Henttu-nimestä on kysytty palvelussamme ennenkin.
Henttu viittaa muinaissaksalaiseen nimeen Heimrich tai nimen myöhäisempään muotoon Henrik. Heimrich (Haimrich) nimen merkitys liittyy kotiin 'haim' ja mahtavaan 'rich'.
Suomen kielen henttu-sanan merkitys viittaa aivan toisaalle, eikä siis liity Henttu-nimeen. Sanakirjojen määritelmän mukaan henttu on 'etenkin työstä: mielitietty, heila, hempukka'
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-henrika-on-tulluthttps://www.k…nimen-henttu-historia
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/he…
Lempiäinen, Pentti: "Nimipäiväsanat: Mitä nimet kertovat" (Kirjapaja, 1994)
Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1991)
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&...
Porvon kirjaston käyttösäännöissä mainitaan, että viottuneistä videoista, dvd-levyistä yms. peritään asiakkaalta kirjaston määräämä korvaushinta. Videokasetteja, joiden nauha on poikki, emme voi korjata, koska viottunut nauha katkeaa pian uudelleen ja voi myös vahingoittaa asiakkaiden videolaitteita.
Tiedustelimme myyjältä, voiko ko. videota ostaa uuden kappaleen kirjastoon, mutta saimme kuulla, ettei sitä ole enää saatavana. Tässä tapauksessa meidän täytyy periä asiakkaalta videon koko hinta eli 42 euroa. Asiakas saa korvaamansa videokasetin omakseen.
Videoita ei asiakas voi korvata jollakin toisella videolla, koska kaikilla kirjaston videoilla täytyy olla lainausoikeudet. Juuri nämä kirjasto-oikeudet tekevät kirjaston videoista...
Seitsemän veljestä -kirjaan sisältyviä myyttejä voisit etsiä mm. näistä kirjoista: Pirjo Lyytikäinen: Vimman villityt pojat (2004), Aarne Kinnunen: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet (2002), Ilkka Malmberg & Pekka Vuori: Seitsemän miestä (2005). Lapin kirjaston tietokannasta www.lapinkirjasto.fi voit etsiä lisää asiasanalla Seitsemän veljestä. Yliopistolehdessä 1995:14, s. 22-24
on Esko Rahikaisen artikkeli Myyti ja todellisuus. - Mytologioista löytyy esim. Mytologian sanakirja (2000)
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa:
- Peru: Andien maan kolme vuosituhatta / päätoimittajat Leena Silfverhuth ja Anneli Ilmonen
- Andien ihminen: ihminen ja ympäristö Keski-Andeilla : kirjoituksia Perun ja Bolivian kulttuureista esihistoriasta tasavaltalaisaikaan / Martti Pärssinen
- Perun luonto ja kulttuuri : seminaariartikkelikokoelma / toimittaneet Risto Kalliola, Sakari Tuhkanen
Näistä lehtiartikkeleista voisi olla apua. Suluissa lehden nimi, vuosi, nro ja sivut.
- Ceviche, Perun suurlähettiläs, Wokit & muusi (Kumppani, 2006, nro 4, s. 44)
- Marsun monta roolia: maukas jyrsijä on osa Etelä -Amerikan ruoka- ja kulttuuriperintöä (Helsingin Sanomat, 27.12.1997)
- Maistuisiko marsu ja pisco?: makumatka Peruun (Matkaopas 2006, nro...
Tähän kysymykseen vastaus voisi löytyä Helsingin kaupunginarkistosta, missä säilytetään historiallisia dokumentteja Helsingistä, mm. vanhoja puhelinluetteloita. Kaupunginarkisto sijaitsee Kallion virastotalossa, Eläintarhantie 3 F. Yhteystiedot löytyvät internetistä osoitteesta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html. Asiakaspalvelu on auki ma-to klo 9.00-16.00, pe klo 9.00-15.00. Neuvonta puh. (09) 310 43560.
Helmet-aineistohaussa voi materiaalimerkintänä tosiaankin olla Kooste. Tämä tarkoittaa sitä, että teos koostuu monista eri osasista, esim. korteista, nuoteista tai arkeista tai se on muuten vaikeasti määriteltävissä, esim. taidejulkaisu. (Esimerkiksi teos Juhlasta juhlaan).
Nimipäivien historiaa esittelevässä kirjallisuudessa Melinda-nimelle on erilaisia selityksiä. Nimipäivää etsittäessä kaikkein yksinkertaisin tulkinta on se, jonka mukaan Linda on Melindan lyhenne. Lindan päivä on niin suomalaisessa kuin ruotsalaisessa kalenterissamme 15.4.
Blomqvist, Marianne
Dagens namn. - Schildts, 2002.
Kyseessä on varmaankin färsaarelaisen Daniel Jacob Eilif Mortensenin (1916-1989) Gretha Stevnsin nimellä kirjoittama kirjasarja, jonka suomennetut osat ovat:
Susy Tulitukka (ilm. 1948)
Susy ja Solveig (1950)
Susy ja mustalaistyttö (1951)
Susy ja kumppanit (1952)
Susy selvittää kaiken (1952)
Kahdeksankymmentäluvulla näistä otettiin uudet painokset ja julkaistiin kolme osaa lisää:
Susyn suuri päivä (1981)
Susy tarttuu toimeen (1981)
Susy pulassa (1981)
Youtubesta löytyi yksi Magnum-jäätelömainos vuodelta 2006, joka vastaa pitkälti kuvaustasi, viulu soi kappaleessa vain hetken. Säveltäjäksi mainitaan A. R. Rahman. Esittäjästä tai kappaleesta ei ole tietoa. Intialaisen mm. elokuvamusiikkia säveltävän muusikon musiikkia löytyy jonkin verran kirjastoistakin.
http://www.youtube.com/watch?v=jkb1MYSsSC4
http://en.wikipedia.org/wiki/A._R._Rahman
Kirjastoauton kuljettajaksi pätevöidytään suorittamalla kuorma-autokortti. Erikseen ei siis ole olemassa kirjastoauton kuljettaja-kurssia. Kirjastoauton kuljettajien paikkoja ei ole Helsingissä vapaana, eikä ole näköpiirissä, että tulisikaan hakuun lähiaikoina.
Kirjastonhoitajan koulutusta ei tarvita autonkuljettajan tehtävään. Kirjastoautoissa työskentelee pääasiassa kirjastovirkailijoita.
Ryvässipulia myydään hyvinvarustetuissa puutarhaliikkeissä. Kannattaa tiedustella Suomen hyötykasviyhdistyksestä tarkempia kasvatusohjeita. Ryvässipuli muistuttaa salottisipulia , kotimainen muunnos( pyöreä muodoltaan) . Salottisipulia on ollut myynnissä mm. Stockmann Helsingin keskustan puutarhaosastolla.
Timo on varhaisperunalajike. Sitä myydään esimerkiksi toreilla ( mm. Hakaniemen-tori Helsinki) ja puutarhamyymälöissä. Sitä voi ostaa kapoittain torilta. Puutarhamyymälöissä valmiiksi pakatuissa verkkopusseissa.
Nimilaissa (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694) todetaan seuraavaa
"Nimilaki
4 LUKU
Sukunimen muuttaminen uudeksi sukunimeksi
12 §
Suojatut nimet ja tunnukset
Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään, eikä nimeä, jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä. (21.8.1998/617)"
Käytössä olevia sukunimiä voit tarkistaa nimipalvelun sivuilta osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Vapaana olevia suomenkielisiä sukunimiä voit tiedustella Suomalaisuuden liitosta ( http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=314 )
Maistraateista saat selville onko nimi jo jonkun käytössä...
Kattavin Toivo Kärkeä käsittelevä teos on Maarit Niiniluodon Siks oon mä suruinen. Tiiviimpää tietoa Toivo Kärjen vaiheista löytyy mm. Ilpo Hakasalon teoksesta Malmstenista Marioniin sekä Peter von Baghin Iskelmän kultaisesta kirjasta. Kannattaa myös tutkia yleisiä musiikkitietokirjoja; esim. Otavan iso musiikkitietosanakirja osa 3,jossa on lyhyt, mutta ansiokas kirjoitus Toivo Kärjestä.
Laulun nuotinnos löytyy tosiaan Suuri toivelaulukirja -sarjan joululauluja sisältävästä teoksesta Suuri toivelaulukirja: joululauluja (Warner/Chappell Music Finland ja Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1998). Esittelytekstin mukaan se tunnetaan englanninkielisessä maailmassa nimellä Cranham tai In the Bleak Midwinter. Suomenkieliset sanat laati Martti Haapakoski.
Lisäksi se sisältyy esimerkiksi seuraaviin laulukirjoihin: Kultainen joululaulukirja ( Otava, 2016), Joulun toivelaulut (F-Musiikki, 2007) ja Joulun aikaan : 150 joululaulua sekakuorolle (Warner/Chappell Music Finland/Sulasol, 1998)
Oman oppilaitoksenne kirjastossa on varmasti hyviä omaan opiskelualaanne liittyviä tiedonlähteitä. Kaupunginkirjaston tiedonlähteistä löytyi useita artikkeliviitteitä esim. seuraavilla hakusanoilla:
Ebsco: tourism* and australia and enviro*
Arto: matkailu ja australia
Korkeakoulukirjastojen yhteisluettelo Linda: matkailu ja australia:
- Sustainable tourism : an Australian perspective
- Indigenous Australians in the national tourism strategy :impact, sustainability and policy issues
- The rise of cultural tourism : the possibilities for Melbourne
- "A question of balance" : natural resources conflict issues in - Australia Tourism and culture : an applied perspective
- An introduction to tourism
- Global directions : new strategies for...
Lainan päivänä (8. helmikuuta) oli aiemmin mahdollista palauttaa myöhässä olevaa aineistoa maksutta, mutta nykyään tavasta on luovuttu ainakin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Etsin vastaavansisältöisiä suomenkielisiä kirjoja Linda-tietokannasta eli vertailin ao.teoksen ja hakemieni kirjojen asiasanoja keskenään. Etsin myös netistä tämän kirjan sisällyluettelon. Kovin montaa suomenkielistä ei kylläkään löytynyt, mutta kelpaisiko jokin näistä:
- Vuoria: Tietotekniikka informaatiopalvelualalla - erityiskohteena kirjastojen tietotekniikkasovellukset (Espoo, 1992)
- Tietoa tutkimusverkoista / toim. Juha Hakala (Hki, 1993)
- Tiedonhakijan teho-opas / Risto Heikkinen et al. (Jyväskylä, 1997)
Plussa-tietokannastakin http://www.libplussa.fi löytyi vielä seuraavanlaisia kirjoja hakusanoilla atk, tietotekniikka ja kirjastot(myös em. kirjojen sijaintitiedot voi tarkistaa Plussasta):
- Saarti: Suomalaisten yleisten...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy ainakin kaksi suomenkielistä Corel Draw 8:aa käsittelevää teosta, Reima Flyktmanin Corel Draw 8 sekä Outi Lammin samanniminen teos. Flyktmanin kirjaa on Espoon pääkirjastossa ja Matinkylässä, molemmat niteet tosin tällä hetkellä lainassa, luokka 75.11. Lammin teosta ei ole Espoon kokoelmissa, mutta Helsingin ja Vantaan kirjastoissa yhteensä 17 kpl, ja sitäkin voi siis tilata myös Espoon kirjastoihin. Saatavuustilanne vaihtelee, saatavuustietoja voi tutkia myös Internetin kautta osoitteessa http://www.libplussa.fi/ (nimekehaku CorelDraw#).
