Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei Hukassa on hyvä paikka -näytelmää ole luettu äänikirjaksi. Näytelmä löytyy kyllä kirjana, samoin Iiro Rantalan Cd-levy, jossa on näytelmän musiikki. Saatavuustietoja voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Myöskään Näkövammaisten kirjasto Celia ei kyseistä äänikirjaa tuntenut (aineistotietokanna osoite: http://www.celialib.fi/hk2.html
Verkkosivuja suomeksi Mati Untista onkin vaikea löytää, siksi suosittelenkin perinteisiä kirjoja. Kysy lähimmästä kirjastostasi esim. seuraavia teoksia :
1.ITÄ ja länsi : Suomen, Viron ja Unkarin kirjallisuus idän ja lännen vaikutuskentässä
2.NIRK, Endel : Viron kirjallisuus
3. KULDSEPP, Toivo : Suomen siltaa rakentamassa : Viron kirjallisuuden esittely ja vastaanotto Suomessa
Jos olet tamperelainen opiskelija, saat pääkirjasto Metsosta lainaksi myös kirjailijasta kootun lehtileikepussin, jossa on sanomalehdistä kerättyjä kirja-arvioita.
Yllämainittujen teosten sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/
kirjoittamalla vasemmanpuoleisista pudotusvalikoista löytyvään...
Etsimällä internetistä hakuohjelmalla Teoma http://www.teoma.com fraasilla "three-dimensional virtual retrieval" tai "three-dimensional virtual information retrieval" tuli useita viitteitä. Käyttämällä tarkempaa hakua ja esimerkiksi sanoja virtual retrieval löytyy myös paljon viitteitä, esim. http://www-scm.tees.ac.uk/users/p.c.fencott/newMedia/torresParkes.html . Samoin termeillä information retrieval visual elements kannattaa katsoa. Esimerkki löytyneistä http://www.ims.tuwien.ac.at/publication_detail.php?ims_id=118 .
Lindasta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) kirjoja:
-Lew, Michael S: Principles of visual information retrieval, 2001.
- Del Bimbo, Alberto: Visual information retrieval, 1999
Valitettavasti Oulun kaupunginkirjaston...
Kirjastot eivät yleensä hanki asiakkaiden käyttöön atk-ohjelmia, koska niihin ei saa lainausoikeuksia. SPSS-tilasto-ohjelma on yleisesti käytössä eri oppilaitoksissa (mm. yliopistoissa), jonne se on hankittu niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin käyttöön esim. opinnäytetöitä varten. Yleensä käyttäjän on oltava oppilaitokseen rekisteröity opiskelija.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista (http://www.helmet.fi/) löytyy kyllä useitakin SPSS-ohjelman käyttöön liittyviä oppaita ja joissakin on mukana harjoituslevyke. Kirjallisuutta SPSS:stä löytyy hakusanalla SPSS.
Suomen kielen perussanakirja määrittelee kyseiset verbit seuraavasti:
julkaista = painaa, painattaa, saattaa (painettuna) julkisuuteen, tiedoksi
kustantaa = painattaa ja saattaa kauppaan kirjallisia tms. tuotteita
(Itse ajattelisin, että julkaisija tekee käytännön painotyön ja kustantaja on rahoittaja.)
toimittaa = koota ja muokata aineisto julkaistavaksi; tehdä tai johtaa tällaista työtä.
Kyselitte Huloma-sukunimen alkuperää. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" -teos (2000) ei tuntenut tuota harvinaista sukunimeä eikä sitä löytynyt myöskään Suomalaisten paikannimien joukosta.
Suomen kielen etymologinen sanakirja (1978) kertoo, että hulas-sana tarkoittaa nurkkaa tai soppea, "hulassa oleminen" taas pulassa olemista. Hul-alkuisten sanojen kantasanana voisi olla germaaninen "hula", joka tarkoittaa onttoa tai tyhjää tilaa, loukkua tai "hål" -sana, joka tarkoittaa reikää, aukkoa, pesää tai luolaa.
Suomen murteiden sanakirja (1994) kertoo, että "huloo" -sanaa käytetään vetelästä tai pehmeästä maasta: "Ja tuolla se on toi laht sellasta huloota", tai muuten pehmeästä aineesta: "Ei sunkan se keisar syöm miteäm muuta...
Saksan huumekulttuurista 1970- ja 1980-luvuilla antaa kuvaa Christiane F. -nimimerkillä 1981 julkaistu "Huumeasema Zoo":
TEOS Huumeasema Zoo / Christiane F. ; ääninauhojen pohjalta muokanneet Kai Hermann ja Horst Rieck ; esipuhe: Horst E. Richter ; [saks. alkuteoksesta suomentanut Marja Kyrö]
PAINOS 2. p. 1986
JULKTIEDOT Helsinki : Kirjateos, 1981
ULKOASU 355 s., [32] kuvas. : kuv. ; 21 cm.
Yleisteosta Saksan huumeidenkäytöstä tai Euroopan eri alakulttuureita varsinaisesti vertailevaa teosta ei löydy ainakaan HelMet-verkkokirjaston aineistohausta, mutta seuraavista teoksista voi löytyä kiinnostavaa tietoa:
- TEKIJÄ Huumausainepoliittinen toimikunta
TEOS Huumausainestrategia 1997 : taustamateriaalia huumausainepoliittisen toimikunnan...
Lappeenrannan tai Luumäen kirjastossa ei ole Nathanel Hawthornen kirjaa Tulipunainen kirjain, joten en kirjasta päässyt tarkistamaan, mainitaanko siinä punaisen linnun laji. Internetistä löytyi Washington Post -lehden artikkeli vuodelta 1995, jossa kerrotaan, että elokuvassa on käytetty punaiseksi värjättyä kanarialintua. http://www.washingtonpost.com/wp-srv/style/longterm/movies/videos/thesc…
Jos haluat tutustua kirjaan tarkemmin, voit pyytää sen kaukolainaksi olemalla yhteydessä omaan kirjastoosi.
Kiitos kysymyksestä. En ole lukenut kyseistä kirjaa, mutta takakannen kuvailun perusteella kirjan hyllyluokka on uskoakseni oikea. Muuten mihin itse sijoittaisit kirjan kirjastossa?
Luokka 14.8. ei ole vain psykologian osasto vaan siihen kuuluvat myös psykologiaan ja ihmissuhteisiin liittyvät ilmiöt, joita tämäkin kirja käsittelee (sinkut, ihmissuhteet, seurustelu ym.). Hyllyluokan sisällä on monenlaista ja -tasoista aineistoa.
Kirjastoluokituksesta saat lisätietoa osoitteesta: ykl.kirjastot.fi
Kirjastoihin voidaan hankkia vain sellaisia elokuvatallenteita, joilla on tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus ja joista on maksettu tekijänoikeusmaksuja. Hankintahintoihn sisältyvät siten myös tekijänoikeusmaksut.
Tämä E. A. Karlfeldtin runo on suomennettu nimellä Fridolin tanssii. Suomentaja on R.R. Ryynänen. Laulun säveltäjä on Aksel Törnudd, ei siis Carl Michael Bellman.
Lähteet:
https://finna.fi
http://composers.musicfinland.fi/musicfinland/nuotisto.nsf/0/45D625D589…
http://www.doria.fi/handle/10024/66475
Vaikuttaa siltä, että suomennos löytyy ainoastaan vuonna 1970 levytetyltä levyltä "Heikki Klemetti 1876 - 1953". Kappale on äänitetty 19.06.1939. Levyä ei ole muissa Suomen kirjastoissa kuin Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
https://kirjasto.jyu.fi/yhteystietomme
Heikki Klemetti 1876 - 1953: Törnudd, Aksel, Fridolin tanssii
http://composers.musicfinland.fi/musicfinland/nuotisto.nsf/0/45D625D589…
Valitettavasti mitään "sakotonta päivää" ei ole suunnitteilla. Ajatuksesi lienee peräisin viime vuodelta, jolloin Helsinki-päivänä ei kerätty myöhästymissakkoja. Perinnettä siitä ei kuitenkaan tehdä.
Palauttamattomat kirjat kannattaa silti tuoda mahdollimman pian muiden lukijoiden ulottuville. Aineiston kierrätys on kirjaston toiminnan perusideoita eikä ole kenenkään etu, että se seisoo käyttämättömänä hyllyssä. Mitä nopeammin toimit, sen vähemmän maksuja kertyy.
Tervetuloa katsomaan Helsinki-päivän kulkueita. Kirjastokin on mukana. Lähempiä tietoja löytynee maanantain lehdestä.
Voit saada kirjastokortin periaatteessa mistä tahansa suurkaupunkialueen
toimipisteestä. Käytännössä kannattaa varmaankin mennä lähikirjastoon, siis
kirjastoon, joka on lähimpänä kotiosoitettasi. Mukaan kannattaa ottaa
kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alle 15-vuotiailta vaaditaan huoltajan
takaus. Voit käyttää kirjastokorttiasi paitsi Helsingissä myös Espoossa,
Vantaalla ja Kauniaisissa.
Emme ole löytäneet kirjallisuutta, joka koskisi nimenomaan lasten- ja nuortenkirjastojen kokoelmatyötä tai hankintapolitiikkaa. Kysy Kirjastonhoitajalta- arkistosta löytyy yksi yleisluontoinen vastaus aineiston-
valintaan. Sensijaan Aleksi-tietokannasta löytyy useita lehtiartikkeleita ja Lindan mukaan Tampereen yliopistossa on tehty gradu : Kirsi Kaulio: Nuorisokirjallisuuden valinta Hämeenläänin pääkirjastoihin (-91). Turussa on tehty moniste " Hankintalinja aikuisten- ja lasten- ja nuortenosaston välillä". Siinä on käyty luokittain kirjallisuus läpi tarpeettomien päällekkäisyyksien välttämiseksi Siihen voi tutustua Lasten- ja nuortenkirjastossa.
Tietokantoja voi tutkia käsikirjastossa.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet - aineistohausta löytyy ainoastaan yksi murreruno - äänite. Laaksonen, Heli: Jänes pussis, korvallissi runoi. Äänite sisältää tunnetun murteiden puolestapuhujan Heli Laaksosen runoja, jotka kirjailija itse tulkitsee. Valitettavasti äänite odottaa vielä käsittelyä kaupunginkirjaston hankintaosastolla. Kun äänite on käsitelty ja valmis lainattavaksi löydät sen sijaintitiedot osoitteesta http://www.helmet.fi
Muita murreäänitteitä voisit tiedustella Suomalaisen kirjallisuuden seurasta http://www.finlit.fi/index.htm
Helmet-aineistohausta löytyy runsaasti Suomi-aiheista materiaalia: kirjoja, videoita, musiikkia. Esimerkiksi videoita voisit hakea näin: Sanahaku -> Suomi, matkailu ->...
Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajaa Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa. Sarjalla on sittemmin ollut monia eri kirjoittajia. Tämä tieto löytyy mm. seuraavasta kirjasta, jota sinun kannattaa kysyä omasta kirjastostasi:
Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana--ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, 1997
Carolyn Keeneä koskeviin kysymyksiin on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset, joista saat lisää tietoa, löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla Carolyn Keene.
