Esimerkiksi osoitteesta www.kirjastot.fi löytyvät kaikki Suomen kirjastot ja sähköpostiosoitteet. Postituslista on sitten rakennettava itse. Ainakaan meillä ei ole tietoa, että kukaan myisi sellaista valmista listaa. Netissä löytyy monia sähköpostimarkkinointifirmoja ihan googlella sanoilla sähköpostimarkkinointi tai postilistat tai postituslistat.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan lehti on ollut nimeltään Kuorevesi-Mänttä-Vilppula vuodesta 1925, jolloin se allkoi ilmestyä, aina vuoteen 2004 asti. Vuonna 2005 lehti vaihtoi nimensä KMV-lehdeksi.
https://finna.fi
Johann Wolfgang von Goethen näytelmän Götz von Berlichingen ensimmäisessä näytöksessä on kohtaus, jossa Götz lausahtaa: "Wo viel Licht ist, ist starker Schatten."
Antti Räihä suomensi näytelmän vuonna 1899 ja hänen suomentamanaan kyseinen kohta kuuluu näin:
"Missä on paljon valoa, siinä on varjo sitä sankempi (--)"
J. Hollo suomensi näytelmän vuonna 1923 ja samainen Götzin lausahdus kuuluu hänellä seuraavasti: "Missä on paljon valoa, on varjokin musta (--)".
http://www.gutenberg.org/cache/epub/2321/pg2321-images.html
https://finna.fi
Goethe, Johann Wolfgang von: Götz von Berlichingen : Rautakäsi (suom. Hollo, 1923, Otava)
Goethe, Johann Wolfgang von: Götz von Berlichingen : Rautakoura (suom. A. Räihä, WSOY, 1899)
Huomautan heti alkuun, että me vastaajat olemme maallikoita emmekä voi antaa lainsääntöä koskevissa asioissa mitään juridisesti päteviä tulkintoja.
Laki Suomen lipusta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380) ei aseta erityisiä rajoituksia liputtamiselle. 4 §:ssä todetaan: ”Jokaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla.” Lipun turmelemisesta tai epäkunnioittavasta käytöstä voidaan kuitenkin tuomita sakkoihin (8 §). Asetus liputuksesta Suomen lipulla (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780383) määrittää liputuksen alkamisajaksi kello 8.00 ja lopetusajaksi auringon laskun tai viimeistään kello 21.00 (4 §), mutta näyttää koskevan ainoastaan valtion virastoja ja laitoksia.
Sisäministeriön sivuilla osoitteessa http://...
William Shakespearea on tutkittu paljon. Esim. kirjat
Peck, John "How to study a Shakespeare play" tai Kott,
Jan "Shakespeare tänään" löytyvät englantilaisen kirjallisuuden
tutkimuksen luokasta (Helsingissä 828). Anna-Leena Härköstäkin on
tutkittu jonkin verran, lähinnä yliopistojen pro gradu lopputöissä,
ja sielläkin pääosin hänen romaaniensa kieltä.
Tutkielmaasi vastaavaa vertailevaa tutkimusta näiden kahden
teoksen välillä ei ole siis tehty, mikä onkin oman tutkimuksesi
kannalta hyvä asia. Sillä mielestäni tärkein "tiedon lähde" on
kyseisten teosten huolellinen mutta samalla ennakkoluuloton
lukeminen ja sen perusteella päätelmien tekeminen. Ehkä olisi
hyödyllistä tutustua johonkin kirjallisuudentutkimuksen
oppikirjaan tai teoriakirjaan...
Aiheestasi löytyy runsaasti kirjaviitteitä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteisestä Plussa-tiedonhausta. Projektijohtamisesta manittakoon tässä seuraavat viitteet: Jalava, Urpo: Innovatiiviseen projektijohtamiseen, Tammi, 2000; Välimäki, Tomi: Henkilöstön osaamisen kehittämisen toteutuksen arviointi, Työministeriö,2000; Pelin, Risto: Projektihallinnan käsikirja, Projektijohtaminen, 1999; Ruuska, Kai: Projekti hallintaan, Suomen atk-kustannus, Helsinki 1999; Immonen, Stina: Osaamis- ja innovointirakenteiden kehittäminen, Työministeriö, 1998; Jalava,Urpo: Tietoa luova projekti--polku oppivaan organisaatioon, Kirjayhtymä, 1998; Bennis, Warren: Managing people is like herding cats, Kogan Page, 1998.
Voit tulla itse kirjastoon...
YLE:n Elävän arkiston mukaan Kanarialta kotiin soittava lentäjä esiintyi sarjassa Aatami ja Beetami.
Elävä arkisto: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/04/aatami-ja-beetami-nain-soitat-…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aatami_%26_Beetami
Puukon tupessa oleva merkki voisi periaatteessa viitata jonkin Syvärillä toimineen joukko-osaston tai -yksikön (epä)viralliseen tunnukseen, joka voisi olla luontevasti puhdetyön tekijän oma joukko. Toisaalta merkki on myös hyvin samanlainen kuin vuonna 1940 perustetun Suomen Aseveljien Liiton logo (suunnittelija Aarne Nopsanen): https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Aseveljien_Liitto . Tekijä on siis voinut vuonna 1942 ottaa mallia myös siitä ja tuoda tällä tavoin esiin talvisodan muistoa.
Puhdetöitä tehtiin erityisesti jatkosodan asemasotavaiheen aikana, jolloin yleistilanne rintamilla oli verrattain rauhallinen ja rintamajoukoilla oli enemmän vapaa-aikaa. Osa puhdetöistä tehtiin puhtaasti muistotarkoitukseen kotiin vietäväksi, mutta...
Viimeinen löytämäni viittaus lentolehtisten pudottamiseen taivaalta Suomessa on tämä Yleisradion julkaisema uutinen vuodelta 2013. Sen mukaan Forssassa aiottiin pudottaa 10 000 lentolehtistä ilmasta siivouspäivänä toukokuun 10.päivä. Tapahtuman järjestivät kaupunki ja keskustan yrittäjät. Lehtisissä tarjottiin erilaisia palkintoja ja etuja. Tarkoituksena oli innostaa ihmisiä siivoamaan paikkoja lentolehtisten poimimisen yhteydessä.
https://yle.fi/uutiset/3-6591834
Tämän blogin mukaan saman vuoden elokuussa Rovaniemen Wanhoja Markkinoita olisi mainostettu samalla tavalla.
https://www.veikkovasama.fi/blogi/?p=2245
Saksankielisiä Sibeliuksen sinfonia-tutkimuksia löytyi suomalaisista tietokannoista (Viola, Fennica, Linda, Plussa) ainoastaan yksi: Krohn, Ilmari: Der Formenbau in den Symphonien von Jean Sibelius (Helsinki : Suomalainen tiedeakatemia, 1942, sarja B ; 49: 1). Kannattaisi kääntyä esim. Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksen tai Sibelius-Akatemian kirjaston puoleen, heillä voisi olla tarkempaa tietoa saksannoksista (hakuteokset, saksalaiset musiikkitietokannat).
Tässä muunkielisen aineiston viitteet. Ringbom, Nils-Eric: Sibelius - sinfoniat. Howell, Tim: Jean Sibelius - progressive techniques in the symphonies and the poems. Murtomäki, Veijo: Symphonic unity - the development of formal thinking in the symphonies of Sibelius. Mann,...
Helpoiten saat tietoja Remeksestä DekkariNetti -sivulta, http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=RemesIlkka
ja Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175901005244
Kirjailijoista löytyy artikkeleita lehdissä ja uutisissa. Jos käyt kirjastossa, voit tehdä hakuja lehtien digiarkistoista. Lehtien arkistoja on yleensä ainakin kirjaston koneilla käytössä aika laajasti. Esimerkiksi Ylen sivuila on monenlaisia kirjoituksia https://yle.fi/aihe/t/18-185913 ja laajempi artikkeli taustatyöstä kirjoittaessa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/26/ilkka-remes-avaa-kirjojensa-ta… Kotimaisia nykykertojia 3 kertoo myös Remeksestä. Kirja löytyy kaikista yleisistä kirjastoista.
Sukupuolirooleista kuvataiteessa on kirjoitettu paljonkin. Useimmiten käsitellään sukupuolta kuvauksen kohteena. Mutta myös taiteilijan sukupuolen merkityksestä on kirjoitettu. Tässä joitakin kirjoja, joista voisit aihetta lähestyä:
- Katseen rajat: taidehistorian metodologiaa / toimittajat: Arja Elovirta, Ville Lukkarinen
- Näkyvä(i)seksi: tutkimuksia kuvien sukupuolikulttuurista
- Kuvien edessä: esseitä kuvan semiotiikasta / Altti Kuusamo
- Kuva ja vastakuvat: sukupuolen esittämisen ja katseen politiikkaa / Leena-Maija Rossi (toim.)
- Valokuvaa ei ole / Janne Seppänen
Kirjoja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Sijainnit löydät Helmetistä (www.helmet.fi).
Näistä lehtiartikkeleista voisi myös olla iloa:
- Emmi Fock :...
Sideerisestä astrologiasta löytyy tietoa esim kirjasta Myllyniemi, Panu: Astrologia uusiksi (2002). Google-haulla sideerinen astrologia löytyy mm. osoite http://www.siderealsigns.com/index.html , josta saa suomenkielistä valaistusta asiaan.
Grafologiaa käsitteleviä kirjoja on monia, esim. Vaarama, Pentti: Grafologian perusteet, Tamminen, Aarno: Käsiala - avain parempaan itsetuntemukseen ja Janerva, Juha :Käsiala ja luonteesi - grafologian opas luonnekuvien tulkintaan. Käsialantutkimus -asiasanalla löytyy kirjastojen tietokannoista lisää kirjaviitteitä. Mm. Suomen grafologisen yhdistyksen sivuilta pääsee asiaa tutkailemaan netin kautta.
Parapsykologiaan liittyvästä metagnomian käsitteestä sanotaan nettisivulla http://www.psychology4all.com/...
Seuraava perustuu Sacharin lyhyeen omaelämäkertaan sivulla
http://www.louissachar.com/Bio.htm.
ja kirjaan
Ulkomaisia nuortenkertojia 2 / Mervi Koski.
- Kirjastopalvelu, 2006.
Sachar syntyi 20.3.1954 New Yorkin East Meadowissa, mutta muutti perheensä mukana yhdeksänvuotiaana Kalifornian Tustiniin. Hän oli hyvä oppilas koulussa, mutta varsinaisen innostuksensa kaunokirjallisuuden lukemiseen hän sai vasta lukiossa. Mielikirjailijoita olivat tuolloin J.D.Salinger ja Kurt Vonnegut. Sacherin college-opinnot Ohiossa keskeytyivät pian isän kuoleman takia ja jonkin aikaa hän työskenteli mm. ovelta ovelle kauppiaana. Pian Sacher aloitti taloustieteen opinnot Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä. Samalla hän työskenteli...
Mainitsemaasi kirjaa ei ole julkaistu suomeksi ainakaan toistaiseksi. Tällä hetkellä Meg Cabotin kirjoista on suomennettu ainoastaan hänen Prinsessapäiväkirjat-sarjansa.
Prinsessapäiväkirjojen suomalaisena kustantajana on WSOY. Voit kysellä esimerkiksi suoraan heiltä, onko Avalon high -kirjoja saatavilla jatkossa myös suomenkielisinä:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm ja http://www.chinese-tools.com/names/. Suomalaisia nimiä näistä löytyy vain satunnaisesti....
Harmillista, että olet joutunut ihmettelemään varauksesi tilannetta. Varaus on kuitenkin ihan kunnossa ja tulee Tapiolan kirjastoon, kunhan ehtii.
Hyllyssä olevat kappaleet mainitsemastasi kirjasta ovat Kallion ja Kannelmäen kirjastoissa, joista niitä ei saa ennen kuin ensi vuoden puolella, koska molemmat kirjastot ovat remontissa. Varauksesi kohdistuu kaikkiin saatavilla oleviin kappaleisiin. Niitä on neljä, ja kaikki ovat tällä hetkellä lainassa. Kuten merkintä Varaus 2/2 kertoo, teoksesta on kaksi varausta, ja sinun varauksesi on jonossa toisena. Kannattaa lukaista Helmetin Ohjeita-sivulta kohta "Aineiston varaaminen".
Vastaisen varalle: jos haluat noutaa jostakin kirjastosta siellä paikan päällä olevan teoksen, on aina syytä ensin...
