HelMet -kirjastoissa ei enää ole vuoden 2000 numeroita. Kansalliskirjastosta pitäisi löytyä, oheisesta linkistä saa lehden tietoja lisää
https://finna.fi
ja tämän linkin kautta saa Kansalliskirjaston yhteystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Yleensä apurahojen ja avustusten saamisen edellytyksenä on näytöt kirjallisuuden alalta. Kaunokirjallisten näyttöjen ei välttämättä tarvitse olla julkaistuja teoksia, vaan voivat olla myös alan julkaisuissa ilmestyneitä artikkeleita, esseitä ja muita vastaavia.
Kulttuurialan säätiöitä ja rahastoja on runsaasti. Ne löytyvät listattuna täältä:
http://www.kulttuuri.net/kulttuurihakemisto/saatiot_ja_apurahat
Näistä tunnteuimpiin kuuluvat:
Suomen Kulttuurirahasto
Taiteen keskustoimikunta
Kordelinin säätiö
Jenni ja Antti Wihurin rahasto
sekä listalta löytymätön Otavan kirjasäätiö:
http://www.otava.fi/yritys/kirjasaatio/fi_FI/etusivu/
Hei,
Kysymyksestäsi ei aivan tarkkaan selviä, tarkoitatko kaikkia rikoksia tai vain väkivaltarikoksia?
Tässä vastausta molempiin vaihtoehtoihin:
Suomessa tehdään tietyin väliajoin uhritutkimuksia (haastattelututkimus), joista löytyy tietoja esim. väkivallan ja tapaturman uhriksi joutumisesta. Viimeisin uhritutkimus-julkaisu on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen sivulla http://www.optula.om.fi/Etusivu/Tutkimusalueet/Kriminologinenyksikkotut… pdf-muodossa "Suomalaisten väkivaltakokemukset 1980-2009"
OPTL:n tutkimustiedonantoja 103 - Reino Sirén & Mikko Aaltonen & Juha Kääriäinen.
Findikaattori-verkkopalvelussa on sivulla http://www.findikaattori.fi/95/?show=teema myös tietoja uhrikokemuksista ja väkivaltarikoksista.
Kansainvälisiä...
Pim-pam-pulla" eli väliaikamerkki on radion vanhimpia ohjelmanumeroita.
Se alkoi soida Yleisradiossa vuonna 1930 - aluksi kanteleella, viimein tietokoneella.
Väliaikamerkin tehtävänä oli yhtäältä täyttää ohjelmataukoja, toisaalta antaa lähetystekninen merkki esim. siirryttäessä yleisohjelmasta maakuntalähetyksiin
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/radion_valiaikamerkki_32015.html#…
Meidän mökki lehden palstalla on vastattu samanlaiseen kysymykseen viime kesänä. Kirjoituksen mukaan yleispätevää näädän karkotinta ei ole. Näätä ei pääse kulkemaan alle 4 cm:n aukoista, joten ainakin voisi näädän menevät aukot tukkia. Näätä on yllättävän rohkea ja mikäli se on päässyt pesiytymään vintille, kannattaa odottaa sen lähtöä metsästysretkelle ja tukkia sinä aikana näädänmentävät aukot.
Näädät saalistavat myyriä ja oraviakin. Myyräkantojen ollessa pieniä, näätä saalistaa myös lintuja, mutta sillä kelpaavat myös marjat, sienet ja hedelmät. Naaras synnyttää huhti-toukokuussa keskimäärin kolme poikasta. Näätää esiintyy kaikkialla Suomessa, etenkin seuduilla missä on suuria havu-ja sekametsiä. Sitä saa metsästää marraskuusta...
Ei voi. Jokunen-kortilla voi lainata mistä tahansa Joensuun seutukirjastoon kuuluvasta kirjastosta, mutta ei Itä-Suomen yliopiston kirjastosta.
Itä-Suomen yliopiston kirjastokortin lisäksi Joensuun kampuskirjastossa korttina voi käyttää myös SYL:n opiskelijakorttia tai toisen yliopiston tai ammattikorkeakoulun kirjastokorttia. Ks. http://www.uef.fi/fi/kirjasto/lainauspalvelu .
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on elokuvia, joissa puhutaan (joko alunperin tai dubbaamisen kautta) tiettyä kieltä, ja joissa myös testitys on samalla kielellä.
Helmet-haun (http://www.helmet.fi/fi-FI) kautta löydät näitä elokuvia näin: mene etusivulta tarkennettuun hakuun, kirjoita ensimmäiseen hakusanaruutuun "ääniraita espanja" tai "ääniraita venäjä" sen mukaan kummankielisiä elokuvia haet, kirjoita toiseen ruutuun sana elokuvat ja valitse kielivalikosta espanja tai venäjä. Paina hae-painiketta. Tuloksena on suuri joukko elokuvia (tällä hetkellä espanja-haulla 1140 ja venäjä-haulla 820).
Valitettavasti läheskään kaikki eivät ole toivomuksesi mukaisia elokuvia, vaan joukossa on runsaasti myös elokuvia, joissa ainoastaan puhutaan...
Jussia koskevaa "myöhemmin"-jahkailua esiintyy parissakin kohdassa Täällä Pohjantähden alla -romaania, mutta molemmat niistä liittyvät hänen raivaamaansa torpan vuokrasopimukseen. Ensin Jussia hillitsee vanha rovasti Valleen (osa 1, s. 9):
- Saanko minä vaikka koko suon? Ja ne ojan varret...
Rovasti hymähti suopeasti toisen innolle, ja sanoi:
- Ota ota... Niin paljon kuin jaksat. Mutta kunhan nyt saat edes yhden syrjän.
- Kuinkas sitten vuokrasopimuksen laita on?
- Myöhemmin... myöhemmin... En minä sinua kiristä... He, he...
Asia tulee uudelleen esille uuden kirkkoherran kanssa Valleenin kuoltua (osa 1, s. 67):
- -- Mutta jos kirkkoherra jatkas niin se olis meitille... kun ei muutakan... ja on siinä mielessä asuttu.
- Älkää olko...
Espanjan matkaoppaiden lisäksi - niitä ei tässä yhteydessä kannata ruveta luettelemaan - suosittelisin teosta Maailman nähtävyydet, osa 1, s. 189-220 (WSOY 1979). Hyödyllinen olisi varmaan myös amerikkalaisen kirjailijan Washington Irvingin jo v. 1832 julkaisema matkakirja Alhambra, joka on viimeksi ilmestynyt suomeksi v. 1990.
Etsimäsi kirja taitaa olla Rakkaimmat eläinsatuni -niminen satukokoelma, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1992 ja sen jälkeen siitä on otettu uusintapainoksia. Kokoelman on toimittanut Lesley O'Mara ja sen ovat suomentaneet Raija Viitanen ja Tatu Pekkanen. Satukirjan julkaisi Kustannus-Mäkelä.
Rakkaimmat eläinsatuni on lainattavissa kirjastoverkkoalueesi kokoelmista. Linkistä pääset tarkastelemaan myös kokoelman sisältoä sekä näet kuvan kirjan kannesta.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.161391
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston kirjoista suurin osa tulee tukkutoimittajalta valmiiksi muovitettuina. Niistä luultavasti suurin osa muovitetaan koneella, mutta muodoltaan tai muuten ulkoiselta asultaan hankalampia tapauksia joudutaan varmasti muovittamaan käsin. Jonkin verran lahjoituskirjoja, poikkeuksellisia hankintakanavia kautta hankittuja kirjoja ja muita erikoistapauksia muovitetaan myös kirjastossa. Toimintatavat saattavat vaihdella Suomen eri kirjastoissa, ja onpa Kuopion kaupunginkirjastossa kokeiltu jättää muovittamatta uudet kirjat kokonaan. Osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-10789504 löytyy Ylen juttu tuosta kokeilusta.
Itse kirjoja aika paljon muovittaneena sanoisin, että sujuvaan muovittamiseen on kaksi poppakonstia:...
Valitettavasti ei. Se on merkki siitä, että kyseessä on hyvin onnekas ihminen.
Terveyskirjasto kertoo: "Alkuvaiheessa maksakirroosi ei aiheuta mitään oireita. Siksi alkavaa ja keskivaikeaa kirroosia voi sairastaa pitkään ilman, että tietää sairaudesta. Jos tässä vaiheessa tutkitaan veren maksa-arvoja (ks. «Maksa-arvot (maksakokeet)»6), voi niissä olla maksan häiriöön viittaavia muutoksia, mutta ei ole olemassa mitään maksakirroosille ominaista laboratoriotutkimusta, jolla se voitaisiin tarkasti todeta"
Koko kansan tohtori Kiminkinen on samaa mieltä: "Maksakirroosia ei voi diagnosoida maksa-arvojen perusteella. Siinä maksasolut tuhoutuvat ja tilalle tulee sidekudosta, joten koko maksa voi lopulta olla yksi kiinteä möykky....
Kyllä on, alimmillaan maan vetovoima, jota kutsutaan myös painovoimaksi, on päiväntasaajalla ja suurimmillaan navoilla. Suurin syy eroihin on maapallon lievä litistyneisyys. Myös läheisyys maan keskipisteeseen kasvattaa painovoimaa. Maahan kaivautuneena painaa enemmän kuin korkealle kiipeämällä. Lisää tietoa esim. National Geographic -lehden artikkelista (6.7.2010) ja peda.fi-sivustolta:
https://natgeo.fi/tiede/onko-painovoima-sama-kaikkialla
https://peda.net/kontiolahti/ahokkalan-koulu/luokat/5-6-luokka/efyke5-6…
Peru.info-sivuston mukaan http://www.peru.info/e_ftociudadeseng.asp?ids=1305&ic=2&pdr=658&jrq=3.14
Liman asukasluku on yli 8 miljoonaa yllämainitun (v. 2008). 1999 The Statesman's Yearbook 1998-1999 antaa luvun 5 706 127 asukasta. Kirjamuodossa lyhyttä tietoa siis parhaiten mainitusta teoksesta.
Kiitos kysymyksestä. Helsingin kaupunginkirjasto alkoi käyttää Contant-perintätoimistoa palauttamatta jääneen
aineiston perinnässä 1.3.2002 lähtien. Perittäväksi siirretään aluksi 1.3.02 ja sen jälkeen lainattu 60 vrk myöhässä oleva aineisto. Tätä ennen lainattu aineisto siirtyy perintään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Perittäväksi siirrettävän aineiston alaraja on 8,40 euroa. Perintään siirtyvät aineiston arvo, myöhästymismaksut aikuisten aineistosta ja kirjaston käsittelykulut on 5 euroa/tapaus. http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/perinta.htm
Kirjaston käyttösääntöjen mukaan kirjastokortti on henkilökohtainen, jolloin kortin haltija on vastuussa kortilla lainatusta aineistosta. Tässä tapauksessa Teidän kannattaa sopia asia...
Kirjeenvaihtoharrastuksen alkuun voi päästä vaikkapa tutkimalla seuraavien linkkien mahdollisuuksia.
Esim. http://koti.mbnet.fi/~kakoskin/penpal/index.html Penpals from all over the world -sivu .
International Youth Servicen sivulta löytyy Penfriends all over the world http://www.iys.fi/
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista voi etsiä aihetta käsittelevää kirjallisuutta HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi .
Esim. aihe-haussa voi käyttää hakusanaa naivismi, joka antaa jo 37 viitettä.
Haun joukossa ovat mm. seuraavat kirjat:
Brodskaia, Natalia: Naive art. (New York : Psrkstone, cop. 2000)
Itkonen, Satu: Sydän siveltimellä : suomalaista naivismia. (Helsinki : Taidepiste, 1998)
Bihalji-Merin, Oto: World encyclopedia of naive art : a hundred years of naive art. (London : F. Muller, 1984)
Ojanen, Risto: Kuvien lempeä kapina : suomalaisia naivisteja. (Helsingissä [Hki] : Otava, 1983)
Haun tuloslistalla kirjan sijaintipaikat saa selville klikkaamalla sen nimeä.
Jussi-Pekka Toivosesta löydät tietoa ainakin Turun kaupuninginkirjaston ylläpitämästä Vaski-tietokannasta osoitteesta
http://www05.turku.fi/kirjasto/kirjailijasivut/Kirjailijat/jussipekkato…
Hänestä löytyy tietoa myös kirjasta Heitä luetaan: suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Kustannus-Mäkelä 1990.
Paul Ranson (1864-1909) oli ranskalainen symbolistista suuntausta edustava taidemaalari, muotoilija ja koristetaiteilija. Ranson oli yksi kokeilevan Les Nabis -ryhmän perustajista. Kyseisestä ryhmästä ja sen taiteellisista tavoitteista voi lukea esim. teoksesta Näkyjä ja haaveita : ranskalainen symbolismi 1886-1908 Ateneum 1994) s. 31-41. Kirjan sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa HelMet -tietokannasta
http://www.helmet.fi
Internetistä löytyy myös tietoa Paul Ransonista, esim.
http://www.renoirinc.com/biography/artists/ranson.htm
http://www.answers.com/topic/paul-ranson
http://www.kilidavid.com/Art/Pages/Artists/ranson.htm
Kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoon hakusanoiksi Elina ja etunimet saat aiemmin annetut vastaukset, joissa kerrotaan myös nimen alkuperästä.
