"Maan matkaltain kun lähden" on kuoro-osa Johann Sebastian Bachin Matteus-passiossa, joka löytyy kirjastojen luetteloista nimellä Passiot, BWV244 (Matthäuspassion). Saksaksi osan nimi on "Wenn ich einmal soll scheiden" ja se on tässä passiossa osa numero 62 (aiempi numero oli 72). "Maan matkaltain kun lähden" -suomennoksen on tehnyt Heikki Klemetti. Reijo Norion suomennos on nimeltään "Kun lähtö koittaa mulla".
Sama sävelmä esiintyy passiossa yhteensä viisi kertaa (osissa 15, 17, 44, 54 ja 62). Se on peräisin Hans Leo Hasslerilta. Virsi ”Oi rakkain Jeesukseni” (”O Haupt voll Blut und Wunden”) on tunnetuin tähän sävelmään liittyvä virsi. Bachilla sama sävelmä on myös urkukoraalissa ”Herzlich tut mich verlangen”, joka löytyy...
Matkailustrategioita laaditaan Suomessa usein tietylle maantieteelliselle
alueelle, vaikkapa tietyn kaupungin näkökulmasta.
Mutta etsit kirjaa tai muuta tiedonlähdettä jossa hahmoteltaisiin / analysoitaisiin matkailualan suunnittelemisen ja kehittämisen keskeisiä käsitteitä.
Tein haun Linda- ja Manda tietokantoihin (korkekoulukirjastojen yhteisluettelo ja maakuntakirjastojen yhteisluettelo) hakusanoina matkailu ja strategi* ja tuloksena oli noin 20 viitettä, mutta lähinnä erilaisia matkailustrategioiden esittelyjä eli käytännön sovellutuksia tyyliin "Suomen matkailun gateway-strategia vuoteen 2001" tai "Matkailu 2000 tavoitteet ja strategiat". Oletettavaa on, että tällaisessa strategiaesittelyssä myös analysoidaan käytettyjä käsitteitä ja...
Fado-nuotteja ei kirjastoista näytä löytyvän - etsin sekä pääkaupunkiseudun että muun Suomen kirjastoista. Netistä löytyi muutaman fadon sanat portugaliksi osoitteesta http://lisboa.KPNQwest.pt/p/ouvir/fado/letras.html .
Suomalaisten siirtolaisten etsiminen Amerikasta näyttää olevan hyvin vilkasta ja ainakin netistä löytyy paljon apuneuvoja. Olen valinnut muutamia osoitteita, joista ainakin voisi aloittaa ja saa myös käytännön neuvoja:
Siirtolaisuusinstituutin linkki:
http://www.migrationinstitute.fi/
Sukututkimusseuran linkki:
http://www.genealogia.fi/
Tällä sivulla vasemmassa palkissa klikkaa kohtaa SIIRTOLAISUUS, nyt tulee esiin hyödyllistä tietoa, etenkin
Etsi henkilöä - sekalaiset (tulee esiin otsikko "Etsi siirtolaisia Yhdysvalloista")
Tämä Sukututkimusseuran sivusto Siirtolaisuus-osio on kaikkinensa selkeä ja antaa toivottavasti, muiden osoitteiden lisäksi, avaimen, jolla voisit löytää tietoja sukulaisestasi. Onnea etsinnällesi!
Ilmar Talven kirja "Finnish folk culture", jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) julkaisi v. 1997, saattaisi olla juuri hakemasi teos. Kirja on ilmestynyt sarjassa: Studia Fennica. Ethnologica. Toinen niinikään SKS:n kustantama kirja saattaisi olla sopiva: Leea Virtasen "Finnish folklore", vuodelta 2000. Tämä teos ilmestyi sarjassa Studia Fennica. Folkloristica.
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokantaan lehdistä ei tehdä asiasanoja, joten lehdistä voi tehdä hakuja vain nimessä olevien sanojen perusteella. Valtakunnallisesti lehtien artikkelitietoja luetteloidaan Aleksi-tietokantaan, jota voit käyttää kirjastossa olevilla internet-päätteillä. Löydät sivun Kuopion kaupunginkirjaston sivulta kohdasta Linkit ks. http://www.kuopio.fi/kirjasto/i_linkit.htm
Sinun tulee vielä erikseen tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston web-origo-aineistohausta, onko kyseistä lehteä saatavilla lainattavaksi tai luettavaksi. Lisäneuvoja voit aina halutessasi kysyä lehtisalista, aikuistenosaston tietopalvelusta tai lähikirjastoista.
Uudempia käsityökirjoja voit hakea kirjastomme web-origo-aineistohausta...
Kyseessä on varmaankin Georges Bizet ooppera Helmenkalastajat (Les pêcheurs de perles). Sieltä yksi kuulluimmista sävelmistä on duetto Au fond du temple saint, jota löytyy useammasta julkaisusta. Niistä yksi klassikko, Jussi Björlingin esitys, löytyy myös Kirkkonummen kirjaston kokoelmista Björling, Jussi, 1911-1960, The ultimate collection, Bmg entertainment 1999 (Sarja Artists of the century). Aaria löytyy myös muiden kuuluisien artistien esittämänä Kirkkonummelta. Oopperassa on toki muitakin mieleenpainuvia, tunnettuja aarioita. Voit selata niitä ja omasta kirjastostasi löytyviä levytyksiä osoitteessa http://www.pegasos.kirjas.to/. Kirjoita sanahaussa hakusanaksi vaikkapa Helmenkalastajat tai Les pêcheurs de perles.
Aleksi artikkeliviitetietokannasta löytyy artikkeleita, joissa käsitellään aihetta sananvapaus ja kirjastot.
Baer, Titta: Oliko Orwell optimisti? : kansalaisoikeudet tietoyhteiskunnassa ja kirjastossa.Kirjastolehti 2005;6; 10-11.
Haasio, Ari: Sensuurin kourissa. Kirjastolehti 2000; 7; 6-7. Elektronisena aineistona löytyy Haavisto, Tuula: Sananvapaus asuu myös kirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0198/vierask.html
NOVA-aikuiskasvatussuunnitelmasta on julkaistu kirja Lehtinen, Ulla & Pirttimaa, Raija : Aikuiskasvatuksen suunnitelma NOVA : normalisaatio, osallistuminen, vuorovaikutus, aikuisuus : miten tukea kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten kasvua?, 1993. Kirjaa on mm. Oulun yliopiston kirjastossa.
Tarkoittanet Michela Wrongin teosta In the Footsteps of Mr. Kurtz (2000). Suomen kansallisbibliografian FENNICA-tietokannan mukaan Wrongin opusta ei ole käännetty suomeksi.
Suomeksi löytyy sen sijaan toinen Kongon historiaa käsittelevä teos, Adam Hochschildin Kuningas Leopoldin haamu (2004).
Lappeenrannasta löytyvät:
LANGH, Tea: Keskiajan tunnelmissa: ideakirja tekevälle ; EMBLETON, Gerry: Medieval military costume: recreated in colour photographs ; RUBY, Jennifer: People in costume: The medieval world ; LAPPALAINEN, Mare : Vaatteet ennen ja nyt: ideakirja vaatteentekijöille
Lisäksi pukeutumisen historiasta yleensä löytyy kirjoja hyllyluokasta 90.21 Muoti ja muodin historia. Esim. BRUHN,Wolfgang: Pukuhistorian kuvasto ; COSTUME worldwide: a historical sourcebook ; RACINET, Albert: Illustrated history of European costume ; SKOLNIKOV, S.P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
Katso myös aiemmin vastattu kysymys samasta aiheesta, sisältää linkkejä myös aiheeseen liittyville nettisivuille:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi...
Joensuun seutukirjastossa on Introactive -palvelu, johon voi asettaa omia hakuehtoja ja saada ilmoituksen niillä löytyneistä uusista teoksista. Palvelussa voi myös luoda omia virtuaalisia "kirjahyllyjä" ja tallentaa teoksia niihin sekä kirjoittaa kommentteja teoksista. Historiallisien romaanien asiasanoina käytetään paitsi historialliset romaanit myös aikakausiromaanit -asiasanoja. Ne kannattaa asettaa hakuehdoiksi. Introactive -palvelu täytyy ensin aktivoida kirjastossa. Sen jälkeen siihen pääsee omalla kirjastokortissa olevalla tunnusluvulla (kirjastokortin numerolla) ja nelinumeroisella salasanalla. Jokusen valikossa on Introactive -painike.
HelMet-verkkokirjastosta käy ilmi, että tällä vastaushetkellä yhtään kirjan kappaletta ei ole vielä lisätty järjestelmään. Kun kirjan ensimmäinen kappale ilmestyy sinne, varauksen pystyy jo tekemään. Arvelisin, että se tapahtuu luultavasti piakkoin, sillä hankintajärjestelmä kertoo, että kirjat ovat saapuneet Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle. En pysty sanomaan tarkkaa aikataulua, mutta voit seurata HelMetistä, milloin ensimmäinen nide ilmestyy sinne, jotta ehdit ensimmäisten joukossa tekemään varauksen.
Risto Lehmusoksan kääntämänä kysymyksen tekstikatkelma Eldridge Cleaverin Sielu jäissä -kirjasta kuuluu seuraavasti [sitaatista poisjätetyt osat hakasuluissa]:
"[Ja Sonny Liston, aivoton vartalo, on valkoisen miehen mielestä hyväksyttävämpi kuin suurisuinen Cassius Clay], sillä poskettomaan kerskailuunkin tarvitaan edes nokare älyä eikä valkoinen mies soisi mustalle miehelle senkään vertaa älykkyyttä. [Ja kun Clay, suurisuinen pelle, karisti yltään pelkän vartalon leiman ja muuttui Muhammad Aliksi, omilla aivoillaan ajattelevaksi pääksi, silloin pikkuinen valkoinen mies oli tukehtua omaan räkäänsä!] Valkoinen mies rakastaa supermaskuliinista palvelijaorjaa - John Henryä, moukarin heiluttajaa, pelkkää lihaskimppua jonka kone lopulta...
Voit tuoda kirjat Pasilan kirjastoon nähtäväksi tai toimittaa ne Pasilaan oman lähikirjastosi kautta. Venäjänkielisestä kokoelmasta vastaava päättää liitetäänkö ne kokoelmiin. Kirjat, joita ei oteta kokoelmiin, laitetaan kierrätykseen. Linkki kirjaston yhteystietoihin http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Säännöt määräävät mm. maalipylväiden korkeuden ja etäisyyden toisistaan, mutta tolppien lukumäärää ei mainita. (Lähde: Suomen jääkiekkoliitto ry, Jääkiekon virallinen sääntökirja 2006-2010).
Googlen kuvahaun perusteella jääkiekkomaaleissa voi olla yksi tai kaksi takatolppaa, tai ei takatolppaa ollenkaan:
http://www.google.com/search?q=j%C3%A4%C3%A4kiekkomaali&rls=com.microso…
Mitään erillistä standardia nuottijulkaisun/laulukirjan muodolle ei ole. Nuottihan voi olla pelkkä melodia tai se voi sisältää esim. kosketinsoitinsäestyksen tai jopa partituurin.
Jos käytössäsi on jokin nuotinnosohjelma (esim. ilmainen MuseScore tai jokin kaupallinen ohjelma), voit taittaa nuottisi valmiiksi jo siinä. Netistä löytyy ohjeita ja vinkkejä näiden käyttöön.
Toinen vaihtoehto on käyttää tavallista taitto-ohjelmaa (esim. ilmainen Scribus) ja tuoda nuotit siihen vaikkapa pdf-tiedostoina ja taittaa laulukirja sen avulla. Samalla voit lisätä haluamasi tarinat.
MuseScore ja Scribus ovat saatavilla myös suomenkielisinä ja käyttövinkkejä löytyy netistä.
Lisäksi voit katsoa mallia esim. Suuri toivelaulukirja-sarjasta.
Suvusta Holst / Holsti ei löydy kattavaa teosta. Yksittäisistä suvun jäsenistä löytyy useita teoksia eri kirjastoista eri kielillä, enimmäkseen juuri ruotsinkielisiä. Teoksessa Mether, Leif: Sukuhakemisto--Släktregister--Family index (on useissa kirjastoissa) mainitaan 9 viitettä nimelle Holst, Holsti, Holstius.
Tämän lisäksi on olemassa Brages Pressarkiv (Kaserngatan 28 a 5, 00130 H:fors), mainio lehtileikearkisto (Suomen ruotsinkielinen lehdistö ).
Suomen yleisissä kirjastoissa on käytössä Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä YKL. Luokitusjärjestelmä on olemassa sekä paperi- että verkkoversiona. Verkko-YKL (http://ykl.kirjastot.fi/ ) sisältää luokitustaulukot ja hakemiston. Paperimuodossa (Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä YKL. Helsinki: Kirjastopalvelu, 1991, ISBN: 951-692-274-0) se koostuu erillisistä taulukko- ja hakemisto-osista; taulukko-osaan sisältyy myös ohjeita luokittajalle. Yliopistojen kirjastoissa on käytössä
Yleinen kymmenluokittelu UDK.
