Etsitty kappale lienee Katri Helenan Hän poissa on vuodelta 1970. Englanninkielinen alkuperäisversio on hollantilaisen Flashback-yhtyeen There he comes samalta vuodelta. Flashback-kosketinsoittaja Cees Stolkin sävellykseen suomenkielisen tekstin laati Hector.
Vaski-tietokannan mukaan Turun kaupunginkirjastosta löytyy 3 venäjänkielistä teosta, jotka käsittelevät kysymääsi aihetta kuvataiteessa. Maalaustaiteesta kertoo PODVIGU 40 let : [albom] / [avtor-sostavitel Emma Pugatseva ; avtor stupitelnoi statji Kirill Moskalenko] Moskva : Sovetski hudoznik, 1985.
Julistetaiteeseen taas keskittyvät osat 2 ja 3 sarjasta SOVETSKI polititseski plakat : iz kollektsii Gosusarstvennoi biblioteki SSSR imeni V. Il. Leninareproduktsii 1950-1970-e gody.
Muut sosialistiseen realismiin keskittyvät kirjat ovatkin sitten muilla kielillä, lähinnä suomeksi ja englanniksi. Pääset niihin helpoiten käsiksi Vaski-tietokannan kautta (www.turku.fi/vaski) käyttämällä asiasanoina sosialistinen realismi ja Neuvostoliitto....
Kyseessä oleva lyhytelokuva on Jon Lindströmin ohjaus vuodelta 2003, alkuperäiseltä nimeltään Barnavännen. Elokuvan tiedot löytyvät esim. Elonet-tietokannasta: http://www.elonet.fi/title/ekqb9n/ Elokuvaa ei ilmeisesti ole julkaistu DVD:llä tai verkossa. YLE on aikoinaan esittänyt elokuvan Suomen televisiossa, heille voi toki esittää uusintatoiveita.
Elokuvan tosiaan ilmoitetaan pohjautuvan Bengt Pohjasen novelliin, mutta tästä novellista ei tunnu löytyvän mainintaa mistään. Wikipedian http://sv.wikipedia.org/wiki/Barnav%C3%A4nnen mukaan Pohjasen vuonna 2009 ilmestyneen omaelämäkerrallisen romaanin Tidens tvång (Norstedt, 2009) yksi luku olisi tämä elokuvan pohjana toiminut teksti. Kyseistä romaania ei toistaiseksi ole suomennettu.
Saturnuksen renkaiden läheltä on löydetty kuita, jotka painovoimallaan vaikuttavat koossapitävästi rengaskappaleisiin ja estävät niitä joutumasta laajemmalle radalle.
Renkaat muodostuvat pääasiassa muutamien senttimetrien tai metrien läpimittaisista jääkappaleista, mutta joukossa on myös suurempia ja pienempiä kappaleita. Renkaiden leveys on noin 60 000 kilometriä (eli likimain sama kuin Saturnuksen säde). Arviot renkaiden paksuudesta ovat ajan mittaan jatkuvasti pienentyneet. Niiden todellista paksuutta ei ole pystytty määrittämään edes luotainkuvista; se lienee vain 100 metrin luokkaa.
Kaikilla jättiläisplaneetoilla on rengasjärjestelmä, mutta Saturnuksen renkaat ovat ylivoimaisesti suurimmat ja kirkkaimmat.
Lähteet:
Tähtitieteen...
Antti Heikkilän kirjoja on hankittu Kirjasto Omenaan, mutta suurin osa on tällä hetkellä lainassa. Kirjoja voi varata muista kirjastoista nettisivulta www.helmet.fi. Myös kirjaston henkilökunta voi tehdä paikan päällä kirjastossa varauksen, jolloin kirjan voi saada Omenaan jostakin toisesta pääkaupunkiseudun kirjastosta. Omenan tilanteen voi nähdä netissä, kun menee osoitteeseen www.helmet.fi, kirjoittaa tekijän nimeksi Heikkilä Antti ja rajaa haun Kirjasto Omenaan.
Muitakin diabetesta käsitteleviä suomenkielisiä teoksia löytyy Omenasta 37 kappaletta. Ne voi löytää laittamalla helmet-sivulla hakusanaksi diabetes ja rajaamalla haun Omenaan tai pyytämällä henkilökunnan apua paikan päällä.
Seikkaperäisin selvitys Tampereen kasvatusopillisesta käsityökoulusta löytyy Raija Nykäsen tutkielmasta Kaksi tamperelaista käsityökoulua : taiteilijat käsityökoulujen opettajina (Jyväskylän yliopisto, 1994). Tiiviimpi esitys samasta tutkimusaineistosta on julkaistu Tammerkoski-lehden numerossa 9-10/1994 - tämäkin otsikolla Kaksi tamperelaista käsityökoulua (s. 12-16).
Tampereen kasvatusopillisen käsityökoulun perusti Amalia Lindfelt (kesäkuusta 1907 Lindfelt-Lehtinen). Sen toiminta alkoi vuoden 1898 elo-syyskuussa järjestetystä kahden kuukauden pituisesta käsityökurssista. Samanlainen kurssi järjestettiin myös kahtena seuraavana syksynä. Vuonna 1900 kurssin kesto piteni kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi. Vuodesta 1901 alkaen kursseja...
Teoksessa Varjo, Markku: Maailman kalojen nimet annetaan seuraavat suomennokset: Harengula thrissina = EI käännöstä (muut harengulat ovat sillejä), lutjanus mahogoni = mahonkinapsija, salvelinus leucomaenis = läikkänieriä , sarda chiliensis lineolata = EI käännöstä (sardat kuuluvat makrillien heimoon) ja salmo dentex = EI käännöstä (kuuluu heimoon lohet)
Kymmenet vanhat laulukokoelmat on käyty läpi, mutta tätä tekstiä ei vaan tunnu löytyvän. Myöskään kansallisbibliografia Viola-tietokanta ei tätä tunnista. Googlaamalla löytyi vain yksi muistelus, kylläkin samaan tekstiin. On mahdollista, että laulun sanat jonkin toistaiseksi katveeseen jääneen kokoelman sisältä löytyvätkin, mutta on niinkin, että kaikkia suullisesti siirtyneitä perinnelauluja ei ole koskaan merkitty muistiin saati julkaistu. Tämäkin saattaa olla sellainen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Yritin etsiä ensin itse. Sitten kysyin FST:ltä. Sain seuraavan vastausksen:
"Eipä Svenska YLE ole tätä lähettänyt, mutta löysin Tanskassa ja Norjassa lähetetyn Walhall-aiheisen joulukalenterin:
http://urds-kilde.dk/forside/nyhedsarkiv/kategorier/33-asatroen-i-dag/9… "
Jul i Valhal -ohjelmaa ei valitettavasti löydy tallenteena kirjastoista.
Kansansadussa Tiainen karhun korvassa, joka tunnetaan myös nimellä Tiainen ja karhu, karhu tulee tiaisen pesälle, joka suuttuneena lentää karhun korvaan pörisemään ja nokkimaan. Toisessa kansansadussa Karhun kalanpyynti karhu pyydystää kaloja silloisella pitkällä hännällään avannosta. Häntä jäätyy avantoon ja katkeaa, kun karhu sitä riuhtoo, ja tästä syystä karhusta tulee töpöhäntäinen.
Olisiko mahdollista, että olisit yhdistänyt nämä kaksi satua yhdeksi?
Tiasen ja karhun löydät esim. kirjasta Suomen kansan satuja
Vala, Katri ; Tapiovaara, Tapio
2012
Karhun kalanpyynnin kirjasta
Maailman parhaita satuja 1974 ja Merkillinen lipas
Asbjörnsen, Peter; Moe, Jørgen; Teigen, Per; Kunnas, Kirsi 1990
Kyseessä näyttäisi olevan Sven Madsenin laulu "Inga stora bevingade ord" (1939), johon sanat on tehnyt Od Heimer. Laulu alkaa sanoin "Du ser på mig så tyst, och munnen som jag kysst". "Kappaletta on esittänyt ainakin Harry Brandelius.
Kappale on kuultavissa esimerkiksi äänitteiltä Brandelius, Harry: Bästa (1995) ja Harry Brandelius (1994).
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI/
Intiaanilaulu-kappaleen nuotit löytyvät vuonna 2003 julkaistusta Laulutuuli-nuottikirjasta. Myös vuosina 1992 ja 2011 on julkaistu Laulutuuli-nimiset nuottikirjat, mutta näistä julkaisuista ei löydy Intiaanilaulua.
Kyseessä voisi olla ranskalainen elokuva: Sammakoiden ennustus, jonka on ohjannut Jacques-Rémy Girerdin (v. 2004). Tarkempi kuvaus löytyy Koulukinon sivulta.
Lauri Pohjanpään runon kevät voi lukea muun muassa näistä linkeistä:
http://mirjammatilda.blogspot.com/2017/04/hei-vaan-puro-huus-ohi-rynnat…
https://www.etlehti.fi/comment/114893#comment-114893
https://kareliakuoro.files.wordpress.com/2013/04/kevc3a4t.pdf
Muutaman muistovärssysivuston mukaan tämä kyseinen teksti olisi Immo Rantalan, mutta hieman eri muodossa:
"Käyt enkeli vierelläs taivaan rantaan,
on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa.
Et suruja tunne taivaan tiellä,
on monet rakkaat vastassa siellä.
Sinä elät myöskin keskellämme,
koska säilyt aina sydämessämme."
Amerikkalainen kirjailija Marilyn Kaye syntyi 19.7.1949 New Britainissa Yhdysvaltain Conneticutissa. Hän käyttää myös salanimeä Shannon Blair. Kaye kirjoittaa sekä historiallista että romanttista kaunokirjallisuutta. Tutkinnot: B.A. (Emory University) ja Ph.D. (University of Chicago). Uransa aikana Kaye on toiminut toimitusassistenttina, informaatiotutkimuksen opettajana, tuntiopettajana sekä kirjastotieteen apulaisprofessorina. Hän kuuluu ALA:n lastenkirjakomiteaan sekä Beta Phi Mu'n kirjailijoiden kiltaan. Tiedot löytyvät osoitteesta http://www.geocities.com/ratman1986/kaye.html
Monika Fagerholmista löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita; Tammi, 2000; ISBN 951-31-1770-7
Kotimaisia nykykertojia 2; Btj Kirjastopalvelu Oy, 1998,; ISBN 951-692-421-2
Tietoa myös Internetin kautta mm. seuraavilta www-sivuilta:
Sanojen aika -kirjailijatietokanta ( http://kirjailijat.kirjastot.fi )
Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjailijatietokanta ( http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t… )
Kirjeenvaihtoharrastuksen alkuun voi päästä vaikkapa tutkimalla seuraavien linkkien mahdollisuuksia.
Esim. http://koti.mbnet.fi/~kakoskin/penpal/index.html Penpals from all over the world -sivu .
International Youth Servicen sivulta löytyy Penfriends all over the world http://www.iys.fi/
