteri ja liikehakemisto 1931-1932. Tarvittaessa Kansalliskirjastosta saa niitä käyttöön paikan päällä lukusalilainaksi.
Eduskunnan vuotuista työskentelykautta kutsutaan valtiopäiviksi. Eduskunnan työjärjestyksen 1 §:n mukaan eduskunta kokoontuu valtiopäiville vuosittain helmikuun ensimmäisenä päivänä kello 12, jollei eduskunta ole päättänyt muuta kokoontumisaikaa. Valtiopäivien aloituspäivämäärä sovitaan käytännössä edellisten valtiopäivien lopussa. Valtiopäivien viimeinen täysistunto pidetään yleensä joulunalusviikolla, kun seuraavan vuoden budjetti on saatu käsiteltyä. Perinteisesti vaalikauden viimeiset valtiopäivät jatkuvat vuodenvaihteen istuntotauon jälkeen jo tammikuussa. Eduskunnan on tarkoitus kokoontua seuraavan kerran 10.1.2023, ellei eduskunta päätä keskeyttää istuntotaukoa. Istuntotauon keskeytyksiä tapahtuu melko harvoin: https...
Menetystä, häviötä tai perikatoa merkitsevällä hukka-sanalla on vasteita useimmissa lähisukukielissä (karjalan hukka, viron hukk). Etäsukukielten vasteet ovat epävarmempia. Sanavartalo saattaa olla germaanista perää.
Sekä suomen itämurteissa että karjalan kielessä sana hukka on saanut susi-merkityksen ehkä siksi, että sitä on käytetty kiertoilmauksena vaarallisesta tuhoisasta eläimestä.
Suomen kirjakielessä hukka-sana on esiintynyt ensimmäisen kerran vuoden 1642 Raamatussa.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
"Ulkomaille Teiskoon" -sanonnalle on vuosien saatossa esitetty paljon erilaisia selityksiä – "sanonnan alkuperästä on väännetty niin tuvissa kuin lehtien palstoillakin", huomauttaa Teiskon kaupunginosakirjan kirjoittaja Sirkku Somero. "Ulkomaa viittasi keskustelijoiden mukaan ennen kaikkea erämaiden asumattomiin, kaukaisempiin osiin", Somero jatkaa. Teiskon vanhaan erämaaluonteeseen sanonnan kytkee myös historioitsija Kirsti Arajärvi: "Teiskon eräasutuksen suhteellista nuoruutta todistaa se, että eräluetteloissa merkittiin teiskolaisten erä- tai ulkomaiksi sellaisia alueita, jotka sijaitsevat nykyisen Teiskon alueella, ja näitä nimenomaan merkittiin 1550-luvulla vasta-asutetuiksi."
Teiskolaiset ulkomaat ovat siis olleet alun perin "...
Ero ei välttämättä vaikuta olevan kovin merkittävä, sillä nestesaippua voi olla yksinkertaisesti veteen liuotettua palasaippuaa.
Nestemäisessä saippuassa käytetään kuitenkin yleisesti tensideinä - veden pintajännitystä vähentävänä, lian irtoamista edistävänä ainesosana - myös sulfaatteja, jolloin kyse ei oikeastaan ole saippuasta, joka valmistetaan yhdistämällä emästä ja rasvoja.
Lily.fi. Palasaippuasta nestesaippuaa.
Saaren taika artesaanisaippuoiden valmistus.
Saaren taika. Mitä eroa on palasaippualla ja nestemäisellä saippualla?
Saippuan valmistus. Kemian opetuksen keskus, Helsingin yliopisto.
wikipedia.fi. Tensidi.
yle.fi. Muhiiko palasaippuassa märkäbakteerien kasvualusta?
Hätäkeskuslaitoksen ohjeistuksen mukaan hirvestä moottoritiellä tulee soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Hirven liikkuminen moottoritiellä vaarantaa yleisen turvallisuuden, jolloin soitto hätänumeroon on perusteltua.
Lisätietoja aiheesta Hätäkeskuksen Eläin hädässä -ohjeistuksessa.
Vanhimmat tehtävät löytyvät vuodelta 1874, ne ovat Rafael Laurenin toimittamassa kirjassa
"Matemaattiset tehtävät ylioppilaskirjoituksissa 1874-1915".
teoksen tiedot eivät löydy aineistotietokannasta, koska kaikkea vanhempaa varastoaineistoa
ei ole vielä luetteloitu. Aineistotietokannasta (http://www.lib.hel.fi/plussa)löytyvät ylioppilaskirjoitusten matematiikan
tehtävät 1968 alkaen, mistä saatavuustiedot voi näiltä osin tarkistaa kirjoittamalla nimekehakuun MATEMATIIKAN YLIOPPILASTEHTÄVÄT tai
YLIOPPILASTEHTÄVÄT MATEMATIIKKA tai MATEMATIIKAN TEHTÄVÄT. Erilaiset
hakusanat johtavat erilaiseen tulokseen, koska tehtäviä on julkaistu vaihtelevin koostein.
Kannattaa kokeilla kaikkia. Kaikki vanhemmatkin tehtävät siis löytyvät, mutta
löytyvät...
Ensimmäisinä mieleen tulee Franz Kafkan teokset (Oikeusjuttu, Linna) , Nikolai Gogolin kaikki teokset (Päällystakki, Reviisori, Mielipuolen päiväkirja jne.), Robert Musilin Mies vailla ominaisuuksia 2, Dostojevskin Kaksoisolento.
Ja tässä muutamia uudempia virkamiehiä ja byrokratiaa käsitteleviä teoksia:
Saramago, Jose : Kaikkien nimet; MacInnes, Colin : Patakaupunki; Ringbom, Henrika: Maarit Sarasteen kaipuu; Carlson, Kristina : Maan ääreen ; Susi, Heimo : Virkamatka; Salakka, Hannu : Koneella kirjoitetut kirjeet; Swift, Graham: Sulkapallo.
Tällainenkin teos olisi varmaan hyödyksi: Viran varrelta--toimihenkilö kirjoissa ja kuvissa /toim. Ulla Piela. Kirjojen saatavuuden saat selville pääkaupunkiseudun Plussa- tietokannasta...
Tiedostojen siirtoa käsitellään monessakin alan kirjassa. Tässä kaksi viitettä: 1) Petteri Järvisen Internet : verkkojen verkko. Sähköpostin tiedostoliitteet 4. luvussa sivulla 78. 7. luvussa tiedostojen siirto käyttäen FTP:tä sivulla 173. 2) Internetin käyttäjän opas 2000 / Hintikka, Kaartinen, Lepistö. 6. luvussa sähköposti, ja tiedostoliitteet s. 78. 10. luvussa tiedostojen siirto FTP:llä s. 166.
Tiedostojen siirtoa käsitteleviä suomenkielisiä internetsivustoja saa esiin hakupalveluista (ainakin Google, Evreka.fi ja Alta Vista) käyttämällä hakuehtona sanaparia tiedostojen siirtäminen. Haun voi tehdä näiden hakupalvelujen omilta sivuilta, mutta sen pääsee tekemään myös yleisten kirjastojen aloitussivulta osoitteesta http://...
Tieto asiasta on kirjankustantajilla. Suurin osa suomalaisista yleiskustantajista julkaisee fantasiakirjallisuutta. Kustantajien kotisivuille pääset osoitteesta http://www.booknet.fi
Tieteis- ja fantasiakirjallisuuslehti Aikakoneen sivulta http://aikakone.org/aikalink1.htm löytyy teksti ja linkki ” Suurin osa viime vuosina suomennetusta high fantasy -kirjallisuudesta on esitelty nimimerkki Darkin (= Mika Salovaara) Scifi ja fantasiakirjat –sivulla http://www.risingshadow.net/phpBB2 ”.
Sivulta löytyy listaus tulossa olevista fantasiakirjoista.
Yhteystietojen etsiminen kannattaa aloittaa ottamalla yhteyttä Eures-neuvojaan, joita löytyy myös Turun työvoimatoimistosta. Eures on eurooppalainen työnvälityspalvelu, ja oheiselta työministeriön sivulta löytyvät sekä Eures-neuvojien yhteystiedot että pdf-muotoinen teksti "työskentely Alankomaissa":
http://www.mol.fi/eures/maaoppaat.html
Turun kaupunginkirjastosta löytyy myös teos Living and working in Holland, Belgium and Luxembourg: a survival handbook (2002).
Tietenkin voitte yrittää myös ottaa suoraan yhteyttä yrityksiin, esim. yrityshakemistojen kautta. Europages - the European Business Directory on hakemisto, jossa on noin puoli miljoonaa yritysosoitetta yhteystietoineen, monipuoliset hakuehdot
http://www.europages.com/cgi/epq.cgi?L...
