Suomalaisen kirjakaupan verkkosivun kuvauksen kirjan juonesta löydät täältä:
http://www.suomalainen.com/sk/
Jos haluat tietää juonesta enemmän, sinun kannattaa lukea kirja.
Löytämäsi lisäksi uudehkoja suomenkielisiä kirjoja aiheesta ovat ainakin seuraavat:
- Konttinen, Että saatais sydämet avautumaan ”Yhteiskunnallinen mainonta nonprofit-organisaation viestinnässä (2006)
- Mäki, Markkinointi voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa (2005)
- Oy Veikkaus Ab:n harjoittama sponsorointi (2001)
Lisäksi löytyy useita 2000-luvulla ilmestyneitä englanninkielisiä teoksia aiheesta. Linda-tietokannasta parhaan tuloksen saa valitsemalla hakutyypiksi komentohaun ja kirjoittamalla ruutuun ”yleishyödylliset yhteisöt” and markkinointi tai ”nonprofit organizations” and marketing. Lindassa käytetään sekä suomen- että englanninkielisiä asiasanoja, joten usein kannattaa hakea molemmilla kielillä.
Tällaiseen kysymykseen on aika vaikea vastata yleisessä kirjastossa. Tilanne on hieman sama kuin sinulla kirjakaupassa, viitteitä sanakirjoihin voi antaa, mutta ei voi tarkalleen tietää, mitä sanakirjoja oppilaitoksessasi tavataan käyttää. Sinun kannattaisi kysyä asiaa oppiaineesi laitokselta. Seuraavilta sivuilta löydät Opinto-ohjauksesta huolehtivien tiedot, http://www.uku.fi/tht/opiskohjeet.shtml#opo , opetussihteerin tiedot löytyvät henkilökunnan sivulta:
http://www.uku.fi/tht/henkilokunta.shtml .
Sinun kannatta myös katsella kirjaston sanakirjoja ja tutkia, mitkä niistä vaikuttavat käyttökelpoisilta ja seurata mitä sanakirjoja käytetään paljon. Luultavasti sinun aineesi sanakirjat löytyvät Canthian kirjastosta. Se sijaitsee Kuopion...
Helmet-aineistohaussa voi materiaalimerkintänä tosiaankin olla Kooste. Tämä tarkoittaa sitä, että teos koostuu monista eri osasista, esim. korteista, nuoteista tai arkeista tai se on muuten vaikeasti määriteltävissä, esim. taidejulkaisu. (Esimerkiksi teos Juhlasta juhlaan).
Suomenruotsalaiselta kirjailijalta Elsa Boströmiltä ei ole suomennettu yhtään kirjaa, eikä hänen runojaan ole ilmeisesti suomennettuna antologioissakaan. Pari runosuomennosta on vuoden 1996 Parnassossa (n:o 4, s. 406), mutta kysymäsi runo ei ole niiden joukossa. Vaikuttaa siis siltä, että runoa ei ole suomennettu.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet hakuteoksen mukaan Salama-nimeä on otettu käyttöön suurena nimenmuutosvuonna 1906 etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kirjan mukaan mm. Granroth ja Holmberg vaihtuivat Turussa Salamaksi. Artikkelissa lmainitaan muitakin eri paikkakuntien nimenvaihdoksia.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan osa IV mukaan salama-sanalla on vastineita ostjakissa ja vogulissa, eli se on todella vanhaa suomalais-ugrilasita sanastoa ja tarkoittaa 'salamoida, leimahtaa, välähdellä'
Walden-nimestä ei kirjastomme kokoelmista löydy tietoa.
Lisää tietoa sukunimistä voi löytää kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta (myös ruotsinkielistä)
http://www.kotus.fi
ja sukututkimusseuran sivuilta
http://www....
Kotipalvelun historiasta ei ole tietääksemme toistaiseksi tehty mitään laajempaa selontekoa. Menemällä Googleen ja hakemalla asiasanoilla "kotipalvelu" ja "kirjastot" pääset monien eri kaupunginkirjastojen kotipalvelusivuille. Voit itse ottaa yhteyttä näihin kirjastoihin ja tiedustella kuinka heillä tätä palvelua on vuosien mittaan kehitetty.
Alla muutama verkko-osoite:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kotipalvelu/
http://www.tuusula.fi/teksti.tmpl?id=1121;numero=50987528
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/laitoskirjastot
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11884;8532;86907
http://www.nurmijarvi.fi/palvelut/kirjasto/fi_FI/kotipalvelu
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;108920;132696;135812…
http://kaupunginkirjasto....
Pentti Saaritsan runo Pientä ja hidasta on julkaistu alunperin kokoelmassa Tritonus vuonna 1976 (Kirjayhtymä).
Lisäksi runo on julkaistu kokoelmassa Saaritsa: Runoja 1965-1982, Kirjayhtymä, 1983.
R. L. Stinen kotisivuilla on lista Goosebumps-kirjasarjan kirjoista:
http://www.rlstine.com/#nav/books
Tietoa Nightmare Room -sarjan kirjoista löydät puolestaan täältä:
http://www.thenightmareroom.com/frames_flash.html
Stinen suomennetut teokset kustantajan verkkosivuilla:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=333
Katso myös:
http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio…
http://en.wikipedia.org/wiki/Goosebumps
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Nightmare_Room
Kyllä. Teosta on tilattu pääkaupunkiseudun yleisiin kirjastoihin 128 kappaletta kesä-heinäkuusssa. Tarkkaile tilannetta HelMet-tietokannasta. Kun ensimmäisen niteen tiedot ovat sinne ilmestyneet, voit tehdä varauksen.
Bandura eli kobza on ukrainalainen kansansoitin. 'Kobsarspieler' tarkoittaa banduransoittajaa. Nämä - monet heistä sokeita - olivat ukrainalaisia ammattimaisia kansanmuusikkoja, jotka säestivät banduralla kasakka-aiheisia eeppisiä balladeja.
Nikolai Gogolin esittäminen samassa kuvassa tämän perinneinstrumentin soittajan kanssa liittyy mitä ilmeisimmin kirjailijan taustaan: Gogol oli ukrainalainen, vaikka häntä yleensä pidetään venäläisenä, ja hänen kirjallinen tuotantonsa perustuu paljolti ukrainalaiseen kansanperinteeseen, mentaliteettiin, huumoriin ja kansankuvaukseen.
Bandurasta löytyy useitakin mainintoja Gogolin ukrainalaistarinoiden kokoelmasta Dikankan iltoja, joten aivan tuulesta temmattu ei soittimen ja kirjailijan yhteys ole....
Hei,
Kouvolan pääkirjaston palautusluukku löytyy kirjaston takaovesta. Siis sieltä Alkon ja entisen Anttilan puolelta taloa. Totta kai myös muihin Kyyti-kirjastoihin voi palautusluukun kautta palauttaa Kouvolan pääkirjastosta lainattua aineistoa.
Tekijänoikeus.fi-sivuston mukaan äänitteen lähioikeudet (muusikot, tuottaja ym.) päättyvät 50 vuotta julkaisun jälkeen, jos äänite on julkaistu Euroopan talousalueen ulkopuolella. Sen sijaan ETA-alueella julkaistujen suoja-aika on 70 vuotta.
http://www.tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/lahioikeudet/
Säveltäjän ja muiden luovien tekijöiden suoja-aika on 70 tekijän kuolemasta. Niinpä esim. J.S.Bachin (k. 1750) musiikki julkaistuna ennen vuotta 1942 on kaikin puolin vapaata.
Kirjaston kokoelmista vanhoja julkaisuja voi hakea esim. näiden hakusanojen yhdistelmällä: Bach historialliset äänitteet.
Outi-kirjastojen kokoelmissa vapaata Bachin musiikkia on mmm. oheisilla äänitteillä:
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?...
Netistä löytyy backgammonin sääntöjä suomeksi mm. osoitteista http://cs.joensuu.fi/~snikula/, http://www.nelostuote.fi/suomi/backgammonsaan.html, http://org.utu.fi/harrastus/bg/ .
"Heinillä härkien kaukalon" on alun perin ranskalainen joululaulu nimeltään "Entre le boeuf et l'âne gris" 1600-luvun lopulta. Reijo Pajamo kertoo laulun historiasta kirjassaan "Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat". Laulussa oli alun perin kuusi säkeistöä. Martti Korpilahti on kääntänyt niistä suomeksi neljä (säkeistöt 1-3 ja 6). Pajamon kirjassa ovat kaikki kuusi ranskankielistä säkeistöä ja niiden suomennokset. Suomentaja on Pirkko Lecorre. Vaikka laulussa kerrotaan lapsen syntymästä, viimeisessä säkeistössä ("Ristillä rinnalla ryövärin...") viitataan jo Jeesus-lapsen tulevaan kohtaloon.
Lähde:
Pajamo, Reijo: Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat (WSOY, 1982, s. 21-...
Varauksen voi peruuttaa itse verkkokirjastossa niin kauan, kuin se on jonossa. Kun varaus on kuljetettavana tai noudettavana, sitä ei enää itse pääse peruuttamaan. Varauksen voi kuitenkin perua ilmoittamalla asiasta kirjastoon esim. puhelimitse tai sähköpostitse. Jos varauksen peruuttaa ennen viimeistä noutopäivää, ei joudu maksamaan noutamattoman varauksen maksua, joka Seinäjoella on yksi euro.
Leima on Porzellanwerk Reichenbach -nimisen valmistajan. Numerokoodi kertoo astioissa usein valmistusvuoden ja kuukauden.
Robert E. Röntgenin teoksesta Deutsche porzellanmarken von 1710 bis heute (2007) saattaisi löytyä lisätietoa. Voit kaukolainata sen omaan kirjastoosi.
Manus tarkoittaa kustantamatonta teosta, joka on tekijänoikeudella suojattu.
Musiikkikustantajat MPA Finland, sanasto:
https://www.musiikkikustantajat.fi/tietoa/sanasto/
Suomen Musiikintekijät, Opas musiikintekijöille:
https://musiikintekijat.fi/neuvonta/opas-musiikintekijoille/
Rytmimanuaali, Mikä on kustannussopimus?:
https://rytmimanuaali.fi/mika-on-kustannussopimus/
