Catherine Cooksonin kirjasarjasta Mallenin suku, Mallenin tyttö ja Mallenien paluu on tehty kaksiosainen elokuva: Mallenit 1 ja 2, joiden ohjaaja on Richard Martin ja valmistumisvuosi 1979.
Internetistä löytyy lisäksi sivusto, osoitteesta http://entertainment.msn.com/celebs/celeb.aspx?c=276454 , jossa on lueteltu paljonkin Cooksonin teksteihin perustuvia elokuvia, en vaan tiedä niiden ilmestyneen Suomessa.
Irmeli-kappaleen sanat ja nuotit löytyvät Lovekustannuksen julkaisemasta Laulukirja-nimisestä nuottikokoelmasta (isbn 951-9377-23-9). Kirjan saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta, www.helmet.fi.
Aiheisiisi löytyy useita sopivia kirjoja.
Kristinusko keskiajalla:
Kristinuskon historia 2000 (osa 1) : alkukirkosta renessanssiin
Martti Luther:
Roland Bainton: Tässä season : Martti Lutherin elämä
Peter Manns: Martti Luther
Martin Marty: Martti Luther
Maailmanuskonnot:
Markus Hattstein: Maailman suuret uskonnot
Michael Keene: Maailman suuret uskonnot
Buddhalaisuus:
Kulananda: Buddhalaisuuden periaatteet
John Snelling: Buddhalaisuus
Helena Meripaasin kirjoittamaa Kisse-sarjaa on ilmestynyt kaksi osaa: Elämäni frettinä (2006) ja Pöllöhilloa (2007). Sarjaa julkaisee Otava. Tänä keväänä ei sarjaan ole tulossa uutta osaa. Seuraavan osan ilmestymistä voit tiedustella kustantajalta www.otava.fi tai kirjailijalta helena. meripaasi@hotmail.com
Claes Andersson ei muista julkaistun runoa nimellä ”Etikettejä vammaisille”. Voisiko kyseessä olla runo ”Kraepelinin muistolle” kokoelmassa Runoja meren pohjalta (s. 67)?
Valitettavasti tuhansille opiskelijoille ei pääkaupunkiseudun kirjastosta löydy samaa teosta yhtäaikaa. Kurssikirjojen kohdalla tämä ongelma on tuttu varmasti jokaiselle opiskelijalle.
Neuvoksi en kirjapulaan osaa sanoa kuin, että kannattaa verkostoitua - eli opiskelijakavereiden kanssa kannattaa vaihtaa kirjoja, toinen lukee yöllä toinen aamulla...
Suomalaisesta rock/pop-musiikkia 1970-luvulta löytyy hauilla:
1970-luku rock kokoelmat suomi
1970-luku popmusiikki kokoelmat suomi
Vastaavilla hauilla löytyy musiikkia myös 1980-luvulta ja 1990-luvulta
Tässä tuloksia Helmet-hausta ensiksi mainitulla haulla http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CS1970-luku+rock+kokoelmat+s…
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei tuota elokuvaa suomenkieliseltä nimeltään ”Vapauden hinta” ole ainakaan toistaiseksi julkaistu lainkaan suomalaisena julkaisuna. Siksi Suomen kirjastoista sitä ei ole saatavilla. Sopii toivoa, että elokuva tulisi jossakin vaiheessa myös suomalaisena DVD-julkaisuna.
Jos haluat tilata ulkomailta englanninkielisen version, ostopaikkoja löytää esimerkiksi Googlella käyttämällä hakusanoja ”Wind That Shakes the Barley” ja ”DVD”. Suomenkielisiä tekstejä ei tosin silloin saa.
Teosta kannattaa etsiä Vaski-verkkopalvelusta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… joko teoksen nimen tai kirjoittajan nimellä. Teoksen nimellä haettaessa hakutulos on usein kaikkein tarkin. Hakukenttään "teoksen nimi" kirjoitetaan nimi ja painetaan ruutua jossa lukee "hae". Tekijän nimellä haettaessa hakukenttään "tekijä" kirjoitetaan ensin tekijän sukunimi, sitten pilkku, sitten välilyönti ja sitten etunimi (esim. Meikäläinen, Matti). Sen jälkeen painetaan ruutua "hae". Painettuasi ruutua "hae" kone etsii Vaski-kirjastoista löytyvät, hakua vastaavat teokset. Ensimmäisestä sarakkeesta löytyvät tiedot löytyneistä teoksista, toisesta teoksen saatavuustiedot, kolmannesta teoksen julkaisuvuosi,...
Kyseinen teos on kyllä tilattu kirjastoihin jo elokuun loppupuolella, mutta ainakaan Helsingin kappaleet eivät vielä ole saapuneet kirjakaupasta hankinta- ja luettelointiosastollemme. Kirja voi ilmestyä HelMetiin piankin, joten kannattaa seurata tilannetta.
Lappeenrannan tai Luumäen kirjastossa ei ole Nathanel Hawthornen kirjaa Tulipunainen kirjain, joten en kirjasta päässyt tarkistamaan, mainitaanko siinä punaisen linnun laji. Internetistä löytyi Washington Post -lehden artikkeli vuodelta 1995, jossa kerrotaan, että elokuvassa on käytetty punaiseksi värjättyä kanarialintua. http://www.washingtonpost.com/wp-srv/style/longterm/movies/videos/thesc…
Jos haluat tutustua kirjaan tarkemmin, voit pyytää sen kaukolainaksi olemalla yhteydessä omaan kirjastoosi.
J. Lind -nimistä taiteilijaa ei löytynyt taiteilijamatrikkeleista. Jos sinulla on taulu, jossa on tämä signeeraus, voit yrittää saada taulusi arvioitavaksi. On kuitenkin mahdollista, että taulu ei ole kovinkaan arvokas, koska taitelijasta ei löydy tietoja. Alla joitakin taidearviontia järjestäviä tahoja:
http://www.bukowskis.com/sell#valuation_online
http://www.bukowskismarket.com/
http://www.hagelstam.fi/sumuCMS/sivu/arviot
http://www.gloria.fi/artikkeli/lehdet/glorian_antiikki/glorian_antiikin…
Mielenkiintoinen kysymys! Siirat kuuluvat kuoriäyriäisten luokkaan ja muodostavat siellä oman lahkonsa, johon kuuluu noin 10 000 tunnistettua lajia. Tämän Isopoda-lahkon uskotaan geenianalyysin ja fossiilien perusteella olevan noin 300 miljoonaa vuotta vanha.
Jonkinlaisia siiroja oli siis olemassa jo paleotsooisella maailmankaudella.
Lähde:
Brusca, Richard. 1997. Isopoda. Version 06 August 1997. http://tolweb.org/Isopoda/6320/1997.08.06 in The Tree of Life Web Project, http://tolweb.org/
Ystävällisin terveisin,
Saara Leskinen
Kotkan kaupunginkirjasto
Puulavesi valssi-niminen kappale löytyy c-kasetilta "Kesäistä musiikkia Puulaveden rannoilta" (Minimusic MIC 38, julkaistu 1979), Esittäjä: Keltanokat-yhtye.
Kasetti on ainakin Pieksämäen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Kielitoimiston sanakirjan mukaan "pahus" on lievä kirosana. Sellaisena sen esittelee myös Jari Tammen Suuri kirosanakirja. Nykysuomen sanakirja määrittelee pahuksen lieväksi voimasanaksi; sitä vastaavia ilmauksia ovat esimerkiksi helkkari, hiisi, hitto ja lempo.
Viola-tietokannan mukaan tästä Keijo Moksénin laulusta on tehty muutamia levytyksiä (Pentti Nordström vuonna 2013 ja "Keijo Antero" eli luultavasti Keijo Moksén itse levyllä Disco humppaa 1980), mutta nuottia siitä ei näytä kukaan julkaisseen.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Suomeksi en onnistunut löytämään HelMet-kokoelmista kuin kaksi kirjaa:
- Poppamiehiä ja karhukansaa / kirj. Marion Wood
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1592188
ja
Intiaanisatuja / Vladimir Hulpach
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1304584
Jälkimmäisen kirjan tarinoista on tehty äänikirja
Istuva Härkä : Leiritulien tarinoita http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1970245
Haussa käytetty vaihdellen asiasanoja intiaanit, kansantarinat, kertomukset, sadut, Pohjois-Amerikka
Helsingin kaupunginkirjaston kirjoissa on kirjan takana numerotarra, joka kertoo kirjaston numeron. Jos kirja on lastenosaston aineistoa, numeron perässä on N-kirjain. Aikuistenosastolla taas mitään kirjainta ei ole, vain pelkkä numero.
Helmetissä kirjan kohdalla näkyy myös osasto. Kirjaston nimi ja lyhenne ”aik” tarkoittaa, että kirja on sijoitettu aikuistenosastolle. Vastaavasti ”las” tarkoittaa lastenosastoa ja ”nuo” nuortenosastoa.
Sama kirja on saatettu sijoittaa eri kirjastoissa eri osastoille, koska tosiaan osa kirjoista sopii hyvin sekä lapsille että aikuisille. Etenkin sarjakuvissa on varmasti paljon tällaisia tapauksia. Kirjastoissa koetetaan sijoituspaikan suhteen miettiä, miltä osastolta potentiaalinen asiakas sen parhaiten...
Leikkimökkiaiheista materiaalia löytyy yleisistä kirjastoista jonkin verran. Yksi on Kero, Esa, Leikkimökki (Gummerus, 1997). Se on teos, jossa on kertomuksia ja ajatuksia, jotka liittyvät leikkimökkiin, mutta erityisesti on mainittava, että siinä on paljon hyviä kuvia leikkimökeistä.
Leikkimökkien rakennusohjeita löytyy yleisistä kirjastoista useammasta teoksesta: esim. Jani Johannes, Snickra till dig själv eller som gåva--Tee itselle tai lahjaksi (RJS 1995); Reija Johanna, Tee itse rakenteet pihaan, puutarhaan--Bygg själv för gårdsplan och trädgård (1994); Riikonen, Antti, Suomalainen puutarhakäsikirja : suunnittele ja rakenna toiveittesi pihapiiri (WSOY 1996).
Helsingin sanomien uutisarkistosta löytyy artikkeli leikkimökeistä ja...
