Pääkaupunkiseudun kirjastoista aiheesta löytyvät seuraavat teokset:
Kaukoidän telemarkkinoiden kehitysanalyysi/toim. Kaila (1999), Kurki: Sisältötuotantoa tukevat verkkopalvelut, tarpeet ja mahdollisuudet (1999), Telemarkkinoiden lakikirja/toim. Kukkula (1997), Burns: Telemarketing in practise (1989) ja Cohen: Telemarketing (1988)
Saatavuustietoja voit kysellä kirjastosta tai katsella aineistotietokannasta osoitteessa: http://www.libplussa.fi/
Eri korkeakoulukirjastoista löytyvät teokset:
Suomen tekstiviestimarkkinat - Liikenneministeriön julkaisuja (1999), Peltola: Matkapuhelinkaupan valvonnan tehostamistarpeet (1999), Kekki: Oikeus televerkon käyttöön elinkeinotoiminnassa erityisesti yleispalveluperiaatteen kannalta (1999), Kurki:...
Aiheeseesi sopiva Kaupunginkirjastojen työasemilla on käytettävissä EBSCO-tietokanta jossa on viitteitä ja full text tietueita englannin kielisistä artikkeleista. Helsingin kaupunginkirjastossa on käytössä EBSCOsta on yleisille kirjastoille tehty versio, aiheeseen voit perehtyä syvemmin tutkimalla yliopiston kirjaston EBSCO-tietokantaa. Tätä palvelua pääset käyttämään kirjaston koneilta, käytin hakusanoina ethnocentric, polycentric ja geocentric, jokaista niitä erikseen ja jokaisesta aihealueesta löytyi artikkeleja.
Voit myös pyrkiä etsimään aiheesta laajemmin Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-aineistohausta http://www.libplussa.fi/ Laita hakusanoiksi vaikkapa kulttuurienvälinen tutkimus ja valitse englanninkieliset teokset.
Kannattaa...
Kyseessä on Valto Laitisen säveltämä kappale Sydämeni on yksinäinen saari. Suomenkieliset sanat ovat Sauvo Puhtilan käsialaa.
Valitettavasti sanoja ei ole yhdessäkään nuottijulkaisussa, johon kappaleen nuotti sisältyy.
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Veera Salmen Mauri ja vähä-älypuhelin (Otava, 2015) alkaa näin:"Tässä ollaan minä ja Bashir. Bashir piirsi meidät vähän ennen kuin lähti. Bashir on tosi hyvän näköinen. Hän on Robin-fani, hänellä on Robin-paita. Minulle Bashir on piirtänyt lumiukko-Bashir-paidan."
Signeeraus näyttäisi olevan Edward S. tai sitten vain kovin taiteellinen Edward. En löytänyt ketään tuon nimistä taiteilijaa Suomen taiteilijoiden Kuvataiteilijamatrikkelista.
Aikanaan on julkaistu Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli. Sitä ei Ratamo-kirjastoista löydy. Helmet-alueen kirjastoista teosta löytyy Helsingistä Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoista sekä Vantaalta Tikkurilasta. Kirjat ovat käsikirjastoaineistoa, jota voi selata paikan päällä.
Arvelen, että kyseessä ei ole kovin tunnettu taiteilija, koska häntä ei kuvataiteilijamatrikkelista löydy. Neuvoisin ottamaan yhteyttä taideasiantuntijatahoihin, kuten Hagelstamiin. Myös eri taide- ja designaikakauslehdet tarjoavat lukijoilleen arviointipalveluja....
Esimerkiksi ajurinistuinta, kuskipukkia tarkoittava sana kosla on tullut suomen kieleen venäjän kuskipukkia merkitsevästä sanasta kozly.
Sana on sittemmin saanut myös merkityksen 'huono, vanha auto'.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_2621f4558edac84a0de…
Heikki Paunonen: Sloboa Stadissa: Stadin slangin etymologiaa (2016)
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kosla?searchMode=all
'Vaimo' on tarkoittanut joko 'aviovaimoa' tai (aikuista) 'naista' ylipäätään. Tämä selviää esimerkiksi Kotuksen etymologisesta sanakirjasta.
'Vaimoväellä' on siten tarkoitettu 'naisväkeä'.
Naispuolista leskeä on voitu sanoa 'leskivaimoksi', kuten käy ilmi verkosta löytyvästä Suomen murteiden sanakirjasta.
Samoilla linjoilla on myös Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY 2004), jonka 'vaimo'-artikkelissa sanotaan:
"Suomen kirjakielessä vaimo-sana on esiintynyt alusta alkaen sekä Agricolalla että samanaikaisissa käsikirjoituksissa, ja se onkin vanhimmassa kirjakielessä ollut aikuisen naisen nimitys --- Sekä vanhassa kirjakielessä että murteissa vaimo voi siis tarkoittaa naista yleisemmin, ei pelkästään aviovaimoa...
Nostradamuksen runomuotoiset ennustukset löytyvät esimerkiksi työryhmän suomentamasta teoksesta Nostradamus - profetioita vuosille 1555-3797 (1997). Teoksen saatavuus sekä muita Nostradamuksen ennustuksia ja niiden tulkintaa sisältäviä kirjoja löytyy esimerkiksi Plussan nimekehaulla. Hakusana kannattaa katkaista (nostradamu#).
Tietoviesti on Tietoliikenneliiton julkaisu. Tietoliikenneliiton
kotisivut ovat osoitteessa http://personal.inet.fi/yhdistys/tll/paa.htm Toimisto-linkin takaa löytyy tiedottaja Ritva Särkisillan yhteystiedot. Hän on ko. lehden päätoimittaja.
Lehti tulee myös Turun kaupunginkirjaston Julinin lehtisaliin.
Käyntiosoite: Eerikinkatu 4, pohjakerros
Postiosoite: Eerikinkatu 4 20100 TURKU
Puhelin: 02-2623 770
Voit pyytää lähintä kirjastoasi tekemään kaukopalvelutilauksen ko. lehdestä ja tilaamaan esim. kopioita lehden artikkeleista.
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei Hukassa on hyvä paikka -näytelmää ole luettu äänikirjaksi. Näytelmä löytyy kyllä kirjana, samoin Iiro Rantalan Cd-levy, jossa on näytelmän musiikki. Saatavuustietoja voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Myöskään Näkövammaisten kirjasto Celia ei kyseistä äänikirjaa tuntenut (aineistotietokanna osoite: http://www.celialib.fi/hk2.html
Ilmar Talven kirja "Finnish folk culture", jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) julkaisi v. 1997, saattaisi olla juuri hakemasi teos. Kirja on ilmestynyt sarjassa: Studia Fennica. Ethnologica. Toinen niinikään SKS:n kustantama kirja saattaisi olla sopiva: Leea Virtasen "Finnish folklore", vuodelta 2000. Tämä teos ilmestyi sarjassa Studia Fennica. Folkloristica.
Opetusministeriön sivulla http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/tilastot/index… on linkki yleisten kirjastojen Tilastotietokantaan osoitteeseen http://tilastot.kirjastot.fi/?langId=fi . Sieltä löytyvät yleisten kirjastojen perustilastot ja tunnusluvut.
Ruotsalaisen oopperan katsotaan syntyneen 18.1.1773, tuolloin esitettiin Tukholman Bollhusetissa ooppera Thetis ja Pelée.
Kungliga Operan, Ruotsin kansallisnäyttämön ensimmäinen esitys uudessa oopperatalossa oli 30.9.1782.
http://www.operan.se
Confidence, Ulriksdalin linnan teatteri Solnassa, on Ruotsin vanhin teatteri (vuodesta 1753). Ruotsi. Kulttuurimatkailijan opas. Helsinki 1992.
http://www.confidencen.se
Drottningholmin linnanteatterin, Slottsteatern, (vuodesta 1766) sanotaan olevan maailman vanhin edelleen aktiivikäytössä oleva teatteri. Tukholma. Kaupunkikirjat. Helsinki 2003.
http://www.drottningholmsslottsteater.dtm.se/
Kirjastot voivat ottaa vastaan lahjoituksia. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää liitetäänkö ne kokoelmiin. Lahjoitusten suhteen noudatetaan samoja periaatteita kuin muutakin aineistoa hankittaessa.
Valitettavasti tuollaista CD:tä ei ole Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta sen sijaan esim. Helsingistä ja Espoosta niitä löytyy ja voi tilata meidän kauttamme kaukolainaksi.
Kaukolainasta joutuu asiakas maksamaan ilmoituskulut, mikäli kaukolaina tulee sellaisesta kirjastosta, joka ei peri kaukolainamaksua. Mikäli perii, asiakas maksaa kirjaston hinnaston mukaisen kaukolainamaksun. Tämä kannattaa tarkistaa meidän virkailijamme kanssa erikseen, ja joko antaa lupa maksullisesta paikasta tilaamiseen tai sitten ei. Jätä kaukolainapyyntö esim. sähköpostitse, osoitteella http://kasi.kirjasto@vaasa.fi .
Mukana viestissä täytyy olla aineiston tiedot:
Teos Route 66 : route Deutschland 2003
Julktiedot Ede : Route 66, c2002
CDROM
Voit...
Kannattaa tutustua Jake Nymanin kirjaan "Onnenpäivät: Suomen, Englannin ja USA:n suosituimmat levyt vuosina 1955-1965". Kirjassa on pelkän listatiedon lisäksi myös paljon muuta hyödyllistä tietoa jokaisen vuoden musiikkielämästä. Kirja on saatavissa lähes kaikissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Tilanteen voi tarkastaa Helmet-aineistohausta: www.helmet.fi
"Mitä Missä Milloin"-kirjojen mukaan vuosien 1954 ja 1956 välisenä aikana suurimpia hittikappaleita Suomessa olivat:
Peggy Lee: "Johnny Guitar"
Rosemary Clooney: "Mambo Italiano"
The Four Lads: "Istanbul"
Maria Zamora: "Oh, el baion"
Glenn Miller: "Moonlight Serenade"
Dean Martin: "Sway"
The Four Lads: "Skokiaan"
Eddie Calvert: "Cherry Pink and Apple Blossom White"
Louis Armstrong: "Mack...
Tarkoittanet kielten opiskeluun tehtyjä CD-ROM -levyjä, kieliromppuja.
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=113983311
voi etsiä eri kielten opiskeluun kieliromppuja esim. kirjoittamalla alekkain asiasanat ranskan kieli ja kieliromput tai englannin kieli ja kieliromput.
Haun tuloksena löytyy esim.: Opi ranskaa: oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille-niminen CD-ROM.
Klikkaamalla alleviivatun teoksen nimeä saa selville kirjaston maksaman hinnan.
Esim. Eurotalkin julkaisemat Talk now! sarjan yksittäiset romput maksavat n. 40-50 e.
Tällaisia romppuja saa ainakin Suomessa kirjakaupoista.
Kirjaston Asko-koneilla käytetään vain numeroja sisältävää pin-koodia, koska samaa pin-koodia käytetään myös kirjaston lainausautomaateissa. Lainausautomaatin numeropaneeli ei sisällä kirjainnäppäimiä. Jotta asiakkaan saama pin-koodi toimisi sekä Asko-koneissa, HelMet-palvelussa että lainausautomaateissa, on sen oltava numeropohjainen.
Virallista merkintätapaa ei liene päätetty, mutta arvelisin, että perustelluin ja käytännön yhtenäistämistä palvelisi, jos noudattasimme v. 1992 Kirkkoraamatun ristikkäisviitteiden mallia , siis 1. Moos. 1:1.
Siimeksen teos Politiikan julkisivu on jo varattavissa pääkaupunkiseudulla. Oman tunnusluvun avulla varauksen voi tehdä itse osoitteessa www.helmet.fi. Jos tunnuslukua ei ole kannattaa käydä kirjastokortin kanssa lähimmässä kirjastossa. Tällä hetkellä kirjaa on Vantaalla ja varauksia on kertynyt jo 28 kpl. Espoon ja Helsingin kappaleet tulevat kirjastoihin lähiaikoina.
