Olet ehkä jo tutustunut Tapio Soinnun kirjaan Lapin eksoottinen keittiö. Sen lisäksi arktisten alueiden ruokaa käsitellään ainakin seuraavissa teoksissa:
Kultainen keittokirja 3. WS 1988 (kanadalainen keittiö),
V.V. Pohlebkin: Neuvostoliiton kansalliset keittiöt. WS 1983
(teoksessa on lyhyt juttu subarktisesta keittiöstä yleensä).
Culinaria: makujen Eurooppa. Könemann 2001 (tästä kirjsta selvisi oikeastaan vain se, että pelmeenit ovat alkuaan siperialainen ruoka),
Pohjolan herkut: makumatka Pohjolan pitopöytiin. Schildt 2006 (tästä löytyy Islanti muiden Pohjoismaiden ohella, kirja on vasta tulossa Tampereen kaupunginkirjastoon)
Arctic a la carte. 2001 (teksti myös suomeksi, arktisen alueen ruokakulttuuri)
Teosten saatavuuden voit tarkistaa...
Contemporary Authors –tietokanta (sis. tiedot yli 120 000 kirjailijasta) antaa tuloksesi 446 eteläafrikkalaista kirjailijaa, kun hakuehtona on kansallisuus. Tietokantaa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla. Hieman suppeampia listauksia eteläafrikkalaisista kirjailijoista antaa englanninkielinen Wikipedia (vapaa netti-tietosanakirja) osoitteista
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_South_African_writers ja http://en.wikipedia.org/wiki/Category:South_African_writers tai Google-hakuna (south african writers wikipedia).
Helmet-tietokannasta ei saa listauksia kirjailijan kansallisuuden perusteella. Mainittakoon tässä muutamia eteläafrikkalaisia kirjailijoita, joiden teoksia löytyy myös Helmet-aineistohausta: Peter...
Hei,
kysyin asiaa Helsingin pörssistä ja sain vastauksen, jossa ei eritellä peräkkäistä ja samanaikaista merkintää. Joka tapauksessa merkintää käytetään osakemarkkinoilla. Lähetin heille sähköpostia, jossa pyysin tarkennusta mutta en ole sitä vielä saanut. Tässä kuitenkin vastaus jonka sain:
Merkintä = Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen ostaminen liikkeeseenlaskun yhteydessä
-selitys Pörssisäätiön Osakeoppaasta. NASDAQ OMX Asiakaspalvelu.
Mikäli saan tarkennuksen, lähetän vastauksen myöhemmin.
Antoisaa opiskelua
Omakustanteita hankitaan lähinnä kirjailijoilta ja kirjoittajilta, jotka asuvat Pohjois-Karjalan alueella tai joiden tausta ja tuotanto liittyvät Pohjois-Karjalaan jollakin tavalla.
Lähetä esittely ja mahdollisesti muuta materiaalia kirjasta ja itsestäsi sekä hinta- ja yhteystiedot sähköpostitse Joensuun pääkirjaston aikuistenosaston osastonjohtajalle. Jos haluat tarjota kirjaa myös Joensuun seutukirjaston muiden kuntien kirjastoille, kirjastonjohtajien yhteystiedot löytyvät seutukirjaston sivuilta http://seutukirjasto.jns.fi
Kysymyksiin omakustanteiden saannista kirjastojen kokoelmiin on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aikaisemminkin ja kerrottu, että Kirjastot.fi-sivuilla on Kirjallisuus-kanavalla Pienkustantajien uutuuksia...
Nimipäivien historiaa esittelevässä kirjallisuudessa Melinda-nimelle on erilaisia selityksiä. Nimipäivää etsittäessä kaikkein yksinkertaisin tulkinta on se, jonka mukaan Linda on Melindan lyhenne. Lindan päivä on niin suomalaisessa kuin ruotsalaisessa kalenterissamme 15.4.
Blomqvist, Marianne
Dagens namn. - Schildts, 2002.
Ohjeet lehtien varaamiseen löytyvät HelMet-sivulta (omat tietoni > ohjeet > lehtien varaaminen).
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta "Varaa" tai painiketta "Lisää koriin". Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta "Jatka". Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta "Varaa valittu lehden numero".
Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista.
Etsimääsi TM Rakennusmaailma -lehden numeroa näyttää löytyvän...
Lakimies-lehden kyseinen vuosikerta löytyy Varastokirjastosta, minne oma kirjastonne voi lähettää siitä kaukolainapyynnön. Hinnaksi tulee noin 3 euroa. Tämä vuosikerta on myös digitoitu, mutta se ei ole vapaasti saatavilla netissä. Sitä pääsee Kotkassa lukemaan Merikeskus Vellamon tietokeskuksessa, missä on käytössä Helsingin yliopiston tietokantoihin kuuluva Digitoidut aikakauslehdet -tietokanta. Vellamon tietokeskuksen työntekijät osaavat opastaa tässä asiassa.
Tapahtuiko välikohtaus Kyproksella siis joulukuussa 1967 vai 1968? Molempien vuosien Helsingin Sanomat löytyvät mikrofilmeinä Kouvolan kaupunginkirjastosta.
Aiheesta löytyy ainakin Lauri Lehtimajan artikkeli ”Kun rauhanturvaajille katettiin leivätön pöytä... Kyproksen...
Tähän ei ole osannut vastata Kotiteollisuuskaan, kirjastonhoitaja nyt yrittää.
Jos kompostissa ei ole valoja, se johtuu siitä että siellä ei ole bioluminoivia eliöitä. Jos näitä eliöitä kompostissa on, on siinä myös valoa. Suomessa kiiltomadot, yksi sienilaji, pohjanmesisieni, sekä jotkin homeet voivat hohtaa pimeässä.
http://www.mv.helsinki.fi/home/lindstro/Opetus/Opetus_2003/Seminaarityo…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bioluminesenssi
Tietoa löytyy myös esim. Anita Ganerin kirjasta Loistavat eliöt (http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=avlib&previd=fullt&sesid=13…)
Ja tuo Kotiteollisuuden biisihän on levyllä Hullu ukko ja kotiteollisuus, jolla siis bändikin käytti nimeä Hullu ukko ja kotiteollisuus.
Hei,
täällä kirjastotäti Ylen Arkistosta vastaa että:
Kyseessä on Ylen omatuotantoinen luontoaiheinen käsinukkeohjelmasarja:
Jusu ja Josefiina.
Sarjan tunnuslaulun kertosäe menee täsmälleen muistamallanne tavalla:
”Me mennään luontoon,
me mennään luontoon,
me mennään luontoon”
(viimeinen luontoon-sana venyy laulettaessa: luu-on-toon).
Sarjan käsikirjoitus ja musiikki ovat Kaija Kohosen käsialaa.
Jusun ääninäyttelijänä on Janne Reinikainen.
Josefiinan ääninäyttelijänä oli ensimmäisissä jaksoissa Erja Alander, ja myöhemmissä Minna Suuronen.
Jusu ja Josefiina -ohjelmaa on esitetty Yle TV2:n Pikku Kakkosessa vuosina 1991, 1993, 1996 ja 2003.
Kaupunkilaiskissa Josefiina vierailee Jusun luona maalla monenlaisten seikkailujen merkeissä....
Yhdistelemällä eri tavoin asiasanoja köyhyys, syrjäytyminen, huono-osaisuus, sairastuminen, sairaus ja terveydenhuolto löysin seuraavat teokset, jotka kannattaa tarkistaa. Aivan tarkasti ne eivät ehkä osu kysymääsi aiheeseen, mutta sivuavat kyllä sitä jokainen omalla tavallaan.
Sikalat / Susanna Alakoski
Svinalängorna; suomentanut Katriina Savolainen.
Schildt, 2007
Asiasana: siirtolaiskirjallisuus ; aikakausiromaanit ; lapsikuvaus ; musta huumori ; arkielämä ; alkoho-linkäyttö lapsiperheet ; pelko lapset perheväkivalta ; huono-osaisuus ruotsinsuomalaiset ; kaupungit Ystad 1960-luku 1970-luku ; kehitysromaanit ; perheväkivalta ; ruotsinsuomalaiset ; alkoholistit vanhemmat
Postimyyntilapset / Kishwar Desai
Origins of love ; suomentanut Ida...
Sahatoimintaa käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa: Sipi, Marketta: Sahatavaratuotanto (1998), Mekaaninen metsäteollisuus 2 :Sahateollisuus /toim. Risto Juvonen (1986), Puutekniikka 2: Materiaalit /Kalervo Kuikka (1993), Puualan perusoppi 1 : Metsäteollisuus / Taisto Kemppainen (1978), Korhonen, Timo: Pyörösahan tuotantotekniikan perusteet (1980).
Näissä kirjoissa on selitetty ainakin osa kysymistäsi termeistä. Laajasti tietoa sahatoiminnasta ja sen historiasta löytyy esim. kirjoista Ahvenainen, Jorma: Suomen sahateollisuuden historia (1984) ja Mekaaninen puuteollisuus 1 / toim. Olli Heikinheimo (1964).
Pär Lagerkvistilta on käännetty vain yksi runokokoelma Runoja (1953). Sen lisäksi yksittäisiä runoja on monissa antologioissa. Antologioiden runoista löytyy hakemisto Lahden kaupunginkirjaston Linkki mailman runouteen -tietokannasta. Runoja-kokoelmassa tai antologioissa ei kysymääsi runoa ole. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu, mutta on mahdollista, että yksittäisenä runona se jossakin olisi julkaistukin. Alla linkki runotietokannan haun tuloksen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=p%c3%a4r+lagerkvist&AuthorID=&LanguageID=&Country=
Oletko lukenut J. R. R. Tolkienin Hobitti, eli Sinne ja takaisin -kirjan, Taru sormusten herrasta -trilogian tai George R. R. Martinin A Game of Thrones -kirjasarjan? Kotimaisia, fantasiamaailmaan sijoittuvia kirjoja ovat esimerkiksi Emmi Itärannan Kudottujen kujien kaupunki, Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi ja Maria Turtschaninoffin Maresi-kirjat.
Netistä löytyy myös sivustoja, joilta voi etsiä kirjasuosituksia aiemmin lukemiensa kirjojen perusteella. Esimerkiksi Kirjasampo (https://www.kirjasampo.fi/) ja Goodreads (https://www.goodreads.com/) ovat tällaisia. Kirjasammon sivuilla suositellaan aikuisille muun muassa George R. R. Martinin teosta Valtaistuinpeli ja Andrzej Sapkowskin kirjaa Viimeinen toivomus. Lista löytyy...
Ensimmäinen osa Valtakunta-sarjasta ilmestyi kesällä 2019, tietoa seuraavan ilmestymisestä ei löytynyt. Kirjan suomalainen kustantaja on Gummerus, ehkäpä heidän kauttaan saisi lisää tietoa:
https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512415892/okaruusujen-valtakunta/
Maru-päätteen käyttö on hyvin yleinen japanilaisten kauppalaivojen nimeämiskäytäntö. Maru-sana (丸) tarkoittaa ympyrää tai kehää. Nimeämiskäytännölle on esitettty monia erilaisia tulkintoja, mutta suosituin tulkinta lienee sanan periytyminen vanhakantaisesta maro-liitteestä, jota on käytetty ilmaisemaan kunnioitusta, läheisyyttä ja tärkeyttä. Myöhemmin maru-muotoon muuttunutta sanaa on käytetty esimerkiksi ihmisistä, koirista sekä tärkeistä esineistä.
Maru-liitettä on tiedettävästi käytetty japanilaisen laivan nimessä jo 1100-luvulla. Vuonna 1900 Japanin Meiji-hallinto sääti lain, jonka mukaan kaikkien laivojen nimissä on suotavaa käyttää maru-liitettä. Tämä koski kuitenkin vain kauppalaivoja, sillä esimerkiksi sotalaivojen nimissä maru-...
Miina ja Manu -hahmojen alkuperäinen luoja, kuvittaja ja kirjailija Teuvo Koskinen eli Teutori on kuvittanut kaksi Jänkä-Joonaksesta kertovaa tarinallista kuvakirjaa: Tunturipuron arvoitus, kirjoittanut Petri Merta (1990), ja Kadonneiden marjojen arvoitus, kirjoittanut Alan Fennell (1991). Lisäksi Teutori on tehnyt Jänkä-Joonaksen tarrakirjan (1992), jossa tutustutaan Pohjolan eläimiin.
Päähenkilönä Jänkä-Joonas siis esiintyy kahdessa tai kolmessa kirjassa, riippuen siitä, lasketaanko Jänkä-Joonaksen tarrakirja mukaan.
Muita Miina ja Manu -kirjoja, joissa Jänkä-Joonas esiintyy, ovat:
Myllyn tarina
Miinan ja Manun seikkailu Lapissa
Liikenneturvan kanssa yhteistyössä on tehty Miina ja Manu koulutiellä, jossa myös Jänkä-Joonas...
Risto Nyqvistin säveltämä Sieluni soitto on julkaistu nuottikokoelmassa Vuokon helpot nuotit 3 (2020, ISMN 979-0-9001743-2-1).
Nuotti löytyy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Nuotin tiedot Kansalliskirjaston Finna-haussa
Saatavuustiedot
