Lentopalloliiton sivuston mukaan miesten lentopallomaajoukkueen valmentaja on Tuomas Sammelvuo. 25.3. Sammelvuo on valinnut kakkosvalmentajaksi italialaisen Nicola Gioliton. http://www.lentopalloliitto.fi/huippu-urheilu/maajoukkueet/miehet/
Suomalainen paikannimi kirjassa, toimittanut Sirkka Paikkala ( Gummerus, 2007) kerrotaan saarta ja seurakuntaa kutsutun vielä ainakin 1600-luvulla nimellä Viitasalo. Saaren nykyisiä nimiä ovat Viitasaari ja Vanha Kirkkosaari. Pitäjässä oli aiemmin kolme kirkkoa, jotka sijaitsivat läheisessä Keiteleen saaressa. Seurakunta itsenäistyi 1635 ja nykyinen kirkko sijaitsee Haapasaarella. Viita-nimi esiintyy muuallakin kunnan alueella, kuten esim. Viitajärvi, Viitamäki, Viita-aho ja Viitapuro.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1836213__Ssuomalainen%20pa…
Pekka Tarkan teos ”Suomalaisia nykykirjailijoita” (Tammi, 2000; 6. uud. laitos) antaa ainakin jonkinlaisen vastauksen tähän, vaikka se ei olekaan enää aivan tuore. Toisaalta asia riippuu myös siitä, keneltä kysyy: Tarkan mielestä merkittävät kirjailijat saattavat olla jokseenkin erilaisia kuin vaikkapa fantasiakirjallisuutta tuntevan asiantuntijan. Siksi kysymykseen on vaikea vastata tyhjentävästi.
Dekkarikirjailijoita Tarkka ei ole kelpuuttanut mukaan kuin pari, mutta esimerkiksi Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon saaneiden listaa tutkimalla saa jonkinlaista käsitystä, keitä dekkaristeja on arvostettu. Lista löytyy osoitteesta http://www.dekkariseura.fi/jl_jlangat.html.
Yksi tapa tarkastella asiaa on katsoa Suomen...
Teoksessa Mikkonen: Sukunimet (Otava 2000) kerrotaan Pisilä-sukunimestä mm. seuraavaa:
Nimen taustalla on todennäköisesti germaaninen Bis-henkilönimipesye, johon lukeutuvat sekä muinaissaksalaiset että -skandinaaviset miehennimet Bisa, Bisi, Biso jne. ... Sukunimenä talonnimilähtöinen Pisilä tunnetaan Pohjois-Pohjanmaalla, mm. Pyhäjoella, Alavieskassa, Kalajoella, Lohtajalla, Saloisissa ja Tyrnävällä.
Pisilä-sukunimestä on kerätty paljon tietoa osoitteeseen
http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/pisila.html
Yppärinoja ja Pisilänpuhto viittaavat Pyhäjoen suuntaan. Tarina kolmesta veljeksestä saattaisi olla tuttu Pyhäjoella sijaitsevassa Annalan kotiseutumuseossa, jonka yhteystiedot löytyvät sivulta
http://www.pyhajoki.fi/annalan_museo
Näköispainos Suomi Kartastosta vuodelta 1897-1915 löytyy pääkaupunkiseudulla Teknillisen korkeakoulun kirjastosta ja Helsingin yliopiston kirjaston eri toimipisteistä. Kartastoa ei voi lainata. Skannaamisesta voitte kysyä ao. kirjastoista, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteista http://hul.helsinki.fi/hyk/tervetuloa/auki.html (Helsingin yliopiston kirjasto) ja http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Yhteystiedot/ (Teknillinen korkeakoulu).
Nykysuomen sanakirjassa sanat määritellään sana aines kohdalla ainesosa elementiksi, josta jokin esim. koostuu 1. aineista, tuotteista t. esim. muistiinpanoista, joista jtak tehdään, materiaali. .2. aineosa- (nen), elementti. |Maalajin hienot a:kset. Vereen kulkeutuneet vieraat a:kset. - Yhteiskunnan kumoukselliset a:kset. Myös sanan ainesosa kohdalla on vastaavaa kuvausta. Aineosa puuttuu Nykysuomen sanakirjasta.
Kielitoimiston sanakirjassa ainesosa -selityksessä annettu esimerkki salaatin ainesosat viittaa samanlaiseen käyttöön,
Aineosan kohdalla esimerkkinä on lause siellä Hiili on aineosana kaikissa orgaanisissa yhdisteissä.
Näiden perusteella voisi tulkita siis ainesosan...
Kansainvälisen ilmakuljetusliiton eli IATA:n koodien muodostamiselle ei ole mitään säännönmukaista kaavaa. Niiden pituus on kaksi merkkiä (aiemmin aina kirjaimia, nyttemmin myös numeroita) ja niiden tulee erottua toisten lentöyhtiöiden tunnuksista. Useimmiten lentoyhtiöt ovat tavoitelleet koodia, joka on lähellä sen nimeä. Finnairin tunnus AY on tosiaan perua Aerolta, jonka koko nimi oli Aero Oy.
IATA:n lisäksi on olemassa YK:n alainen Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestön (ICAO), joka käyttää lentöyhtiöistä kolmikirjaimisia koodeja. Finnairin ICAO-koodi on FIN.
Lähteet:
Chris Loh: Demistifying airline codes (https://simpleflying.com/airline-codes/)
Finnair: https://company.finnair.com/fi/finnair-yrityksena/historia
Wikipedia: https...
Arkikielen puotipuksu-sanan merkitys yleiskielessä on kauppa-apulainen.
Suomen kielen sanakirjoista löytyy hyvin vähän tietoa sanan alkuperästä. Sana puoti on lainaa ruotsin sanasta bod (kauppapuoti, aitta, koju). Suomen kirjakielessä puoti on ensi kertaa mainittu vuonna 1609.
Tarkempaa tietoa voi pyytää Kotimaisten kielten keskuksen Kieli- ja nimineuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja (2009).
Kielitoimiston sanakirja; 2. osa, L-R (2012).
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P (1995).
Trubaduurin laulu on lp-levy vuodelta 1980. Se sisältää Tapani Suonto -nimisen tekijän säveltämiä, sanoittamia ja esittämiä lauluja. Mikään näistä lauluista ei ole nimeltään Trubaduurin laulu, joten sen nimistä runoa ei tähän levyyn sisälly. Muutakaan tietoa tämän nimisestä runosta en löydä, varsinaista runohakemistoa ei maassamme ole laadittu vaikka se olisi todella tarpeellinen.
Valitettavasti Argentiinasta kertovia kirjoja löytyy hyvin vähän suomenkielisenä. Varsinaisia matkaoppaita ei löydy ollenkaan. Kokoelmistamme löytyy kyllä seuraava Argentiinaa yleisesti käsittelevä kirja: "Maailma tänään 5. Etelä-Amerikka". Sen lisäksi löytyy Eero Vartion matkakertomus nimeltään "Hilkan kanssa maailmalla", jossa käydään myös Argentiinasta. Bruce Chatwinin kirja "Patagonia, Patagonia" on myös matkakertomus ja luonteeltaan lähinnä kaunokirjallinen, mutta tutustumisen arvoinen. Olavi Lähteenmäen "Colonia Finlandesa" puolestaan kertoon suomalaisten siirtolaisten vaiheista Argentiinassa. Kannattaa myös lukea Olavi Paavolaisen kirja "Lähtö ja loitsu". Yllä olevien teosten saatavuuden saa selville nettiosoitteesta: http://www....
Markkinatuomioistuimen verkkopalvelusta www.oikeus.fi/markkinatuomioistuin/ löytyy vuosien 1998-2001 aikana tehtyjen päätösten tiivistelmät. Tätä vanhempi tieto markkinatuomioistuimen päätöksistä löytyy vuosittain ilmestyvästä julkaisusta Markkinatuomioistuimen ratkaisut. Muuta tietoa internetin kautta löytää Valtion säädöstietopankista www.finlex.fi ja Kuluttajaviraston verkkopalvelusta http://www.kuluttajavirasto.fi/tekstihaku/index.html
Artikkelitietokannoista ARTO ja ALEKSI voit etsiä tietoa yhdistelemällä asiasanoja "mainonta ja lapset" sekä "markkinointi ja lapset"
Esimerkkejä artikkelitietokannoista löytyneistä artikkeleista:
Virulainen, Pekka: Lelu totuttaa lapsen hampurilaisketjun maailmaan
Markkinointi & mainonta: 2000, 18, s...
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei ikävä kyllä löydy videota tästä aiheesta, mutta Haaga Instituutin kirjastossa on "Koulu on - opisto tarvitaan" -niminen video, jonka asiasanoiksi on annettu hotellit, ravintolat, koulutus, historia.
Samassa paikassa on myös "Tervetuloa uudelleen" -niminen video, jonka asiasanoiksi on annettu historia, Suomi, hotellit, ravintolat.
Tarkempia tietoja näistä videoista ja haku Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun kirjastojen tietokannasta on osoitteessa http://www.virtuaaliamk.fi/channels/www/fin/koulutus/ajankohtaista/1094…
Tarkoitat varmaan Waris Dirien kirjaa, Aavikon kukka, joka on omaelämäkerta ja ilmestyi suomeksi 1999.
Hakemalla teoksen nimellä, tai esim. asiasanoilla muistelmat ja valokuvamallit tai somalit Turun kaupunginkirjaston kokoelmista http://www.turku.fi/kirjasto/ löydät kirjan ja näet saatavuuden.
Rahan arvo riippuu monesta tekijästä mm. sen kunnosta. Tietoa rahojen arvosta saa esim. Standard Catalog of World Coins -teoksista ja Suomen Numismaatikkoliiton Internet-sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Myös "Kysy kirjastonhoitajalta" -palvelun arkistosta löytyy vastauksia numismatiikkaan liittyviin kysymyksiin:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Esimerkiksi näistä kirjoista löydätte vastauksia aiheeseenne:
HARJU, Leena: Työelämän hyvät tavat - 2. uud. p. - Helsingissä : Otava, 2004. ISBN 951-1-19278-7.
- s.85 istumajärjestys
- s. 41 puheet
KÄMÄRÄINEN, Eija: Hyvä käytös, hyvät tavat : käytöksen kultainen kirja. - Helsinki : WSOY, 2005. - ISBN 951-0-28169-7.
- s. 224 istumajärjestys
- s. 271 puheet
LASSILA, Sirkka: Uusi käytöksen kultainen kirja : hyvät tavat - luonteva käytös. - Uud. laitos, 1. p. Porvoo : WSOY, 1997. - ISBN 951-0-21181-8
- s. 270 istumajärjestys
- s. 325 päivällisten kulku ja s. 327- puheet
PIKI-verkkokirjastosta voitte tarkastaa em. teosten saatavuuden. Se in Internetissä sivulla: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 . Verkkokirjaston avulla voi etsiä...
Tervehdys!
Kansalaissodan aikaisia tapahtumia Lappeenrannan seudulla on tarkimmin kuvattu Marko Tikan ja Antti O. Arposen teoksessa Koston kevät (WSOY, 1999). Teoksesssa on paljon henkilötietoa ja henkilöhakemisto. Henkilöhakemisto on myös Tikan teoksessa Kenttäoikeudet. Kansalaissodassa tavalla tai toisella menehtyneiden tietoja voi hakea henkilönnimella Internetissä olevasta tietokannasta Suomen sotasurmat 1914-1922: http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2
Henkilötietoa sisältävät myös muistelmat: Parikka, Jalmari: Viimeinen taisto, Parmanen, Eino I.: Vapaussodan tapahtumat Karjalan armeijakunnan kolmannen rykmentin toiminta-alueella, Hulke, Hugo: Joutsenon punakaartin historiikkia vuosilta 1917-1918.
Valkoisen puolen...
Valitettavasti Alexander MacKendrickin ohjaamaa The Ladykillers -elokuvaa ei ole saatavilla Suomen kirjastoista vhs-kasettina. Elokuva on saatavilla DVD-levyllä ja löytyy mm. HelMet-verkkokirjastosta nimellä Naisentappajat.
Kahteen kysymykseen on jo vastattukin. Tässä aiemmat vastaukset:
"Ryssien kaalimaaksi tai Arkadian puutarhaksi kutsuttiin aluetta, joka alkaa suunnilleen Postitalon ja Lasipalatsin kohdalta ja ulottuu pitkälle Eduskunnan ja Eläinmuseon tienoille asti.
Puutarhan perusti saksalaisyntyinen Christian Bohnhof 1859. 1800-luvun lopulla alueella hoitivat peltojaan "kaaliryssät", jotka kaalin lisäksi viljelivät mausteita, yrttejä ja sipulia. He asuivat alueella vaatimattomissa turvekattoisissa maakuopissa.
Vuonna 1890 alueen halki louhittiin kuilu satamarataa varten ja puutarhat jouduttiin hävittämään."
Lähde:
Hackzell, Kaija: Viertotietä itään ja länteen. 1988.
Esplanadin istutustyöt on aloitettu 1800-luvun alkupuolella ja aluetta kutsuttiin...
Raision kaupunginkirjasto ei ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, joten tämä vastaus tulee Helsingistä.
Toistaiseksi on ilmestynyt suomeksi vasta kaksi Windows 7:ää käsittelevää kirjaa, jotka molemmat löytyvät myös Raision kaupunginkirjastosta:
Karhula, Matti ja Pekka Malmirae: ”Windows 7 pikaopas” (Docendo, 2010)
Rousku, Kimmo: ”Windows 7: kotona ja toimistossa” (Docendo, 2009)
Englanniksi on olemassa useita muita teoksia Windows 7:stä, mutta niitä ei ole saatavilla Raisiosta eikä muistakaan Vaski-kirjastoista. Jos kuitenkin haluat tilata niitä kaukotilauksena muualta Suomesta, ainakin seuraavat englanninkieliset teokset voisivat antaa perustietoa Windows 7:stä:
Harvey, Greg: ”Windows 7 for Dummies” (Wiley, 2009)
Kotecha,...
