Suuri käsityölehti oli vuosina 1974-1992 nimeltään Suuri käsityökerho. Lehti alkoi siis ilmestyä vuonna 1974. Vuosien 1974-1981 lehdet ovat Varastokirjastossa Kuopiossa, lukuun ottamatta näitä puuttuvia numeroita: 1975:1,1977:1, 1976: osa kaavoista:
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.341403
Voit pyytää lehtiä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Alla tietoa Hyvinkään kirjaston kaukopalvelusta:
https://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjaston-palv…
'kostua'-sanalla on Kielitoimiston sanakirjan mukaan myös merkitykset 'hyötyä', 'voittaa' 'saada etua'.
Sanalla ei siis välttämättä tarkoiteta minkäänlaista vetistymistä.
www.kielitoimistonsanakirja.fi
Entisaikaan lapset pyritiin kastamaan jo ensimmäisen viikon aikana, n. 1-3 päivää syntymän jälkeen. Mutta 1800-luvun loppupuolella aika piteni muutamaan viikkoon. Aikavälin piteneminen johtui vastasyntyneen lapsen terveydellisistä syistä. Nykyään lapset kastetaan n. 4-6 viikon vanhoina. Digi- ja väestötietovirastoon tieto nimestä on toimitettava 3 kuukauden kuluessa.
Mitään selvää selitystä en löytänyt nykypäivän suomalaiselle nimenantoperinteelle. Mutta voisi päätellä, että perinne juontaa juurensa 1800-luvulta ja sitä varhaisemmilta ajoilta. Nimen ilmoittaminen ja kaste liittyivät silloin tiiviisti yhteen ja tämä yhteys on säilynyt näihin päiviin saakka.
Lähde:
Pentti Lempiäinen: "Ristiäiset - valmistamme kastejuhlan" (Kirjapaja,...
Kirjaston lyhennesanakirjoista ja muistakaan ei löytynyt nyt vastausta kysymykseesi, joten käännyin Kotimaisten kielten keskuksen neuvonnan puoleen: https://www.kotus.fi/sanat.
Vastauksen mukaan Kotuksestakaan ei löydy tietoa tuollaisesta lyhenteestä. Kielitoimiston neuvoja kysyi mm. 1800-luvun kielen ja vanhan kirjasuomen asiantuntijoilta, mutta lyhenne ei ole heillekään tullut missään vastaan. Voisiko kyse olla pikakirjoittajan nimikirjaimista? Yksi kollegoista muisteli joskus nähneensä 1800-luvulla ilmestyneessä tekstissä tapauksen, jossa oli käytetty etu- ja sukunimen viimeisiä kirjaimia anonymiteetin vuoksi.
Jos romaanin tekstistä ei löydy mitään vihjettä tai vastausta lyhenteen tulkintaan, ei auttane muu kuin kysyä...
Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan uutena oppiaineena vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys...
Larin-Kyöstin runosta Itkevä huilu näyttää löytyvän kaksi hieman erilaista versiota. Niistä toinen on julkaistu 24.11.1900 Lukutupa-lehden numerossa 18-19, ja toinen vuonna 1903 runokokoelmassa Kellastuneita lehtiä. Lehti ja kirja ovat luettavissa Kansalliskirjaston digipalvelussa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722835?term=Itkev%C…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923156?page=65
Valitettavasti ei syntymä- tai kuolintietoja löytynyt kirjoista tai tietokannoista. Kirjasta Suomen kansallisfilmografia (osa 4, vuodet 1948-1952) ilmenee, että Trina Taipale esitti Laitakaupungin laulu -elokuvassa (1948) Railia, Hanskin tytärtä ja Prinsessa Ruusunen -elokuvassa (1949) Tähdetärtä ja sairaanhoitajaa Vain kaksi tuntia -elokuvassa (1949). Ruma Elsa -elokuvassa (1949) hänet mainitaan nimeltä näyttelijäluettelossa, mutta roolia ei ole tarkemmin nimetty.
IMDB (International Movie Database) sisältää tiedon, jonka mukaan hän löytyy omana itsenään 7-minuuttisesta Jussit on jaettu ja juhlittu -lyhytdokumentista, jolla on alaotsikko "Välähdyksiä Filmijournalistit r.y:n kunniapalkintojen jakotilaisuudesta 14.V.1948". ...
Libplussa ei valitettavasti kerro varsinkaan vanhemmasta kirjallisuudesta kuin perustiedot, joten tässä tapauksessa täytyy turvautua muihin keinoihin:
Tarkemmat sisältötiedot ruotsinkielisestä kirjallisuudesta voi katsoa Ruotsin kansalliskirjaston luettelosta (http://www.libris.kb.se/), jonka mukaan kyseinen näytelmä löytyy ruotsiksi teoksesta Moliere: Komedier 1. Se on saatavissa Töölön kirjastossa, Espoon pääkirjastossa, Kauniaisten kirjastossa, Opiskelijakirjastossa ja Teatterikorkeakoulun kirjastossa.
Tässä vielä Ruotsin kansalliskirjaston tiedot teoksesta, jota etsit:
Författare:Molière, Jean Baptiste
Titel:Komedier / i svensk tolkning av Allan Bergstrand
Deltitel: Bd 1
Utgivningsår:1965
Omfång:[2], xxii, 457, [2] s., 12 pl.-bl....
Topeliuksen kirjoittama "Kuninkaan sormus" -tarina sisältyy "Välskärin kertomuksia" -teossarjaan, josta on myös lyhennettyjä laitoksia. (Sarjoissa teksti on yleensä lyhentämättömänä, yksiosasisissa teoksissa lyhennettynä)
Myös ruotsinkielisestä teoksesta "Fältskärns berättelser" on ilmestynyt hyvä lyhennetty laitos Niloe-biblioteketin "Blå serien" -sarjassa.
Sarjakuvapuolelta mainittakoon Kari Suomalaisen tekemä, Välskärin kertomuksia vapaasti mukaileva "Välskärin kertomuksia" -sarjakuvakirjanen.
Kansanterveyslaitoksen Internet-sivuilla on matkailijan terveysopas ( http://www.ktl.fi/oppaita/matkailijan/ ), jossa on tietoa mm. matkailijan rokotuksista ja rokotussuosituksista maittain. Oppaassa on myös paljon muuta matkailijoille suunnattua terveysasiaa. Matkailijan terveysopas on saatavissa painetussakin muodossa, ja sitä on lainattavissa kirjastoissa.
Kysymykseesi on vaikea vastata tietämättä, millä paikkakunnalla asut. Ainakin suurimpien kaupunkien valikoimissa on myös venäjänkielisiä lehtiä. Sinun kannattanee joko soittaa kotikirjastoosi tai selvittää sen internetsivujen kautta, onko lehtiä kotikuntasi kirjastossa.
Historiantietoja voit paikkailla vaikkapa näillä teoksilla:
Maailmanhistorian pikkujättiläinen / Seppo Zetterberg. WSOY 1988.
Suomen historian pikkujättiläinen / Seppo Zetterberg.WSOY 1987.
Katajamäki, Unto: Historian ydin. 1 : Yleisen historian kertausta 1800-luvulta nykypäivään. WSOY 1991.
Katajamäki, Unto: Historian ydin. 2 : Suomen historian ja yhteiskuntaopin kertausta. WSOY 1992.
Virginia Woolfista ei juuri löydy suomenkielisiä elämäkerrallisia internetsivuja, mutta voit käydä tutustumassa esim. seuraavaan sivuun, jos siitä olisi hyötyä: http://www.helsinki.fi/hum/hist/yhd/julk/utopia01/tuomaala.html
Englanninkielinen Woolfin elämäkertatietoja sisältävä sivu löytyy osoiteesta http://www.kirjasto.sci.fi/vwoolf.htm
Englanninkielisiä Woolf-aiheisia linkkilistoja löytyy esim. osoitteista http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Authors/Literary_Fictio…
Englannin Virginia Woolf Societyn sivut löytyvät osoitteesta http://www.virginiawoolfsociety.co.uk/index.html
Tietoa Woolfista löytyy myös suomenkielisistä kirjoista. Esim. Woolf, Virginia: Elettyjä hetkiä (Kirjayhtymä 1986), Kansojen kirjallisuus 11 (WSOY 1978...
Kyseessä on kappale nimeltä "Mä elän vieläkin", alkuperäiseltä nimeltään "Highwayman". Jos laulun tekstistä on vain pätkä tiedossa, sitä voi käyttää hakulauseena lainausmerkkien välissä esim. Googlessa.
Laulun alkusanojen perusteella kappaleita voi hakea esim. VIOLA -tietokannasta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm, johon pääsee maksutta kirjastoista.
Valitettavasti tuollaista CD:tä ei ole Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta sen sijaan esim. Helsingistä ja Espoosta niitä löytyy ja voi tilata meidän kauttamme kaukolainaksi.
Kaukolainasta joutuu asiakas maksamaan ilmoituskulut, mikäli kaukolaina tulee sellaisesta kirjastosta, joka ei peri kaukolainamaksua. Mikäli perii, asiakas maksaa kirjaston hinnaston mukaisen kaukolainamaksun. Tämä kannattaa tarkistaa meidän virkailijamme kanssa erikseen, ja joko antaa lupa maksullisesta paikasta tilaamiseen tai sitten ei. Jätä kaukolainapyyntö esim. sähköpostitse, osoitteella http://kasi.kirjasto@vaasa.fi .
Mukana viestissä täytyy olla aineiston tiedot:
Teos Route 66 : route Deutschland 2003
Julktiedot Ede : Route 66, c2002
CDROM
Voit...
Viitasaaren kirjaston kokoelmista ei näytä löytyvän keräilylehtien hintaopasta. Viitasaaren kirjaston aineistoa voi hakea osoitteesta: http://www.viitasaari.fi/index.php?id=4.5.2. Täältä voitte etsiä Jyväskylän ja lähialueiden kirjastojen kokoelmista kyseistä teosta: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. Sen mukaan esim. Jyväskylän kaupunginkirjaston käsikirjastossa (ei ole lainattavaissa) on Keräilylehtien hintaopas 2003-2004. Sen uudempaa lehtien hintaopasta en löytänyt myöskään pääkaupunkiseudun aineistohausta.
Otavan iso musiikkitietosanakirja kertoo seuraavaa: "Popmusiikki (engl. pop music, lyhenne sanasta popular music) viittaa musiikinlajiin. Rock and roll-musiikin läpimurron jälkeen (1956) on popmusiikkia yhä yleisimmin alettu kutsua rockiksi tai rockmusiikiksi."
Yksinkertaistaen sanottuna: popmusiikki on yleisnimike ja rock on sen alalaji, mutta nykyään usein popmusiikkia kutsutaan rockiksi.
Popmusiikissa on paljon erilaisia tyylisuuntia, jos haluat saada jonkinlaisen rungon eri kehitysvaiheista, niin voit käydä kirjaston käsikirjastossa olevasta OTAVAN ISO MUSIIKKITIETOSANAKIRJASTA (Osa 4 kohdasta: popmusiikki)käydä lukemassa. Tästä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löydät itsellesi lähimmän kirjaston, jossa teosta on: http://www....
Kirjaston Asko-koneilla käytetään vain numeroja sisältävää pin-koodia, koska samaa pin-koodia käytetään myös kirjaston lainausautomaateissa. Lainausautomaatin numeropaneeli ei sisällä kirjainnäppäimiä. Jotta asiakkaan saama pin-koodi toimisi sekä Asko-koneissa, HelMet-palvelussa että lainausautomaateissa, on sen oltava numeropohjainen.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (2004) kertoo, että Mitja on Suomen ortodoksisessa kalenterissa mainittu Demetrioksen eli Diitrin venäläinen kutsumamuoto. Lisäksi Mitjan lähtökohtana voi olla Mikael. Demetrios-nimen
pitkähkö selitys löytyy tästä Lempiäisen kirjasta.
Ortodoksinen kalenteri löytyy http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Runouden historiasta löydät tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
- Palmgren: Johdatus kirjallisuustieteeseen
- Suomen kirjallisuus, osa 8: kirjallisuuden lajeja.
Sananlaskujen teoriaan ja tutkimukseen on perehdytty Outi Lauhakankaan teoksessa Puheesta ihminen tunnetaan.
