There is an institute called the Institute of Migration in Finland, their homepage is http://www.migrationinstitute.fi/index_e.php
The Genealogical Society of Finland have a page where they answer questions concerning genealogy. Their homepage: http://www.genealogia.fi/index.php?lang=en
There are books about genealogy - could you go to a library and find out if they have some books in English? I browsed through one of them (in Finnish; Sukututkimuksen käsikirja by Marjo Hyppönen and Rauno Luttinen, WSOY 1988, ISBN 951-0-14566-1). They recommend the beginning genealogist to start by interviewing his or her living relatives. In other words, you proceed backwords from the present to the past.
I think it is worth your while to visit the...
Suomessa ei voi.
Kihlaus määritellään kahden ihmisen sopimukseksi avioliittoon menosta.
Väestäliitto:"Kihlaus on vapaamuotoinen sopimus tulevan avioliiton solmimisesta. Merkitystä ei ole sillä, ovatko muut kuin suhteen osapuolet tietoisia kihlauksesta vai eivät. Olennaista on, että pari, joka ovat sopinut avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, on kihlautunut."
Ennen kuin avioliiton voi solmia, on aina tutkittava onko sille estettä. Siksi avioliittoon "heittäytyminen" ilman edeltävää sopimusta on mahdotonta.
Oikeus.fi "Ennen vihkimistä avioliittoon aikovien on yhdessä pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa. Pyyntö esitetään maistraatille. Avioliiton esteet voi tutkia myös evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen...
Voiskohan kyseessä olla Vilda visarnas land eli Villit viisarit vuodelta 1979? Seitsenosaisen sarjan kehyskertomuksessa opettaja kertoi matematiikan tunnin lopuksi oppilaille tarinaa, jossa Leonard ja Viola seikkailivat salaperäisessä maassa. Maisemaa hallitsi suuri tornikello tikityksellään. Opettajaa esitti Mikael Huldén.
Villit viisarit on nähtävissä Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50473778.
Muutaman muistovärssysivuston mukaan tämä kyseinen teksti olisi Immo Rantalan, mutta hieman eri muodossa:
"Käyt enkeli vierelläs taivaan rantaan,
on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa.
Et suruja tunne taivaan tiellä,
on monet rakkaat vastassa siellä.
Sinä elät myöskin keskellämme,
koska säilyt aina sydämessämme."
Mahtaneeko kyseessä olla Juhani Siljon runo Vastavirtaan, joka
alkaa sanoilla Vastavirtaan nousee lohen suku. Runo on julkaistu
kokoelmassa Selvään veteen (1919) ja se löytyy myös Juhani Siljon
runovalikoimista sekä monista suomalaisista runoantologioista.
Lapin maakuntakirjastosta löytyy aiheeseesi liittyen mm. seuraavaa:
Suomen EU-kansanäänestys 1994: raportti äänestäjien kannanotoista. 1994
Suomalaisten EU-kannanotot (vuodesta 1995-)
Suomen tilastollinen vuosikirja 1995 s. 512 (EU-jäsenyyden kannatus vaalipiireittäin)
EU-kansanäänestys 1994 (SVT Vaalit 1995:2)
Aikakauslehdistä vuodelta 1994 löytyy myös aiheestasi, esim Suomen kuvalehti
numeroista: 41, 42, 43 sekä Politiikka-lehdestä numeroista 2 ja 3, samoin Politiikka-lehdestä v, 1995, no. 2.
Varsinaista tietoa lappilaisten kannanotoista löydät 1994 Lapin kansoista, jos voit tulla selaamaan niitä Lappiosastolle.
Kehotan sinua myös kääntymään Lapin yliopiston Eurotietokeskuksen puoleen.
Voit myös vilkaista internet-osoitetta: http://...
Psykiatrisista sairaaloista löytyy todella runsaasti aineistoa. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmatietokantaa pääset selaamaan osoitteesta: http://www.libplussa.fi . Jos käytät asiasanaa "psykiatriset sairaalat" löydät useita teoksia, joista tässä muutama esimerkki:
1)"Arki mielisairaalassa : selvitys psykiatrisen potilaan arjesta" / toim. Jussi Särkelä. 1995. ISBN 951-96932-1-1
2) Salo, Markku: "Sietämisestä solidaarisuuteen--mielisairaalareformit Italiassa ja Suomessa", 1996. ISBN 951-768-008-2
3) "Psykoosi--uuteen hoitokäytäntöön" / toim. Kauko Haarakangas ja Jaakko Seikkula. 1999. ISBN 951-26-4409-6
4)Alan klassikkohan on alunperin 1969 suomeksi ilmestynyt Goffman, Erving:"Minuuden riistäjät--tutkielma totaalisista...
Kannattaa tutkia seuraavia Päätalo-sivuja, jotka löytyivät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista http://www.makupalat.fi/ :
http://www.tampere.fi/kirjasto/paatalo.htm
http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/
http://www.gummerus.fi/kustannus/haku/kirjailijahaku/kirjailija.asp?id=…
Seuraavalta sivulta löytyy tietoa kirjailijasta ja hänen tuotannostaan.
http://lyyra.kempele.fi/pv/laine/laine.html
Valokuvaa en löytänyt netistä, mutta kysele lähimmästä kirjastosta löytyisikö kuvaa esimerkiksi hakuteoksista.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan William Heinesenilta on suomennettu vain Musta pata (Den sorte Gryde) ja kuunnelmaksi dramatisoitu Runoilija Lin Pe ja hänen kesy kurkensa (Digteren Lin Pe og hans tamme trane).
Katso tarkemmin http://finna.fi
Yhtä köyttä -opetusohjelmaa voitte tilata osoitteesta
http://www.terveysry.fi/
Valitettavasti en löytänyt Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta (osoite http://fennica.csc.fi/ ) Ulla Rantalan kuvittamia teoksia lainkaan. Mikäli olette kiinnostunut samantyyppisistä teoksista, voitte hakea niitä Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 (tai kirjaston kotisivuilta http://www.jkl.fi/kirjasto linkki Aineistohaku) esimerkiksi asiasanalla tapakasvatus.
Edgar Allan Poen novelli, Eleonora, on suomennettu ja se sisältyy novellikokoelmaan: Punaisen surman naamio ja muita kertomuksia. Porvoon kaupunginkirjastosta ko. teos löytyy Gammelbackan lähikirjastosta.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on useita lainattavia Berliinin karttoja. Voit hakea niitä aineistotietokanta Helmetistä http://www.helmet.fi seuraavalla tavalla: valitse hakutapa aihe ja anna hakusanaksi Berliini, klikkaa painiketta hae. Avautuvan sivun yläosassa on kuvake Rajaa/Järjestä hakua, klikkaa sitä ja valitse aineisto-kohdasta kartta. Ruksaamalla kohdan Järjestä hakutulos ilmestymisvuoden mukaan saat uusimmat viitteet ensin. Klikkaa harmaata palkkia Rajaa/Järjestä hakutulos. Näin saat luettelon tietokannassa olevista Berliinin kartoista. Kunkin kartan alleviivattua nimeä klikkaamalla saat näkyviin saatavuustiedot, eli minkä kirjastojen kokoelmissa kyseistä karttaa on ja onko se hyllyssä vai lainassa. Varsinainen...
Kirjastoalan koulutuksesta löydät tietoa Kirjastot.fi-sivuston Kirjastoala-kanavalta, http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=497 .
Erityisesti kannattaa tutustua Opetusministeriön informaatiopakettiin kirjastoalan koulutuksesta ja koulutusvaatimuksista, http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html .
Samasta aiheesta on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aiemminkin, joten sinun kannattaa tutkia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoa. Etsi esimerkiksi hakusanoilla kirjastoala ja kirjastovirkailijat sekä kirjastoala ja koulutus. Tietoa löytyy myös oppisopimusopiskelusta kirjastoissa, etsi hakusanoilla kirjastovirkailijat ja oppisopimuskoulutus.
Väärinkäytösten välttämiseksi PIN-koodin voi saada vain asioimalla itse kirjastossa ja esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Pääkaupunkiseudulla tämä onnistuu missä tahansa HelMet -alueen kirjastossa (Kauniainen, Vantaa, Espoo tai Helsinki).
Etsitty kappale lienee Katri Helenan Hän poissa on vuodelta 1970. Englanninkielinen alkuperäisversio on hollantilaisen Flashback-yhtyeen There he comes samalta vuodelta. Flashback-kosketinsoittaja Cees Stolkin sävellykseen suomenkielisen tekstin laati Hector.
Lauluvihosta Yhden asian lauluja 1 (toim. Juha Väliaho, Uusi tie, 1975, 3. p.) löytyy Terhi Linja-ahon säveltämän ja sanoittaman laulun Öljymäellä nuotti (melodia, sanat, sointumerkit). Laulu alkaa: "Öljymäellä taistelee Herrani tuskissaan. Tietää ajan sen saapuvan, kun joutuu kuolemaan."
HelMet-sivuilta löytyy HelMet-kirjastojen palveluiden luettelo.
Kaitafilmien digitointi löytyy Sellon kirjastosta:
Sellon kirjaston pajassa voi digitoida kodin kaitafilmejä. Varaa aika (09)81657607. Varaa riittävän pitkä aika (jopa 10 krt. filmin katseluaika). Digitoitu filmi voidaan tallentaa esim. muistitikulle tai DVD-RW - levylle.
VHS-kasetteja voi digitoida Sellon lisäksi mm. Entressen, Myllypuron, Pasilan, Nöykkiön, Tapiolan ja Tikkurilan kirjastoissa. Myös kaupunkiverstaassa Mannerheimintie 22-24 on tämä mahdollisuus. Lisätietoja ja ajanvarausnumeroita löytyy HelMet-sivuilta palvelut-valikosta ja edellä mainittujen kirjastojen sivuilta.
Ei ole. Suomen siltojen alituskorkeudet eivät pääosin ole kovinkaan suuria, yleensä korkeintaan 18 metriä. Poikkeuksena tästä sisämaassa ovat Saimaan syväväylän ylittävät sillat, mm. Saimaan silta eli Puumalansalmen silta. Niiden alituskorkeuden on oltava vähintään 24 metriä. Suomen pisimmän sillan, Raippaluodon sillan, alituskorkeus on 26 metriä.
Raippaluodon silta: http://www.mustasaari.fi/fi/document.aspx?docID=1583
Saimaan silta: http://www.puumala.fi/matkailijoille/naehtaevyydet
Savon Sanoemien artikkeli uudesta Jännevirran sillasta: http://www.savonsanomat.fi/savo/jannevirran-sillasta-tulee-suomen-viide…
Tietoa Suomen silloista: http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Sillat.htm
