Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja -teoksessa (WSOY 2004) mainitaan s. 187, että Roosa tulee latinan ruusua merkitsevästä sanasta. Ruusu on kasvisymboliikassa "kukkien kuningatar", joka on kristikunnassa yhdistetty Neitsyt Mariaan. Ruusulla on useita symbolimerkityksiä: sillä on kuvattu kevättä, elämän voittoa, marttyyriutta, Kristuksen kärsimystä, neitsyyttä, täydellisyyttä, hyveitä ja salaisuuksien varjelemista.
Eeva Riihonen kertoo kirjassaan Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) s. 208, että Roosa on Rosan suomalainen muunnos, Rosa puolestaan on voinut aikanaan tarkoittaa myös hevosta tai ratsua (hros), jolloin se olisi lyhennys muinaissaksan Rosamundista (hevosten suojelija) tai Rosalindista (hevoskäärme).
Ainakin nämä merkitykset...
Suomalaiset etunimet -teoksen mukaan (tekijät Saarikalle-Suomalainen) Iisa on ollut alkujaan Alinan ja Idan lempinimi. Vastaava nimi ruotsinkielisessä almanakassa on Isa, joka yhdistetään Isabellaan, joka on italialainen muunnos nimestä Elisabeth. Elisabetin sanotaan Kustaa Vilkunan kirjassa " Etunimet" merkitsevän Eliseba Jumala on valani.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? kertoo, että Iisa voi olla lyhenne nimistä Aliisa, Raisa, Isabella. Jotkut pitävät nimeä lyhennyksenä Eufrosynestä (kr. iloinen, kirkas). Se voi myös olla lyhennys Isidorasta (Isiksen lahja). Lempiäisen Etunimet kirjassa mainitaan, että Iisa on kutsumamuoto Aliisasta ja Idasta. Saksan kielessä Isa on kutsumamuoto myös nimestä Louise.
Ohjeita taitoluistelupukuihin löytyy ainakin parista käsityölehdestä:
Suuri käsityölehti 2005, nro 1, sivu 22-23, 60
Tekijä: Kolehmainen, Teija
Nimeke: Esiintymispuvut jääprinsessoille
Huomautus: Elina Kiviojan suunnittelemat merihenkiset, sifonkihelmaiset esiintymisasut, naisten ja lasten mallit. - Ompelumallit kaava -arkilla
Toinen lehti:
Muotimuksu 2004, nro 4, sivu 33, 42-43
Hei katsokaa jääprinsessaa!
Huomautus: Lasten luisteluasu. - Ompelumallit kaava-arkilla
Näitä lehtiä voi tilata Helsingin kaupunginkirjastosta.
Periaatteessa kyse on samasta asiasta, eli termejä käytetään usein rinnakkain.
Mutta on kuitenkin aste-ero; sinfoniaorkesteri on yleistermi, jolla tarkoitetaan orkesteria, joka kykenee esittämään sinfonioita. Tämä tarkoittaa n. 70-100 soittajan määrää ja kokoonpanon tiettyä rakennetta (puhaltimet, jousi- ja lyömäsoittimet ym.).
Filharmoninen viittaa alkuperältään (tulee sanoista filos ja harmonikos, eli musiikin rakastaminen) musiikkiyhdistysten orkestereihin.
Eli termi on vähän virallisempi ja laajempi. Koska filharmoninen orkesteri voi tietysti soittaa myös vaikka kamarimusiikkia tai konserttoja.
Toki esim. Radion sinfoniaorkesteri soittaa muutakin kuin sinfonioita, mutta tällöinkin kyseessä on orkesterin erisnimi, eikä puhuta...
Verotukseen vaikuttaa se, onko aviopuolisoiden keskinäinen testamentti omistusoikeus- vai hallintaoikeustestamentti. Omistusoikeustestamentilla siirtyy omistusoikeus, hallintaoikeustestamentilla ainoastaan hallintaoikeus vainajan omaisuuteen leskelle. Koska kysymyksessä mainitaan lasten maksavan perintöveron, kyse lienee hallintaoikeustestamentista, jonka mukaan leski ei maksa lainkaan perintöveroa. Omistusoikeuden saaneiden perillisten kannalta lesken hallintaoikeus vaikuttaa heidän perintöverojaan pienentävästi, sillä hallintaoikeuden pääomitettu arvo pienentää sitä arvoa, josta heidän perintöveronsa lasketaan.
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun vastaajilla ei ole lainopillista pätevyyttä, joten tarkempien tietojen tarpeessa on syytä...
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Laulaja taivaan portilta, joka löytyy mm. kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan, Valitut runot 1910-1954.
Kokonaisuudessaan runo menee seuraavasti:
"Olen kuolleen laulajan sielu -
tulen kaukaa päältä maan,
ei mulla onnea ollut,
oli ihana kaipaus vaan.
Olen katsonut silmäni sokeiks
unelmaini kirkkauteen,
en onnea pyydä, mut unet
suo nähdä mun uudelleen."
Latinan sanajärjestys on melko vapaa, muttei kuitenkaan mielivaltainen. Myös latinassa on erityisesti hyvässä asiaproosassa tietynlaisia konventioita sanajärjestyksen suhteen. Kirjoittaja voi kuitenkin painottaa tekstissään eri asioita sanajärjestystä vaihtelemalla. Lyhyt suomenkielinen johdatus aiheeseen löytyy Tuomo Pekkasen Ars grammatica -teoksesta (Gaudeamus).
Runoudessa taas sanajärjestys on usein proosaa vapaampaa, mikä johtuu pitkälti runomitallisista syistä. Latinassa eri runomitat perustuvat pitkien ja lyhyjen tavujen vaihteluun. Esimerkiksi daktyylisen heksametrin kaava on seuraava: –⏕ | –⏕ | –⏕ | –⏕ | –⏑⏑ | –X. Kaavassa "–" tarkoittaa pitkää tavua, "⏑" lyhyttä tavua, "⏕" joko yhtä pitkää tai kahta lyhyttä tavua, "X"...
Katkelma on runosta, joka sisältyy Eeva Kilven teokseen Kuolinsiivous (2012, s. 42). Runo alkaa riveillä "Niin meiltä ei voida/ enää mitään pois ottaa.. (---)".
Heta on Hedvig -nimen suomalainen lyhentymä.
Hedvig ("taistelijatar")on vanha saksalainen nimi, jossa kumpikin osa merkitsee taistelua.
Hetan nimipäivä on 15.10. Se on hyväntekeväisyyttä harjoittaneen samannimisen Sleesian herttuattaren muistopäivä. Ruotsalaisessa almanakassa on edelleen Hedvig tuona päivänä. Ruotsin historian merkittävin nimen kantaja oli Hedvig Eleonora, joka oli Kaarle X Kustaan puoliso. Hänen kunniakseen nimi on otettu almanakkaan Ruotsissa vuonna 1668. Suomalaisessa almanakassa se on korvattu Heta -nimellä 1890. Karjalan kannaksella Hetaksi on kutsuttu myös Helenaa ja Helkaa.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2. tark. p. 2001)
Uusi suomalainen nimikirja/ etunimet: Kustaa Vilkuna (Otava, 1988).
Seuraavista kirjoista löytynee vinkkejä:
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykypäivään
Peacock, John: Men's fashion
Peacock, John: Fashion sourcebooks: the 1960's
Myös näistä nettiosoitteista löytyy tietoa 1960-luvun muodista:
http://desthea.com/muotimissio/index.php/teematyyli/60_luvun_muotia
http://www.tyylitaika.com/1960-luvun-muoti.html
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=33&t=577
Petri Virtasen lauluun ”Minun ystäväni” (laulun alkusanat: Minun ystäväni on kuin villasukka) on nuotit seuraavissa kirjoissa: MUSICA 3-4 : Oppilaan kirja. - [Espoo] : Warner/Chapell Music Finland, 2003. - ISBN 952-461-016-7. sivu 42. Tätä kirjaa ei ole Jokioisten kirjastossa, mutta Forssan kirjastossa se näyttää olevan hyllyssä musiikkiosastolla. MUSIIKIN mestarit 3-4 : [Oppilaan kirja] - Helsingissä : Otava, 2002. - ISBN 951-1-17492-4. sivu 6.
Googlaamalla "ystäväni on kuin villasukka" löytyi ainakin yksi blogi jossa laulun sanat ovat.
Kirjastonhoitajalla ei ole asiantuntemusta hyönteisten ja toukkien tunnistamiseen, joten voin vain esittää arvauksen, että kyseessä voisi olla joku juoksu- tai kaksoisjalkainen. Voit itse yrittää tunnistaa toukan tarkemmin alla olevien sivustojen avulla.
Sisätilojen tuholaiset: Tuhatjalkaiset https://www.hel.fi/fi/asuminen/asuminen-ja-terveys/kodin-tuholaiset/muu…
Suomen lajitietokeskuksen laji.fi (on myös foorumi, jossa voi kysyä)
Ötökkätieto.fi
Mikäli käytät Facebookia, sieltä löytyy Kysy luonnosta -ryhmä: https://www.facebook.com/groups/jyrki.makela/
Turku-nimi on tullut muinaisvenäläisestä toria eli kauppapaikkaa tarkoittavasta sanasta turgu. Turku-niminen paikkakunta on siis tarkoittanut nimenomaan Suomeen sijoittuvaa kauppapaikkaa erotuksena muun muassa Venäjällä sijainneista toreista, "turguista". Sanonta "Suomen Turku" vakiintui jo 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa, jolloin Turku oli ruotsalaisesta näkökulmasta nimenomaan Suomen Turku ja alueen hallinnollinen keskus.
Lähde:
Päivä pulkassa, pyy pivossa : suomalaisten sanontojen juurilla
Asunto-osakeyhtiöiden taloustilastossa on lukumäärä
http://tilastokeskus.fi/til/asyta/2009/asyta_2009_2010-09-24_fi.pdf sivulla kolme 79 149 yhtiötä.
Isännöintiliiton sivuilta saa vielä nämä tiedot http://www.isannointiliitto.fi/medialle/isannointialasuomessa. Isännöintiliiton arvion tarkempaa tasoa ei ole saatavissa.
HelMet-verkkokirjastosta löytyy vain yksi varsinaisesti thainkielisille suunnattu suomen kielen alkeisoppikirja, Seppo Seppäsen Thai puhuu suomea 1.
http://www.helmet.fi/record=b1907927~S9*fin
Kokoelmiimme sisältyy muuten runsaasti oppimateriaaleja suomea vieraana kielenä opiskeleville. Kirjoita hakukenttään "suomen kieli" ja "kielikurssit".
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Veeti on Fredrikin suomalainen muunnos. Fredrik puolestaan on alkuaan germaanien rauhallinen hallitsija, rauhan valtias. Suosittu nimi muunnoksineen monissa kielissä, esim. saksan Friedrich, Fritz, englannin Freddy, hollannin Frederik, espanjan Federico. (Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?)
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät seuraavat Marilyn Monroe -elämäkerrat:
Alanen, Antti: Marilyn : alaston naamio : Marilyn Monroen elokuvat (Valtion painatuskeskus 1982, täydennetty painos Edita 1996)
Churchwell, Sarah: Marilyn Monroen monta elämää (Ajatus 2006, alkuteos The many lives of Marilyn Monroe)
Korda, Michael: Kuolemattomat (Otava 1993, alkuteos The immortals, kirjan aiheena Monroen lisäksi John F. Kennedy, Robert Kennedy ja J. Edgar Hoover)
Monroe, Marilyn: Nuoruuteni (Otava 1975, alkuteos My story)
Spoto, Donald: Marilyn Monroe (Tammi 1993)
Summers, Anthony: Jumalatar : Marilyn Monroe (WSOY 1986)
Zolotov, Maurice: Marilyn Monroen elämä (Otava 1964, alkuteos Marilyn Monroe)
Joyce Carol Oatesin Blondi (Otava...
1. Synnytykset hoidettiin 1960-luvulla Oulussa Tuiranpuistossa sijainneessa sairaalassa. Synnytyslaitos valmistui vuonna 1925 ja se otettiin seuraavana vuonna käyttöön. Synnytyssairaalana paikka sai toimia Oulun yliopistollisen keskussairaalan tuloon asti, vuoteen 1975. Sairaala kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Tuiran rakennuskantaan. Lisäksi asiakaskommentissa kerrotaan, että Oulun diakonissalaitoksella on myös syntynyt oululaisvauvoja 1960-luvulla.
2. Tästä Google Mapsin kartasta voi katsoa, mitä paikalla jossa Huvilatie on 1960-luvulla sijainnut, on nykyään. Huvilatie on jäänyt tavallaan Merikoskenkadun rakentamisen alle:
http://goo.gl/maps/i6UL3
3. Ritva Toropaisen väitöskirja Oulun paikannimet (2005) kertoo, että nimi...
Facta-tietopalvelu kertoo näin: "Historiallisessa mielessä Suomesta voidaan puhua, siinä merkityksessä kuin se nykyään ymmärretään, oikeastaan vasta vuodesta 1809 alkaen. Esihist. ajalla asutus oli hajanaista eikä yhtenäisia maarajoja ollut. Keskiajalla Suomi joutui Ruotsin yhteyteen, ja pitkään nimityksellä Suomi ymmärrettiin Varsinais-Suomea. Ruotsin valtakunnan osana, vuoteen 1809 asti, Suomi oli alue muiden joukossa, osa valtakuntaa. Vasta Venäjän vallan aikana, vuodesta 1809 itsenäistymiseen 1917 asti, Suomi muodosti selkeästi omanlaisensa autonomisen alueen Venäjän valtakunnassa."
Suomen historiasta ja esihistoriasta löytyy myös tietoa muista tietosanakirjoista sekä historia-teoksista.
