Teoksista: Heikkilä, Taina, Saippuasta nykyaikaisiin pesuaineisiin (useassa pääkaupunkiseudun yleisen kirjaston kokoelmassa) sekä Coss, Melinda, The handmade soap book (ainakin Kauniaisten kirjaston kokoelmassa) löytyy tietoa saippuan kotivalmistuksesta. Suomenkielinen teos on meillä Kannelmäen kirjastossa Helsingissä paikalla, mutta lipeä näyttäisi olevan yksi tarveaine.
Lisäksi joissakin aikakauslehdissä on asiaa käsitelty, esim. "Suomen luonto"
vuodelta 1997,numerossa 8, sivulla 52. (Artikkelin nimi: "Kotitekoista saippuaa")
Lisäksi aikakauslehti "Koti" vuodelta 1992 numerossa 10, sivuilla 44-45, "Tehdään saippuaa kotikonstein". Tässä artikkelissa on saippuan teko-ohje.
Ottakaa yhteyttä omaan kirjastoonne jos esim. kaukolainaus on...
Oi, kiitos sa Luojani armollinen, jonka Oskar Merikanto sävelsi vuonna 1906, ei Leinolla ole lainkaan itsenäinen runo, vaan osa laajempaa kokonaisuutta.
Ensimmäisen kerran teksti julkaistiin Leinon vuonna 1898 ilmestyneessä runokokoelmassa Sata ja yksi laulua. Tässä se on katkelma Hymni-nimisen runoelman kolmatta osaa Hymyilevä Apollo (29. ja 30. säkeistö): "Oi, kiitos sa Luojani armollinen / joka hetkestä, jonka ma elin, -- " (s. 29).
Vuosina 1918-19 julkaistiin Leinon itsensä kokoamat, monin paikoin uusiksi runoillut valittujen runojen kokoelmat Vapauden kirja, Lemmen lauluja ja kaksiniteinen Tuulikannel. Sadan ja yhden laulun Hymni sisältyy näistä viimeksimainitun ensimmäiseen niteeseen. Vuoden 1919 versiossa runoelman alkuperäisestä...
Tuttu lastenlaulu Pieni nokipoika on alkuperältään kansanlaulu. Sävelmä ei ole suomalainen, vaan se on tullut meille lastentarhaliikkeen mukana muualta.
Lapsia on todellakin aikoinaan käytetty työvoimana tulisijojen piippujen puhdistamisessa. Esimerkiksi Britanniassa "nokipojat" kapusivat hormeissa nuohoojan apulaisina parin sadan vuoden ajan. Työ oli vaarallista, ahtaissa hormeissa oli kiinni juuttumisen riski. Karkea muuraus hankasi ja rikkoi ihoa. Huono hygienia ja jatkuva altistuminen noelle saattoi aiheuttaa myöhemmällä iällä karsinooma-tyyppistä syöpää. Ylös hormia pitkin hivuttauduttiin kyynärpäitä ja polvia apuna käyttäen samalla hormia puhdistaen.
Kuuden vuoden iän katsottiin olevan sopivin tehtävään. Sitä nuorempia pidettiin...
Enid Blytonin Viisikko-, Seikkailu-kirjat ja Salaisuus-kirjat ovat kyllä oikein sopivia 10-11-vuotiaille.
Viisikot, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/viisikko
Salaisuus, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/blyton%20salaisuus
Seikkalu, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/blyton%20seikkailujen
Sen sijaan Remeksen nuortenkirjat voivat olla ehkä vähän turhan jänniä tuonikäiselle. Riippuu tietysti lapsestakin.
Jos poika on kova lukumies, voi olla että Viisikot on jo luettu. Voisin suositella siis tutustumaan myös uudempiin jännitys- ja seikkailukirjasarjoihin, esim.:
- Veirto, Kalle: Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka
- Bagge, Tapani: Etsivätoimisto Musta koira
- Widmark, Martin: David & Larissa -sarja
- Mäkipää, Jari...
Seppo Porvalin Päätalo-elämäkerran mukaan hirsiarina oli uuneja muurattaessa niin sanotusti Antti "Satu-Setä" Lohilahden tavaramerkki:
"Lopulta uuni sentään valmistui, mutta koska se Lohilahden oppien mukaan muurattiin hirsiarinan, eikä suoraan kallion päälle, se rupesi aikaa myöten hojeltumaan puoleen jos toiseen. Uunimestari itse selvitti sen tällä tavoin ainoastaan 'hakevan paikkaansa'."
"Tämän jälkeen paikkakunnalla eli pitkään sanonta: 'Hakkoo paikkaasa kun Kallio-Herkon pirtinuuni.'"
Lähde:
Seppo Porvali, Kalle Päätalo : elämäkerta 1919-2000. Revontuli, 2000
Kyseinen kappale on nimeltään Jääkukkia. Kappaleen on säveltänyt Lauri Lindström ja sanoittanut Martti Jäppilä. Kappaleen on levyttänyt ainakin Dallape orkesteri vuonna 1932.
Kappaleen sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta, osasta numero 9. Kirja löytyy useista Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteistä, esim. pääkirjaston musiikkiosastolta.
Kappaleen sanat alkavat näin:
"Talvi-illoin akkunaan jäiset liljat kirkkainaan oudon kukkamaailman luo..."
Ensimmäisessä säkeistössä lauletaan myös näin:
"Kaiken muun voi viedä halla, mutta illoin akkkunalta jäiset liljat kukkii vaan ..."
Olisiko kysymyksessä laulu Numerot, jonka ensimmäinen säkeistö alkaa näin: Ykkönen yksin on paras sekä verraton...? Säkeistöjä on yksi jokaiselle numerolle, ja kertosäkeessä lauletaan Tik-tak ti-ki-tak, kello tikittää, paikalleen ei koskaan jää.
Laulu on alkujaan englantilainen kansanlaulu, jonka suomalaiset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila.
Nuotit ja sanat löytyvät esimerkiksi Suuresta lastenlaulukirjasta, joka on useimmissa kirjastoissa.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät seuraavat Marilyn Monroe -elämäkerrat:
Alanen, Antti: Marilyn : alaston naamio : Marilyn Monroen elokuvat (Valtion painatuskeskus 1982, täydennetty painos Edita 1996)
Churchwell, Sarah: Marilyn Monroen monta elämää (Ajatus 2006, alkuteos The many lives of Marilyn Monroe)
Korda, Michael: Kuolemattomat (Otava 1993, alkuteos The immortals, kirjan aiheena Monroen lisäksi John F. Kennedy, Robert Kennedy ja J. Edgar Hoover)
Monroe, Marilyn: Nuoruuteni (Otava 1975, alkuteos My story)
Spoto, Donald: Marilyn Monroe (Tammi 1993)
Summers, Anthony: Jumalatar : Marilyn Monroe (WSOY 1986)
Zolotov, Maurice: Marilyn Monroen elämä (Otava 1964, alkuteos Marilyn Monroe)
Joyce Carol Oatesin Blondi (Otava...
Kylmässä ympäristössä paikallaan oleva ihminen kuluttaa lämpimässä oleilevaa enemmän energiaa, koska kehon lämmöntuottomekanismit (kuten lihasvärinä) käynnistyvät ruumiinlämmön säilyttämiseksi. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun lähdetään liikkumaan reippaasti. Tällöin lihakset tuottavat lämpöä, ja pelkästään lämmöntuottoon tarvittavien mekanismien tarve vähenee. Liikkumiseen tarvittavan lihastyön hyötysuhde on noin 25%, joten suurin osa siihen käytetystä energiasta muuttuu joka tapauksessa lämmöksi. Liikkujalle tämä näkyy ylimääräisen lämmön poistumisena hikoiluna. Riittävän reippaasti liikkuessa pakkasellakin hikoiluttaa, joten lämpöä jää tällöin "yli" eikä energiankulutus kasva siksi, että kehoa tarvitsisi erikseen lämmittää.
Toisaalta...
Tässä muutamia ehdotuksia kirjoista, jotka käsittelevät tai sivuavat kysymääsi aihetta. Teokset löytyvät Hämeenlinnan seudun kirjastoista tai verkkojulkaisuina.
Voit tarkistaa Hämeenlinnan verkkokirjastosta, onko kirjaa hyllyssä. http://hameenlinna.kirjas.to
Holkeri-Rinkinen, Liisa
Aikuinen ja lapsi vuorovaikutusta rakentamassa : diskurssianalyyttinen tutkimus päiväkodin arjesta / Liisa Holkeri-Rinkinen. - Tampere : Tampere University Press : Taju [jakaja], 2009 Myös verkkojulkaisuna ISBN 978-951-44-7692-1 (PDF) http://acta.uta.fi/teos.php?id=11201
Asiasanat: vuorovaikutus : aikuiset : lapset ; sosiaalinen vuorovaikutus : päiväkodit ; identiteetti : lapset ; diskurssianalyysi : varhaiskasvatus
Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten...
Vetoketju keksittiin alunperin Yhdysvalloissa kenkien kiinnikkeeksi.
Chicagolainen insinööri Whitcomb Judson keksi vuonna 1891 kenkien sulkemislaitteen, joka muodostui hakas- ja silmukkariveistä sekä liukuvasta lukkolaitteesta. Tämä "liukusuljin" ei kuitenkaan soveltunut vaatteisiin, koska se avautui usein itsestään tai juuttui kiinni. Yhdeksän vuotta myöhemmin Judson keksi vastaavanlaisen kangassuikaleisiin kiinnitetyn sulkemislaitteen, joka voitiin ommella vaatteisiin. Tämäkin keksintö oli kuitenkin epäluotettava ja saattoi yllättäen aueta.
Vuonna 1906 Judsonin palveluksessa ollut ruotsalainen insinööri Gideon Sundback valmisti kiinnityslaitteen, jossa oli lomittain menevät metallihakaset ja liukuva lukkolaite. Vuonna 1913 Sundback...
Soturikissat on hyvin suosittu seikkailusarja ja kuuluu niinsanotusti lasten ja nuorten ahmimiskirjallisuuteen eli niitä luetaan perä perää koska seikkailu jatkuu. Tämän vuoksi kirjat sopivat kaikille jotka jo lukevat sujuvasti tai haluavat harjoitella lukunopeutta.
Soturkissoissa on sopivasti seikkailua ja jännitystä ja sopivat mainiosti 8-13-vuotiaille.
Tuntematonta sotilasta käsitellään esim. teoksessa Väinö Linna, toisen tasavallan kirjailija (1980). Tämän mukaan ainoastaan alikersantti Lahtinen oli poliittisesti ja ideologisesti tietoinen. Toisaalta taas mainitaan, että kirjailija itse voidaan samastaa yhtä hyvin Lahtiseen kuin Rokkaan tai Koskelaan. Tuntemattomaan sotilaaseen liittyviä kysymyksiä on esitetty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta sivustolla. Aiemmat vastaukset löytyvät arkistosta esim. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=a41a… .
Myös johtamiskirjoissa vertaillaan Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoja. Tom Lundberg kuvaa teoksessaan,Tuntematon sotilas ja johtamisen taito, Lahtista neuvonantajaksi ts. itsenäinen, kokonaisuuksia...
Totuuden muuttuvaisuutta ja "naisellisuutta" käsittelee päätössäkeistössään Unto Kupiaisen kokoelman Peeveli ja peipponen (1958) runo Oppineen herran hautajaiset:
Totuuskin on matkustavainen
levoton sielu ja sen lajin nainen,
jolla on monta ylkää.
Eikä se ketään hylkää.
Lihoo vain tahi laihtuu,
aina kun sulhanen vaihtuu.
Heli on ollut Helena-nimen muunnoksista suosituin 1960-1980-luvuilla, leviämiseen on ehkä vaikuttanut myönteisiä mielikuvia herättänyt nimen äänneasu (viron heli= sävel, sointu, sointi). Helena pohjautuu kreikan kieleen ja tarkoittaa loistavaa. Helena on tullut Suomeen Ruotsin kautta. Heli-nimi on tullut Suomen almanakkaan 1954, mutta Kansanvalistusseuran kalenterissa nimi oli jo 1883.
Tiedot kirjoista: Kustaa Vilkuna: Etunimet ja Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja.
Japanin kielen kirjaimista ja kirjoittamisesta löytyy suomenkielellä esimerkiksi seuraava sivusto:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Japanin_kirjoitusj%C3%A4rjestelm%C3%A4
Kannattaa asentaa japanilainen kirjaimisto että näkee merkit oikein.
Vastaavaa suomenkielistä sivustoa en löytänyt
Tässä vielä muutama linkki kiinan kielestä kertoville englanninkielisille sivuille:
http://acc6.its.brooklyn.cuny.edu/~phalsall/texts/chinlng2.html
http://www.chinalanguage.com/
http://www.mandarintools.com/
Kysy kirjastohoitajalta -palstalla on aikaisemminkin vastattu kysymykseen kiinalaisista kirjaimista (aakkosista). Arkistosta voi etsiä valmista vastausta erilaisiin kysymyksiin asiasanan, hakusanojen tai fraasien avulla. Arkiston osoite on: http://www....
Vanhoille tietosanakirjoille on vaikea antaa hyvää kierrätysvinkkiä. Antikvariaatit eivät niitä yleensä huoli, eivätkä kirjastotkaan. Kierrätyskeskukset ovat yksi vaihtoehto, mutta asiaa kannattaa kysyä vaikkapa puhelimitse etukäteen, ennen kuin lähtee kuljettamaan kirjoja paikan päälle. Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry:n sivut löytyvät täältä: http://www.pirkanmaankierratys.fi/. Vanhoja kirjoja voi käyttää paitsi alkuperäiseen tarkoitukseensa, myös esim. askartelumateriaalina.
Ellei kirjoille löydy uutta kotia, viimeinen vaihtoehto on laittaa ne paperinkeräykseen. Tällöin kannet tulee kuitenkin ensin irrottaa.
Tiedot Meimi-nimestä löytyvät Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta, jonka mukaan nimi on mahdollisesti suomalaistunut versio amerikkalaisesta Mamie-nimestä, joka taas on nimen Maria muunnos. Suomeen nimi on tullut mahdollisesti siirtolaisten mukana ja useimmat Meimit ovat syntyneet 1900-20 luvuilla ja nimi esiintyi erityisesti Vaasan, Oulun ja Lapin lääneissä. Lopuksi Lempiäisen kirjassa todetaan, että "mikäli Meimi käsitetään Mamiesta johdetuksi, sen nimipäiväksi sopii Marian päivä 2. heinäkuuta".
Franz Schubertin (1797-1828) Serenadiin on suomeksi sommiteltu useammatkin sanat. Laulu on sävelletty Ludwig Rellstabin runoon Ständchen. Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokannasta LAURAsta löytyy laululle kuusi eri suomennosta, joista Kyllikki Solanterän (1908-1965) suomennos lienee tunnetuin. Solanterän suomennos sisältyy myös teokseen Solanterä, Kyllikki (toim.): Sata kuuluisaa yksinlaulua II.
Suuren toivelaulukirjan osassa 6 on Ester Snellmanin suomentamat sanat Serenadiin.
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=58e7fca693a8ef17d3729…
Suuri toivelaulukirja 6 (Musiikki Fazer, 1988)
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/
https://finna.fi
