Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot toimivat yhteistyössä, ja asiakas voi varata aineistoa mistä tahansa em. kirjastoista ja tilata sen omaan lähikirjastoonsa. Jos siis Haukilahden kirjastossa on kirja jonka haluat lainata, voit tilata sen Leppävaaraan. Aikuisten aineiston varaus maksaa 0,50 € ja maksetaan varausta noudettaessa.
Kaukolaina on laina, joka on tilattu Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ulkopuolelta. Haukilahdesta Leppävaaraan tuleva varaus ei ole siis kaukolaina. Kaukolainat ovat kalliimpia kuin tavalliset varaukset.
HelMet-kirjastojärjestelmään tehdyn varauksen voi peruuttaa joko Internetin kautta tai pyytää kirjastossa virkailijaa peruuttamaan varauksen.
HelMetissä varauksen peruuttaaminen...
En löytänyt viitteitä Käräjämies-suvusta kirjaston painetuista lähteistä (esim. Uuusi suomalainen nimikirja, Pirjo Mikkosen Sukunimet, Juhani Pöyhösen Suomalainen sukunimikartasto, Leif Metherin Sukuhakemisto). Myöskään Suomen sukututkimusseuran luettelo suvuista joita tällä hetkellä tutkitaan ei tuntenut Käräjämies-sukua.
Suomen sukututkimusseuran sivuilta http://www.genealogia.fi saa apua sukutukimukseen liittyvissä kysymyksissä. Voit liittyä postituslistaan ja sen kautta etsiä tietoa. Aloita sukututkimus-linkin takaa löytyy ohjeet miten edetä ja HisKi-tietokannasta pääset selailemaan kirkonkirjoja.
En löytänyt Suomen kansallisbibliografiasta yhtään suomenkielistä pahkatöitä käsittelevää kirjaa joten vaikuttaa siltä, ettei nimenomaan niistä kertovia kirjoja ole olemassa. Joissain puutöitä käsittelevissä kirjoissa on tietoa pahkatöistä. Puutyöt onkin käyttökelpoinen asiasana. Esim Stephen Corbettin Suuressa puutyökirjassa on jonkin verran pahkatietoutta samoin Valittujen Palojen Kotinikkarin niksikirjassa. Lehtiartikkeleiden tietokannasta Aleksista löytyy joitain viitteitä. Sinne pääset kirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi linkistä Tiedonhaku klikkaamalla Digitaalinen aineisto ja tietokannat ja valitsemalla sieltä tietokannan Aleksi. Kirjoita hakukenttään esim Pahkat. Myös sanalla Kuksat löytyy joitain viitteitä.
Pääkaupunkiseudun www.helmet.fi tietokannasta löytyi seuraava 4 cd-levyn kokoelma: Hot Rods & Custom Classics: Cruisin' songs & highway hits (kokolema autoihin, hot rodeihin ja amerikklaiseen autokulttuuriin liittyvää musiikkia, enimmäkseen rock and rollia, englanninkielinen) Helmet- sanahakua käyttämällä löytyy myös erillisiä autoaiheisia lauluja (voi käyttää hakusanoina esim. auto, autot, car, cars) ja rajata CD-LEVY.
Jännityskirjallisuudesta löydät tietoa esimerkiksi näistä kirjoista, jotka löytyvät Tuusulan pääkirjastosta:
- Symons, Julian: Murha! Murha ! : Salapoliisikertomuksesta rikosromaaniin.
- Pidättekö dekkareista : jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa.
Internetistä löytää myös paljon dekkaritietoa. Suosittelen, että käyt katsomassa vaikkapa Makupalat-sivulta jännityskirjallisuuden linkkejä. Linkit löydät osoitteesta www.makupalat.fi kun menet kohtaan kirjallisuus ja sieltä, klikkaat auki kohdan Dekkarit. Scifi. Fantasia, https://www.makupalat.fi/fi/k/428/hae?category=114630&sort=title&order=…
M-kirjailmella en ole löytänyt vene-sanaa.
http://www.kainuunterva.com/index.php?option=com_content&task=view&id=1…
mm. yllä olevalta tervprojektin sivulta löytyy veneelle nimi "Paltamo"
Oulujoen vesistössä tervaa kuljetettiin pitkällä jokiveneellä, jota kutsuttiin myös nimellä "Paltamo". Vene on kehittynyt kainuulaisesta soutuveneestä ja sitä on valmistettu ainakin 1600-luvun loppupuolelta. Alkuaikoina veneet olivat 7-9 m pitkiä, joihin mahtui kymmenkunta tynnyriä. Myöhemmin vene kasvoi lopullisiin mittoihinsa 11- 15 m pitkäksi ja n. 25 tynnyriä kantavaksi veneeksi, jolla yleensä kaksi soutajaa ja perämies veivät tervalastinsa Ouluun. Veneen keulanousu (haonnousema 1:5) teki veneestä pintaan pyrkivän ja mahdollisti raskaankin...
Licia on tytön nimi ja äännetään LEE-shah. Tämän latinalaisperäisen nimen merkitys on "Lyciasta" tai "Lyceasta". Lycia / Lycea oli paikkakunta Vähä-Aasiassa. Italiankielisille merkitsee tämä paikka Licia -nimen alkuperää. Nykyään englanninkielisissä maissa Licia -nimeä pidetään lyhyempänä muotona toisista nimistä kuten Alicia tai Felicia.
Lisää tietoa esim. täällä: http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Licia
http://italian.about.com/library/name/blname_licia.htm
Teosta Tiibetinspanieli, joka kuuluu sarjaan Suomen suosituimmat koirarodut ja jossa yhtenä tekijänä on Petra Palukka, on hankittu Espoossa Leppävaaran kirjastoon ja Vantaalla Martinlaakson kirjastoon ja kirjastoautoon. Tällä hetkellä se on paikalla Martinlaakson kirjastossa. Mikäli kirjastokorttiinne on yhdistetty tunnusluku (PIN-koodi) voitte tilata kirjan lähimpään kirjastoonne osoitteesta www.helmet.fi . Jos tunnuslukua ei ole tai se on unohtunut, tilaus onnistuu myös soittamalla kirjastoon ja antamalla kirjastokortin numeron. Kirjasta peritään varausmaksu 50 senttiä noudettaessa.
Porin kaupunginkirjasto (tuskinpa moni muukaan kirjasto nykyään) ei tee poistettavista kirjoistaan listoja, joista asiakkaat voisivat varata haluamiaan kirjoja. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää seurata "Kirjakirpussa" myytäviä kirjoja. Olethan käynyt Porin antikvariaateissa, joita nykyisellän ei ole kuin pari olemassa. Kirpputorit ovat myös paikkoja, joista saattaa löytää etsimänsä. Onnea kirjan etsintämatkalle!
Kirjailija Måns Gahrton on syntynyt vuonna 1961 Lundissa Ruotsissa ja elää edelleen. Lisää tietoa löydät Kirjasampo.fi:stä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Tekijänoikeus on voimassa vielä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Yksittäiset runot ovat tekijänoikeuslain alaisia. Mutta jos esityksessä runo on vain siteerauksen kohteena, se voidaan esittää ilman tekijän lupaa. Tuolloin tietenkin tekijä ja teoksen nimi on mainittava ja siteeraus merkittävä selvästi.
Lähde: Niiranen, Valtteri: Tekijänoikeuden tietosanakirja. 1998.
Ks. myös: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/runot.ppt .
Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta löytyy myös vastaavanlainen kysymys, hae arkistosta hakusanoilla 'runot' 'tekijänoikeus'. Suomen Kirjailijaliiton sivulla on myös tekijänoikeusasiaa: http://www.suomenkirjailijaliitto.fi/tekijanoikeus.asp .
Hei!
Täältäpä löytyvät Kuopion kaupunginkirjastoon hankitut mikrokortti- ja mikrofilmiluettelot:
http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/050407095326310/$File/sukutu…
Nettiosoite löytyy myös kirjastomme kotisivun kautta, kohdasta Hakemisto kirjaston palveluista ja sieltä kohta Sukututkimus.
Mikrofilmejä voi lukea pääkirjaston lehtisalin sukututkimushuoneessa. Mikrofilmien lukulaite on hyvä varata etukäteen,
ks. http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/110806120441050?OpenDocument
Kyselin asiaa muutamilta kollegoilta. Kuivaherneet eivät varmaan mene miksikään noin pitkästä liottamisesta, jos hygieniasta on huolehdittu kunnolla. Kannattaa kuitenkin olla järkevän varovainen ja tutkia aistinvaraisesti, etteivät herneet ole pilaantuneet. Kesäkuumalla ruoka-aineet yleisesti ottaen pilaantuvat herkästi. Jos olet yhtään epävarma ruoan syömäkelpoisuudesta, jätä se mieluummin syömättä.
Lahden kaupungin Veranta-hanke on päättynyt toukokuussa 2011.
Ikäihmisille kulttuuripalveluja tuottaneen Veranta-hankkeen asioissa voitte jatkossa olla yhteydessä vs. kulttuurisihteeri Ann-Mari Karviseen, puh. 050 387 8792 tai ann-mari.karvinen(at)lahti.fi.
Lahden kaupunginkirjastossa toimii Seniorien kirjastopalvelut-tiimi, jonka vetäjänä on Kirjastoauto-osaston osastonjohtaja Sanna Kuosa. Häneen voi ottaa yhteyttä ko. asioissa.
sanna.kuosa@lahti.fi tai puh. 812 5561, 050 398 5961.
Maanantaina 7.5. Studio55 -ohjelmassa haastateltiin rovaniemeläistä nelosten äitiä, Orvokki Niemistä. Ohjelma on katsottavissa MTV3:n Katsomo-palvelussa. http://www.katsomo.fi/?progId=120415 (vaatii toimiakseen Silverlight-ohjelmiston, jonka voi ladata sivulta).
Studio55:n kotisivuilta löytyy kaksi artikkelia aiheesta:
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1539272/nelosten-aiti-ke…
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1539271
Artikkeleista ilmenee, että Orvokki Nieminen on kirjoittanut kokemuksistaan teoksen "Näen juhannusruusujen kukkivan kauniimmin". Kirja on tilattu Lahden kaupunginkirjastoon. Tällä hetkellä siihen on kolme varausta.
On olemassa ainakin kolme Kuin varas yöllä -nimiseksi suomennettua elokuvaa. Frank Borzagen melodraama on vuodelta 1937, Donald W. Thompsonin kauhufantasia vuodelta 1979 ja Douglas Day Stewartin jännityselokuva vuodelta 1984. Tietoa näistä elokuvista löytyy kansallisfilmografia Elonetin kautta:
http://www.elonet.fi/fi/haku#/kuin%20varas%20y%C3%B6ll%C3%A4
Mikään näistä elokuvista ei taida käydä hengellisestä elokuvasta. Näitä elokuvia ei ole suomalaisissa kirjastoissa.
Olisiko sinulla tarkempaa tietoa etsimästäsi elokuvasta?
Saatte Vera-asiakastunnukset menemällä Polvijärven kirjastoon, missä teidät rekisteröidään Vera-asiakkaaksi. Voitte myös rekisteröityä verkossa verkkolomakkeella http://vaarakirjastot.fi/fi/celia Saatte Vera-tunnukset turvapostina sähköpostiosoitteeseenne. (Viestin, jossa ne ovat voi aukaista uudelleen ainoastaan sillä laitteella, jolla ne on ensimmäisen kerran aukaistu.) Voitte kuunnella Celia-kirjoja joko suoratoistona tai tallennettuna. Jälkimmäisessä tarvitaan Pratsam Reader -ohjelma, jonka tunnukset ainakin kirjastossa rekisteröidyttyäne tulevat myös automaattisesti sähköpostiinne.
Pentti Järvisen kuunnelmassa "Vainaja virittää ansan" 26 minuutin kohdalla soi saksalaisen Theo Mackebenin (1897 - 1953) säveltämä Warum? (Miksi?) elokuvaan "Der Student von Prag" (1935). Laulun sanat ovat osa Johann Wolfgang von Goethen runoa "Warum gabst du uns die tiefen Blicke".
Warum? on tullut erityisen tunnetuksi puolalais-virolaisen laulaja ja näyttelijä Miliza Korjuksen (1909 - 1980) tulkitsemana. Laulua on suomeksi esittänyt mm. Mauno Kuusisto.
https://areena.yle.fi/1-4079748
https://fi.wikipedia.org/wiki/Theo_Mackeben
https://fi.wikipedia.org/wiki/Miliza_Korjus
http://www.imdb.com/name/nm0466295/bio?ref_=nm_ov_bio_sm
http://www.mumag.de/gedichte/goe_jw37.html
Uni tulee ulkoa -laulun nuotit ja sanat löytyvät nuottikokoelmasta: "Tuuti lasta : 35 kauneinta kehtolaulua". Nostoväkinäyttämö: Hölmöläisiä -LP-levyltä löytyy kappale äänitteenä.
