Lauri Pohjanpään runo Mooses Neebon vuorella on julkaistu ainakin runoilijan Valitut runot teoksessa.Runoa ei ole julkaistu kaikissa Pohjanpään kokoelmissa.
www.helmet.fi
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa tuon ajan sisustuksesta ja käytetyistä materiaaleista ja väreistä:
HUOKUNA, Tiina
Vallankumous kotona! : arkielämän visuaalinen murros 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa. Yliopistopaino, 2006
SARANTOLA-WEISS, Minna
Sohvaryhmän läpimurto : kulutuskulttuurin tulo suomalaisiin olohuoneisiin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003
OLETA pyöreä tuoli : Eero Aarnion 60-luku = Assume a round chair : Eero Aarnio and the 60's. Helsingin taidehalli : Taideteollinen korkeakoulu, 2003
SARANTOLA-WEISS, Minna
Reilusti ruskeaa : 1970-luvun arkea. WSOY, 2008
POP - rauha - rakkaus : 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä.
Lahden taidemuseo, 2008
Kirjojen saatavuuden voit...
Minäkertojaa on käytetty uudemmassa kotimaisessa kaunokirjallisuudessa ainakin seuraavissa: Jari Järvelän Mistä on mustat tytöt tehty (2009), Joel Haahtelan Lumipäiväkirja (2008)ja Laura Honkasalon Eropaperit (2009).
Sosiaalisten ongelmien käsitteiden määrittelyn käsitekarttaa varten hyvä lähde voisi olla Antero Lehmuskosken ja Sirpa Kuusisto-niemen kirja Sosiaalialan sanasto asiakastietojärjestelmää varten (Stakes, 2008). Netitse löytyy myös Stakesin Sosiaalityön sanasto:
http://sty.stakes.fi/NR/rdonlyres/0C799961-C977-45DE-B0F6-7C92DA1D38B9/…
Sosiaaliportti sosiaalialan ammattilaisille -sivuston kautta pääset eteenpäin ja käsiksi eri aiheisiin ja eri alojen lähteisiin:
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/linkkihakemisto/
Sosiaalipoliittinen yhdistys järjesti eilen (24.8.2010) Helsingissä Köyhyysseminaarin. Löytyisikö siitä sinulle aineistoa:
http://www.sosiaalipoliittinenyhdistys.fi/koyhyyssemma.htm
Nimestä Huxley tulee ensimmäisenä mieleen brittikirjailija Aldous Huxley, Uljas uusi maailma -kirjan kirjoittaja. Islantilaiskirjailijoiden joukosta ei aivan tämännimistä löydy. Tavallaan lähimmäs mennee - tuon nimen keskellä olevan x-kirjaimen vuoksi - Halldór Kiljan Laxness, jonka tunnetuin suomennettu teos lienee Salka Valka. H-kirjaimella alkavista islantilaiskirjailijanimistä suomalaislukijakunnalle tutuksi on tullut ainakin Hallgrímur Helgason, elokuvaksikin tehdyn Reykjavik 101 -romaanin kirjoittaja.
Uusimmat lastenosastojen äänikirjat löytyvät suoraan osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/ftlist^bib178%2C1%2C0%2C11/mode=2 löytyvästä uutuusluettelosta. DVD-levyjen uutuudet saa osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/ftlist^bib173%2C1%2C0%2C42/mode=2, mutta niissä ei ole eritelty, onko kyse aikuisille vai lapsille suunnatuista elokuvista.
Varsinaiseen hakuun tarvitaan hakusana, ja sillä hakeminen onnistuu osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X. Lastenosastojen äänikirjat saa kätevästi laittamalla vapaaseen sanahakuun hakusanan ”äänikirjat”, rajaamalla kohdasta ”Koko aineisto” valinnaksi ”Lasten kokoelma” ja valitsemalla kohdasta ”Järjestä hakutulos” valinnan ”ilmestymisvuoden mukaan”. Paina vain ”Hae”, niin...
Kirjastoissa käytetään kirjojen muovitukseen ainoastaan ammattikäyttöön tarkoitettuja, laadukkaita kontaktimuoveja. Kulmien taitteleminen umpeen ei Turun kaupunginkirjaston kirjansitojan mukaan ole välttämätöntä, mutta se on kuitenkin suotavaa, sillä näin kulmista tulee kestävämmät. Kaksi senttiä on hyvä taitevara sisäkansilla.
Laulun sanojen mukaan ei mitään löytynyt, mutta mainittu kasetti saattaisi olla "MERTA PAKKIIN" (Base-Beat, 1992), jolla on Jarno Sarjasen tulkinta laulusta "Kuubalainen serenadi".
Etsitty laulu ei ole ainakaan Kuoppamäen "Merimies", mutta kasetilla on muutamia mahdollisia ehdokkaita, joita en valitettavasti pysty tarkistamaan. Laulun nimen mukaan mahdollisia tuolla kasetilla voisivat olla (muut ovat joko naisen laulamia tai muuten tiedossa):
1. Raimo Roiha: On meri ikuinen (laulajana Jaska Mäkynen)
2. H-E Holmi: Yksinäinen laiva (laulajana Eki Jantunen)
3. Raimo Roiha: Miehet vain haihtuu, Marseille jää (laulajana Eero Sinikannel)
4. Raimo Roiha: Timppa (laulajana Eero Sinikannel)
Kasetin pääsee kuuntelemaan valitettavasti vain...
Kyllä haluamasi karttoja löytyy, esim. Pohjasta, Hangosta, Ekenäsistä (jostain syystä Tammisaari on kirjattu tällä ruotsinkielisellä nimellä), Tenalasta jne., mutta maastokartat ovat mittakaavassa 1:20.000.
Voit selata niitä itsekin pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta(http://www.libplussa.fi/). Valitse tarkennettu haku, asiasana ja kirjoita siihen maastokartat. Saat tulokseksi 500 karttaa, eikä niitä kaikkia kannata selata, mutta voit tarkentaa hakua paikkakuntien nimien mukaan seuraavasti: valikosta "Hae vain ensimmäisellä ehdolla" valitset julkaisun nimen ja kirjoitat siihen paikkakunnan (esim. Pohja, Hanko, Ekenäs jne.). Kerralla voit etsiä vain yhtä paikkakuntaa.
Koska haku on näinkin hankala, voin kertoa sinulle, että karttoja...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy yksi ruotsinkielinen panssarikenraali Pattonia käsittelevä elämäkerta, Charles Whiting: "Patton" (1975). Lisäksi Raimo Raevuoren teoksessa "Monty & kumpp.: suursodan voittaneita sotapäälliköitä" (1946) on artikkeli Pattonista. Franklin J. Schaffner on myös ohjannut häntä käsittelevän elokuvan nimeltä "Panssarikenraali Patton" (1996).
Englanninkielisiä elämäkertoja on ilmestynyt runsaasti, esim. Herbe Essame: "Patton" (1998), Carlo D'Este: "Patton: A Genius of War" (1996) ja Martin Blumenson: "Patton: The Man Behind the Legend, 1885-1945" (1994), mutta näitä teoksia ei ole Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastokortin saa odottaessa kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston pisteissä.
Lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja ilmoittamalla osoitteensa.
Helsingin kaupunginkirjastosta saatu kirjastokortti oikeuttaa lainaamiseen myös Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoissa kunkin kirjaston käyttösääntöjen mukaisesti.
Teille lähin kirjasto on Töölön kirjasto Topeliuksenkatu 6:ssa.
Runo on Einari Vuorelan Musta orvokki. Runo löytyy mm. kokoelmasta
Einari Vuorela : Korpirastas : Einari Vuorelan runoja. Koonnut Toni Edelman, Like 2001
Siltasaari erottuu hyvin otteesta C.H. Nummelinin laatimasta pienestä Helsingin osoite- ja matkailukartasta vuodelta 1867. Lisää Helsingin karttoja.
Helsinki Region Infoshare. Helsingin kaupunginkanslia / kaupunginarkisto.
Monosella tarkoitetaan tässä hautaustoimistoa. Nimi on sanonnassa peräisin varmastikin Helsingin Kruununhaassa osoitteessa Liisankatu 25 sijainneesta Mikko Monosen ruumisarkkuliikkeestä eli hautaustoimistosta.
Mikko Monosen vuonna 1918 perustettu hautaustoimisto tuli 1960-luvulla tunnetuksi koko kansan keskuudessa Muksut-yhtyeen laulusta Liisankadulla. Laulu alkaa sanoilla ”Liisankadulla, samassa talossa kuin Mikko Monosen ruumisarkkuliike, on mun kotini, vessa, vesiposti, keittokomero ja huone.” Tapio Lipponen sävelsi laulun Pentti Saarikosken sanoihin.
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/laulusta-tuttu-hautaustoimisto
Märkäkorvalla tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole kovinkaan paljon kokemusta jostain asiasta tai joka nähdään tulokkaana. Hän on siis aloittelija jossain asiassa. Sanonta liittyy samaan aiheeseen eli on leikillisesti sanottu lapsesta tai lapsellisesta nuoresta ihmisestä, että hänen korvantaustansa eivät ole vielä kuivuneet. Henkilö on siis niin sanotusti vastasyntynyt ja on vielä korvantaustatkin kosteat.LähteetUrbaani sanakirja: märkäkorva https://urbaanisanakirja.com/word/markakorva/Nykysuomen sanakirja: korvanjuuri (linkki näköispainokseen tällä sivulla: https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uutiset/kotuksen_uutiset_2021/nykysuomen_sanakirja_nyt_verkossa.35653.news)
En onnistunut löytämään sanontaa lähdekirjallisuudesta. Mietin, että sen taustalla voisi olla sanaleikki, jossa sanasta loppasuu on saatu kirjainten paikkaa vaihtamalla soppaluu.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanalla loppasuu on kolme eri merkitystä: 1. ahmatti; 2. lörppö, suupaltti; 3. lerppahuulinen suu. Oletan, että sanonnassa sanaa käytetään merkityksessä lörppö. Näin ollen sanonnalla kehotettaisiin vitsikkäästi lopettamaan lörpöttely.
Kysymyksessä saattaisi olla Tsingiz Aitmatovin Hyvästi, Gulsary. Kysymyksessä on kylläkin novelli ei näytelmä, mutta voihan olla että novellin pohjalta olisi myös näytelmä. Novellissa Gulsary on vanha hevonen ja novellin lopussa hevonen kuolee.
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta https://helmet.finna.fi.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta löytyy Turun Sanomat mikrofilminä kyseiseltä päivältä (v. 1905 alkaen). Voitte pyytää kyseisen filmin varastosta ja varata ajan mikrofilminlukulaitteelle (puh. 2620 629). Laitteesta saa myös maksullisia kopioita.
Tarkoitat varmaan Penelopella Odysseuksen vaimoa.
Aineistoa kannattaa etsiä Google-hakukoneen avulla, http://www.google.fi .
Hakusanoina voi kokeilla esim. Penelope ja Odysseus. Tai Penelope ja antiikki. Kirjoita hakusanat peräkkäin hakuruutuun, ilman ja-sanaa.
Pelkkä Penelope hakusanana tuo paljon epärelevanteja linkkejä.
Suomenkielisiä linkkejä ei kuitenkaan juurikaan löydy, joten kannattaa kokeilla hakua myös esim. englanniksi. Hakusanat voisivat olla: Penelope ja Odysseus tai Ulysses.
Linkkien joukossa on mm. seuraavat:
- http://www.online-mythology.com/penelope/
- http://www.rickwalton.com/authtale/bmyth066.htm
- http://www.goddess-athena.org/Encyclopedia/Athena/Odyssey.htm
- http://www.4reference.net/encyclopedias/wikipedia/Penelope...
