Pamela L. Travers kirjoitti ensimmäisen Maija Poppanen -kirjan vuoona 1934. Suomeksi se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1936. Jatko-osat: Mary Poppins Comes Back ja Mary Poppins in the Park ilmestyivät vuosina 1935 ja 1952 ja ne suomennettiin vasta 1980-luvulla.
Anna-Leena Härkösen sivumäärältään pienin kirja on runoteos Jos joku kysyis multa : lauluja, jossa on 59 sivua. Toiseksi vähiten sivuja on kirjassa Palele porvari ja muita kirjoituksia : 112 s. Viimemainittu on kokoelma pakinatyyliin kirjoitettuja tekstejä, jotka ovat alunperin ilmestyneet Anna- ja Image-lehdissä vuosina 2004-2006.
Härkösestä saa tietoa esim. seuraavista kirjoista:
Kotimaisia nykykertojia 1-2,
Saaristo, Helena : Suomalaisia nykykertojia,
Tarkka, Pekka : Suomalaisia nykykirjailijoita.
Tietoa Anna-Leena Härkösestä on kysytty usein ennenkin. Aiempia vastauksia pääsee selaamaan sivun http://www.kirjastot.fi/ kautta. Valitse vasemmalta Kysy kirjastonhoitajalta vastausten arkisto ja kirjoita kirjailijan nimi Etsi arkistosta -...
Valitettavasti opettajan on useimmiten mahdotonta tunnistaa kaikkia plagiaatteja. Googlaamallakaan ei tämänkaltaista vilppiepäilyä välttämättä pysty selvittämään.
Tietojenkäsittelytieteet tarjoavat mahdollisuuksia digitaalisen informaation vertailuun ja siten plagiaattien jäljittämiseen. On olemassa ohjelmia, jotka mahdollistavat dokumentin lataamisen netin yli, jolloin ohjelma etsii, onko siinä suoria lainauksia muista dokumenteista. Erilaisia vertailualgoritmeja on kehitetty ympäri maailmaa (esim. Tampereen Teknillisen yliopiston kehittämä Plakki työkalu) mutta tällaiseen tuskin on mahdollisuuksia missään koulussa.
Plagiointi voi olla myös tahatonta, ts. ei tiedetä että näin ei saa toimia tai ajatellaan, että näin jopa tulee toimia....
Fanipostia voi lähettää kustantajan kautta, Helena Meripaasin kirjoja kustantaa Otava, http://www.otava.fi . Voit katsoa myös tätä arkiston vastausta, en tiedä, onko sieltä löytyvä osoite vielä toiminnassa, https://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=ed5556c4-0… .
Urdineasta Italiasta Kobaridiin Sloveniaan on matkaa alle 50 kilometriä. Autolla ajaen matka kestää noin tunnin. Junayhteyttä kaupunkien välillä ei ole eikä ilmeisesti bussiyhteyttäkään. Ainoiksi matkustustavoiksi jää joko taksikyyti tai auton vuokraus.
Caporetton taistelua on käyty Sočan laaksossa. Taistelun kuvaukseen ja rintamakarttaan voi perehtyä joko englanninkielisillä tai saksankielisillä Wikipedia-sivustoilla. Ks. seuraavat linkit:
http://de.wikipedia.org/wiki/Zw%C3%B6lfte_Isonzoschlacht
http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Caporetto
Kobaridissa lienee useitakin sotamuistomerkkejä. Seuraavassa joitain linkkejä:
- Soca-joen ylittävällä sillalla ensimmäisessä maailmansodassa kuolleiden muistomerkki
http://www.realtravelmag.com/...
1.)
Oikea versio 64-bittiselle tietokoneelle on luonnollisesti 64-bittinen. Mutta itse asiassa 32-bittinen versio Ubuntustakin toimii kyllä käytännössä ihan yhtä hyvin myös 64-bittisessä tietokoneessa. Lataussivulta voi valita tuon version valikosta: http://www.ubuntu.com/download/desktop
2.)
Kovalevyn osioiminen eli jakaminen ei ole välttämättä niin mutkikasta, miltä se kuulostaa. Jos esim. vain halutaan, että koneella jo oleva Windows-asennus säilyy, Ubuntun asennusohjelma osaa asennettaessa tunnistaa kovalevyllä olevat muut käyttöjärjestelmät ja tarjoutuu säilyttämään ne. Ubuntulle osioidaan tällöin oma osansa kovalevystä ja Windows säilytetään omilla osioillaan. Windows myös lisätään tällöin automaattisesti Ubuntun luomaan...
Sue Graftonin aakkosdekkareista viimeisin suomennettu on O niin kuin oikeus (2000). Muut käännökset voit katsoa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Valitse tarkennettu haku, jossa voit rajoittaa hakua valitsemalla vain suomenkieliset kirjat.
Saamelaisista löytyy paljon tietoa mm. internetin kautta. Paljon hyviä linkkejä saa esim. Oulun yliopiston virtuaalikirjastosta, jonka kautta löytyy 20 linkkiä aiheesta saamen kieli ja kulttuuri. Internetosoite linkkeihin on http://pc124152.oulu.fi/ROADS/saamen_kieli_ja_kulttuuri.html/
Nuorten lukemisharrastuksesta sinänsä löytyy jonkin verran erilaisia tutkimuksia ja kirjallisuutta. Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta on verkossa ja voit etsiä sieltä tietoa esim. asiasanoilla nuoret lukeminen. Tietokanta löytyy verkosta osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse kohta haku ja saat esiin hakulomakkeen, jonka avulla voit etsiä kirjallisuutta eri hakumäärittelyillä. Nuorisotiedon kirjaston tietokanta voi olla myös avuksi verkko-osoitteessa http://pretty.alli.fi/index.htm Monia muitakin tietokantoja voi hyödyntää. Tampereen kaupunginkirjastossa on käytettävissä korkeakoulukirjastojen tietokanta Linda, josta kannattaa myös etsiä. Nuorten harrastustutkimuksiin voisi myös tutustua ja sitä kautta saada...
Katselepa näiltä sivuilta:
http://www.uwasa.fi/~sukkula/kirjastohistoria.php3
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1129
Kirjoja aiheesta voit hakea Vaasan kaupunginkirjaston aineistohaulla osoitteessa
http://lib.vaasa.fi:8080/sessionF14998E82638454B3A3C96C1C74A2605/
kirjoita Aihe/kohde kohtaan kirjastot + historia
Vaikuttaa siltä, ettei nimellä Eufemiavisorna tunnettuja keskiaikaisia ritariromaaneja ole suomennettu (näitä teoksia kai tarkoitat?) Tutkin mm. Suomen kansallisbibliografiasta sekä nimekkeellä Eufemiavisor että jokaisen kolmen romaanin nimellä erikseen (Herr Ivan, Hertig Fredrik av Normandie ja Flores och Blanzeflor) mutta tuloksetta. Mistään muustakaan suomalaisesta tietokannasta en niitä onnistunut löytämään.
Kaarina Kaurinkoski on kirjoittanut seuraavat Pietaria käsittelevät kirjat: Pietarin kaupunki, Pietarin kultainen katu ja Pietarin sydämessä. Varmaankin perusteellisin suomenkielinen Pietarin kulttuurihistoriaa käsittelevä teos on Solomon Volkovin Pietari: eurooppalainen kulttuurikaupunki.
Muita aiheeseen liittyviä ovat:
Abraham Rask Pietari: Pietarhovi, Tsarskoje Selo, Pavlovsk
Matti Klinge Euroopassa, Pietarissa
Jarmo Nironen Suomalainen Pietari
Lisäksi Pekka Pesosen kirjassa Venäjän kulttuurihistoria on oma lukunsa Pietarista.
Tätä on kysytty aikaisemmin meiltä ja silloin vastattiin:
Sotamies Honkajoki ilmestyy Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa mukaan kertomukseen teoksen sivulla 301. Sieltä löytyy Honkajoen oma kuvaus henkilöstään hänen ilmoittautuessaan täydennysmiehenä Koskelalle.
Jo tässä vaiheessa paljastuu kuinka sanavalmis ja jossainmäärin jopa narrimainen Honkajoki hauskuuttaa tovereitaan kriittisillä huomioillaan esimiehistä ja sodasta.
Väinö Linnan teoksista sekä hänen henkilöhahmoistaan kannattaa etsiä lisää tietoa kirjallisuudenhistoriasta.
Hyviä kirjoja aloittaa tutkiminen on esim.
Nils-Börje Stormbom : Väinö Linna : kirjailijan tie ja teokset
Väinö Linna : toisen tasavallan kirjailija
Pekka Lija :Väinö Linnan Tuntematon sotilas...
Suomeksi on toistaiseksi ilmestynyt vain Paul Gravettin kirja Manga: 60 vuotta japanilaista sarjakuvaa (2005 sekä kappale Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä 1 -kirjassa. Lehdet olit jo löytänytkin, lisäksi tulee mieleen Anime-lehti. - Jos muunkielinen kirjallisuus kiinnostaa, voit katsoa vaikka Frank-monihausta http://frank.kirjastot.fi/ asiasanalla manga tai aneime ja materiaalityyppi kirjat, mitä yleisissä kirjastoissa on saatavana.
Eipä löydy. Joistakin kirjastoista on elokuva lainattavissa DVD-levynä ja sen musiikki cd-levynä, mutta nuottia ei ole kirjastojen kokoelmissa.
Tieto löytyy kirjastojen Frank-monihaun kautta:
http://monihaku.kirjastot.fi/
Anne Koponen on väitöskirjassaan "Sikiöaikana päihteille altistuneiden lasten elinympäristö ja kehitys" (Julkaisija Kehitysvammaliitto, 2006) tutkinut Helsinkiläisten FAS- ja FAE -lasten ja -nuorten elinoloja.
Myös Kaisu Viittalan väitöskirjaan "Kyllä se tommosellaki lapsella on kovempi urakka" (Jyväskylän yliopisto, 2001) kannattaa tutustua.
Kirjoja on saatavissa Kehitysvammaliiton kirjastossa.
Voisiko kyseessä olla kirjailija Joseph Hellerin omaelämäkerrallinen teos Ei mikään naurun asia? Kirja on ilmestynyt suomeksi v. 1989 WSOYn kustantamana.
Janus-lehti kuuluu Tampereen pääkirjaston Metson käsikirjastokokoelmiin. Kuluvan vuoden lehdet ovat luettavissa käsikirjastossa, ja vuosikerrat 1994-2007 löytyvät varastosta. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä voi ottaa valokopioita kirjastossa.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Tori Amoksen nuottikirjoja 8 kappaletta. Kaikki näistä sisältävät myös pianonuotit. Nuottien laina-aika on neljä viikkoa.
