Kätevimmin saat tietoja Helsingin tapahtumista, paikoista yms. Helsingin kaupungin sivuilta http://www.hel.fi/ Matkailu-linkin kautta pääset Helsingin kaupungin matkailutoimiston sivulle, missä voi vertailla mm. hotellihintoja.
Vastaavasti eduskuntaan voi etukäteen tutustua osoitteessa http://www.eduskunta.fi/ Eduskunnan sivuilta saa selville vaikkapa sen kokoontuuko eduskunta vierailupäivänänne.
Seuraavista teoksista on varmaankin apua :
HELSINGIN kaupungin historia : osat 3 - 5.
HELSINGIN historia vuodesta 1945. 1997.
Nämä ovat laajoja ja perusteellisia tutkimuksia. Suppeampia Helsingin historiaa käsitteleviä teoksia ovat mm.: KLINGE, Matti : Helsinki, Itämeren tytär : lyhyt historia. 1999.
ZILLIACUS, Ville : Kaikkien aikojen Helsinki. 1998.
LÖNNQVIST, Bo : Helsinki : Kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi. 1988.
HELSINKI tilastoina 1800-luvulta nykypäivään. 2000.
Näiden kirjojen sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löydät Plussa-tietokannasta :http://www.libplussa.fi/
Helsingin pääkirjastossa sijaitsee Helsinki-kokoelma, johon kuuluvia teoksia ei voi lainata, mutta joihin voi tutustua paikan päällä. Helsingin...
Kirjastokinoa ja muitakin elokuvien striimauspalveluja testataan Helsingin kaupunginkirjastossa, mutta toistaiseksi ne eivät ole tarjolla Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaille. Sinun kannattaa seurata Helmet-palvelusivustoa. Asiasta varmasti tiedotetaan näkyvästi, jos esimerkiksi Kirjastokino tulee helsinkiläisten käyttöön.
https://www.kirjastokino.fi/fi/
Maksusitoumus voidaan myöntää Suomessa asuvalle henkilölle, siis Suomen kansalaiselle tai maahanmuuttajalle, joka on perustoimeentulotuen piirissä. Toimeentulotukisäännöstön mukaan maksusitoumus voi koskea henkilöasiakirjoja, joita ovat "passi, henkilökortti tai muu välttämätön asiakirja". Ajokortti ei ole virallinen henkilöllisyystodistus, joten sitä tuskin luetaan välttämättömäksi asiakirjaksi.
Julkisissa Kelan tilastoissa ei ole sen tason tietoa, kuinka usein, mille asiaksaryhmille tai mihin tarkoitukseen toimeentulotukea myönnetään. Lisää Kelan tilastoja aiheittain: https://www.kela.fi/tilastot-aiheittain
Lisätietoja kannattaa kysyä Migriltä, Kelalta tai poliisilta.
Kokonaisluvulla kerrottaessa tulos on aina suurempi kuin kerrottava, paitsi jos luku on 1. Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen Kieli-ikkuna-palstalla on käsitelty ilmauksia "kaksi kertaa enemmän ja vähemmän". Artikkelin mukaan kaksi kertaa vähemmän (tai pienempi) -ilmaus merkitsee vakiintuneen tavan mukaan samaa kuin puolet. Selkeämpää olisi käyttää tämän ilmauksen sijaan vaikkapa juuri puolet-sanaa, esim. ”Juon kahvia huomenna puolet vähemmän kuin tänään.”
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Ilmatieteen laitoksella on kaikille avoimesti käytettävissä säähavaintojen tarkastelu- ja latauspalvelu, jossa voi tutkia menneisyyden säähavaintoja: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Mainitussa palvelussa voi valita haluamansa ajankohdan, havaintotyypin sekä mittauspisteen.
Tähän kyselyyn vastatessa valittiin Helsingin säätietoja varten Kaisaniemen mittauspiste ja Oulun säätietoja varten Oulun lentoaseman mittauspiste.
20.9.1963, Helsinki Kaisaniemi:
Sademäärä: 0 mm
Lumensyvyys: 0 cm
Ilman lämpötila: 8,6°C
Päivän ylin lämpötila: 13,5°C
Päivän alin lämpötila: 4,8°C
10.12.1971, Oulu lentoasema:
Sademäärä: 1,2 mm
Lumensyvyys: 5 cm
Ilman...
Signeeraus näyttäisi olevan Edward S. tai sitten vain kovin taiteellinen Edward. En löytänyt ketään tuon nimistä taiteilijaa Suomen taiteilijoiden Kuvataiteilijamatrikkelista.
Aikanaan on julkaistu Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli. Sitä ei Ratamo-kirjastoista löydy. Helmet-alueen kirjastoista teosta löytyy Helsingistä Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoista sekä Vantaalta Tikkurilasta. Kirjat ovat käsikirjastoaineistoa, jota voi selata paikan päällä.
Arvelen, että kyseessä ei ole kovin tunnettu taiteilija, koska häntä ei kuvataiteilijamatrikkelista löydy. Neuvoisin ottamaan yhteyttä taideasiantuntijatahoihin, kuten Hagelstamiin. Myös eri taide- ja designaikakauslehdet tarjoavat lukijoilleen arviointipalveluja....
'Vaimo' on tarkoittanut joko 'aviovaimoa' tai (aikuista) 'naista' ylipäätään. Tämä selviää esimerkiksi Kotuksen etymologisesta sanakirjasta.
'Vaimoväellä' on siten tarkoitettu 'naisväkeä'.
Naispuolista leskeä on voitu sanoa 'leskivaimoksi', kuten käy ilmi verkosta löytyvästä Suomen murteiden sanakirjasta.
Samoilla linjoilla on myös Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY 2004), jonka 'vaimo'-artikkelissa sanotaan:
"Suomen kirjakielessä vaimo-sana on esiintynyt alusta alkaen sekä Agricolalla että samanaikaisissa käsikirjoituksissa, ja se onkin vanhimmassa kirjakielessä ollut aikuisen naisen nimitys --- Sekä vanhassa kirjakielessä että murteissa vaimo voi siis tarkoittaa naista yleisemmin, ei pelkästään aviovaimoa...
Kannattaa tutkia seuraavia Päätalo-sivuja, jotka löytyivät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista http://www.makupalat.fi/ :
http://www.tampere.fi/kirjasto/paatalo.htm
http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/
http://www.gummerus.fi/kustannus/haku/kirjailijahaku/kirjailija.asp?id=…
Seuraavalta sivulta löytyy tietoa kirjailijasta ja hänen tuotannostaan.
http://lyyra.kempele.fi/pv/laine/laine.html
Valokuvaa en löytänyt netistä, mutta kysele lähimmästä kirjastosta löytyisikö kuvaa esimerkiksi hakuteoksista.
Kappale Jumalan kämmenellä löytyy lukuisista nuottikirjoista, esimerkiksi Suuri toivelaulukirja 13. Veikkaisin, että löydät kappaleen lähimmästä kirjastostasi.
Saksankielisellä Kika-kanavalla parhaillaan esitettävässä Eva & Adam-sarjassa on 16 osaa. Sarjaa esitetään keskiviikkoisin klo 19.15 Suomen aikaa. En nyt muista moneseko jakso tulee seuraavaksi. Toivottavasti jollakulla tutullanne on mahdollisuus nauhoittaa sarjan osia käyttöönne, jotka tosin ovat saksaksi dubattuja. Ruotsinkielisiä jaksoja 1-8 ja 9-16 voi myös ostaa nettikaupoista, esim. täältä: .
HelMet-kirjastojen videoissa ja DVD-levyissä on seuraavat ruotsinkieliset jaksot:Handtag, famntag, klappa eller kuss?, Stulna biffar och förlorade kyssa, Syskonkärlek och annan kärlek, Att vara...eller inte vara...ihop. Lisäksi on tuo 16 jaksoa sisältänyt video, jonka olettekin jo nähneet.
Toisessa videossa, jonka tunnus on cls0129123 on...
Maksutonta, verkossa vapaasti käytettävää sanakirjaa tarkoittamiltasi aloilta ei valitettavasti löytynyt. Monien oppilaitosten kirjastot, Turun seudulla esimerkiksi Turun yliopisto, tarjoavat asiakkailleen online-sanakirjoja, joita voi käyttää kyseisen oppilaitoksen / kirjaston koneilta tai, mikäli opiskelet / työskentelet oppilaitoksessa, myös kotikoneelta verkkotunnuksen avulla. Turun yliopiston kirjaston koneelta voisit siten käyttää esim. MOT-nettisanakirjastoa, johon kuuluu myös useita erikoisalojen sanakirjoja. Turun kaupunginkirjaston koneilta on maksutta käytettävissä TENTTU-tietokannan yhteydessä oleva, monikielinen tekniikan termistö.
Syytös kirjallisesta varkaudesta, plagioinnista, on hyvin raskas, ja sen esittämiseen täytyy olla erittäin painavat syyt. Kirjailijat lainaavat ideoita toisiltaan, ja kehittävät tarinoita edelleen - maailmankirjallisuus on täynnä näitä intertekstuaalisia viittauksia. Esim. Margaret Atwood on kirjoittanut Penelopeia-teoksessaan eri näkökulmasta Homeroksen Odysseuksen ja Tournier on jatkanut Robinson Crusoen tarinaa teoksessaan Perjantai.
Esimerkiksi Suomi-saame-suomi-sanakirja / toimittaneet Jovnna-Ande Vest ja Marsa Luukkonen. Jyväskylä : Helsinki : Gummerus, 1992 löytyy kirjaston kokoelmista.
Kirjan sijainnin voit tarkistaa kirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/
Valitse sanahaku ja kirjoita hakuruutuun sanat saame sanakirjat. Saat kolme linkkiä. Klikkaamalla linkkiä saat esiin kirjojen sijaintitiedot. Voit myös varata kirjan klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa varaus-painiketta. Muista valita noutokirjasto.
Teatterin tiedotuskeskuksen ( http://www.teatteri.org )Ilona-esitystietokannan mukaan Bertolt Brechtin Trommeln in der nacht on esitetty Suomessa nimellä Rummut yössä Liisa Ryömän suomentamana (Suomen Kansallisteatterissa 1977 ja Turun kaupunginteatterissa 2006). Saman tietokannan mukaan näytelmän esitysoikeuksia valvoo Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner ( http://www.dramacorner.fi/ , sähköposti office@dramacorner.fi.) Näytelmää ei ole julkaistu painettuna suomen kielellä eikä se ole lainattavissa kirjastoista, mutta voit tiedustella Näytelmäkulmasta näytelmän tekstiä.
Juhani Pohjanmiehen Koraali-koulu : yksinopiskelua ja lyhyttä koulukurssia varten (1926) löytyy lukusalikappaleena Kansalliskirjastosta, jossa sitä siis voi käydä lukemassa paikan päällä. Myös Kajaanin yliopistokeskuksen kirjastossa on kappale vain lukusalikäyttöön. Sen sijaan näyttää siltä, että Joensuun kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuistenosaston varastossa teoksesta olisi myös lainattava kappale. Voitte tehdä siitä kaukolainapyynnön omassa kirjastossanne tai suoraan verkon kautta tällä lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Ostettavan kappaleen löytäminen voi olla hankalampaa. Teosta kannattaa tietysti kysellä antikvariaateista. Tarkastin tilanteen nettiantikvariaatista ( http://www.antikka.net/ ),...
Josiel on suomalaisena nimenä harvinainen, en löytänyt siitä mainintaa nimikirjoista ja internetistä nimestä löytyi tietoa vain englanniksi:
http://www.hebrewbabynames.com/item.cfm?itemid=1882
Josiel on siis englantilaistettu muoto alunperin heprealaisesta nimestä Yosiel. Josiel muodostuu kahdesta osasta Josi (Yosef) ja El (Jumala). Nimeä on vaikea suomentaa, mutta se tarkoittaa jotakuinkin "Jumala lisää (God will add) tai Jumala korottaa (God will increase)".
Käsiohjelmia ei ole kirjastoissa lainattavana. Eri teatterien käsiohjemia on kerätty Kansalliskirjastoston pienpainatekokoelmaan. Teatteriohjelmat voi tilata luettavaksi Kansalliskirjaston Fennica-lukusaliin. Tarvittaessa niitä voi tietysti myös kopioida.
Tietoa Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/pienpaina…
