På Åbo stadsbibliotek har vi förutom Aleksi och Artikelsök också tillgång till Helecon Nordic (Handels-
högskolan i H:fors), som också är en referensdatabas. Dessutom kan du pröva på Ebsco, som är en referens- och fulltextdatabas i Internet och innehåller engelskspråkiga tidskrifter från olika områden. Dessa kan användas på huvudbibliotekets referensavdelning, andra våningen.
På adressen http://www.tukkk.fi/kirjasto/Kirjastotietokantasivu.htm ser du vilka databaser är tillgängliga på Finska Handelshögskolan i Åbo.
FAO:n koko maailman ravintotilannetta käsittelevän kansainvälisen konferenssin raportti
Final report of the Conference / International Conference on Nutrition, Rome, December 1992
on Terveystieteiden keskuskirjastossa, http://www.terkko.helsinki.fi/ . Saman konferenssin raportti on myös netissä osoitteessa http://www.fao.org/docrep/U5900t/u5900t01.htm . FAO:n netissä olevia raportteja voi hakea osoitteesta http://www.fao.org/docrep/ . Viikin tiedekirjastossa, http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/ , on FAO:n julkaisu World food survey, osa 6, 1996.
FAO: yllämainitulta sivulta voi hakea esim. vapaatekstihakuna seuravilla sanoilla: world food survey.
Näin haettuna tuli tulokseksi mm. The state of food and agriculture 2000 . Tietueessa...
Laivojen mäntähöyrykoneista löytyi seuraava viite FENNICA-tietokannasta. Kirja on ainakin Helsingin yliopiston kirjastossa, yhteystiedot http://www.lib.helsinki.fi/ .
Railo, Y. K.: Laivojen mäntähöyrykoneet : käytännöllinen oppi- ja käsikirja teknillisiä oppilaitoksia, koneen suunnittelijoita ja konemestareita varten, 1938. (2. painos 1948)
Mäntähöyrykoneista ja höyrykoneista on seuraavat viitteet Helsingin teknillisen korkeakoulun TEEMU-tietokannasta:
Kyrklund, H: Mäntähöyrykoneet : prof. H. Kyrklundin Teknillisessä Korkeakoulussa pitämien luentojen mukaan. Teknillinen korkeakoulu, 1946
Rousi, Lauri: Höyrykoneet. Kansanvalistusseuran Kirjeopisto, 1950
Höyrykoneoppi : teknillisiä oppilaitoksia varten, toimittanut Emil Saraoja, 7. uus. p.,...
Koulukiusaamista käsitteleviä kirjoja Turun kaupunginkirjastossa on mm. luokassa 38.5.
Esim. Salmivalli, Christina: Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä tai Riihelä, Monika: Koulukiusaaminen
ovat tällä hetkellä paikalla.
Asiasanalla "koulukiusaaminen" löytyy 27 viitettä.
Kaivatut vihreäkantiset Laatokan Karjalaan sijoittuvat lastenkirjat lienevät Vuokko Niskasen 70- ja 80-lukujen taitteessa ilmestynyttä Hiekkalan lapset -sarjaa. Siihen kuuluu kaikkiaan kahdeksan kirjaa: Hiekkalan lapset (1978), Hiekkalan lapset matkustavat (1978), Arvo ja Inkeri (1978), Olavi oppii lukemaan (1979), Hyvästi Hiekkala (1979), Älä pelkää, Inkeri (1983), Hiekkalan lapset evakossa (1984) ja Hiekkalan lasten ilonpäivät (1985). Ainakin Hyvästi Hiekkalaan sisältyy kartta. Vuonna 1999 Hiekkalan lasten tarinat julkaistiin kahtena yhteisniteenä Hiekkalan lapset ja Hiekkalan lapset uuteen kotiin, joista ensiksi mainittu sisältää sarjan viisi ensimmäistä ja jälkimmäinen kolme viimeistä osaa. Kirjoja on edelleen kirjastoista...
Carl von Linné antoi 1700-luvun puolessa välissä meduusa-nimen onteloeläimille, joiden kellomainen ruumis muistuttaa päätä niiden ympärillä liehuvine polttiaislokeroineen. Nimitys tulee antiikin taruston Medusasta, manalan naishahmoisesta hirviöstä, jonka hiukset olivat käärmeitä.
Suomessa meduusa-sanaa on käytetty eläintieteessä jo 1800-luvun loppupuolella.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
1. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ mukaan järjestelmään on kirjattu 3807 Aapeli-nimistä henkilöä, 876 Abel-nimistä ja 141 Aabel-nimistä. Nämä ovat kaikki eri henkilöitä, joten ihmisten mahdolliset kutsumanimet eivät näistä selviä.
2. Abel-nimi tulee heprean kielen sanasta hebel, joka tarkoittaa hengitystä, tuulenhenkäystä, savua, katoavaisuutta, turhuutta. Henkilönnimi Abel on ilmeisesti kuitenkin peräisin akkadin kielen sanasta aplu, joka tarkoittaa poikaa. Aapeli on suomalainen muunnos nimestä. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, 1999)
3. Emme löytäneet yhtään lempinimeä Aapelille, vaikka niitä varmastikin on.
4. Tunnettuja suomalaisia Aapeleita ovat ainakin...
Laulu Harakat ja varikset löytyy nuottijulkaisusta Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (356 perinteistä laulua Karjalan Kiihtelysvaaran alueelta, toimittanut Ahti Sonninen, Karjalaisen kulttuurin edistämisssäätiö, 1978).
Nuottikokoelma on lainattavissa useista Suomen kirjastoista. Mikäli sitä ei löydy oman kirjastoalueenne kirjastosta, voitte tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
https://finna.fi/Record/kuopio.64146#componentparts
Suurin osa Suomen yleisistä kirjastoista noudattaa Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), ks. https://finto.fi/ykl/fi/ Luokitusjärjestelmä sisältää myös paljon ohjeistusta luokitustyöhön.
Luokituksessa pyritään määrittelemään teoksen pääasiallinen aihe ja löytämään sitä vastaava YKL-luokka tai -luokat. Tämä on joskus helppoa ja joskus taas hyvinkin vaikeaa. Kirjastoluokkia voi yhdellä teoksella olla myös useita, jolloin yksi niistä on valittava ns. hyllyluokaksi. Hyllyluokka näytetään kirjaston verkkokirjastossa hyllypaikkana, ja sen perusteella kirja hyllytetään ja paikannetaan kirjaston hyllyistä. Muut luokat kirjataan luettelointitietueeseen, ja niitä voi käyttää apuna tiedonhaussa ja/tai haun rajaamisessa....
Usein sähköisissä kirjoissa on sivunumerot, mutta myös sivunumerottomia e-kirjoja on olemassa. Tällaisissa tapauksissa voit esimerkiksi viitata siihen lukuun tai kappaleeseen, jossa lainattava kohta on. Lisätietoa esimerkiksi täältä: https://libguides.centria.fi/oppariopas/viittaaminen.
On myös syytä pitää mielessä, että viitteiden merkitsemisessä on paljon erilaisia tapoja ja käytäntöjä, jotka vaihtelevat oppiaineiden ja -laitoksien välillä. Esimerkiksi laajaa opinnäytettä kirjoittaessa tällaiset käytännöt olisi hyvä selvittää jo aikaisessa vaiheessa.
Trubaduurin laulu on lp-levy vuodelta 1980. Se sisältää Tapani Suonto -nimisen tekijän säveltämiä, sanoittamia ja esittämiä lauluja. Mikään näistä lauluista ei ole nimeltään Trubaduurin laulu, joten sen nimistä runoa ei tähän levyyn sisälly. Muutakaan tietoa tämän nimisestä runosta en löydä, varsinaista runohakemistoa ei maassamme ole laadittu vaikka se olisi todella tarpeellinen.
Suomen kansallisbibliografian, Fennican, mukaan Viola Renvallin runokokoelmia ei ole käännetty suomeksi. Ainut häneltä suomennettu teos on "Jeesuksen elämä" 1948, joka lienee sijoittuu raamatunhistorian alueelle. Koska kirjaa ei ole kaupunginkirjaston kokoelmissa, en valitettavasti voinut tarkistaa sen siältöä.
Tiedonhaku artikkeliviitetietokannoista (Kati ja Aleksi) ei myöskään tuottanut tulosta. Jos hänen runojaan on käännöksinä vanhoissa kirjallisuuslehdissä,
ainut tapa löytää ne on selata lehtiä. Käännöstä voi kysyä myös Svenska litteratursällskapet i Finland-seurasto puh. 61877454
Saara Kesävuoresta (ent. Saara Sarkkinen) löytyy tietoa pirkanmaalaisia kirjailijoita esittelevältä sivulta: http://www.tampere.fi/kirjasto/kesavuor.htm. Lehtiartikkeleita Sarkkisesta löytyy seuraavista lehdistä: Tyyris Tyllerö 2/89, Teatteri 9-10/ 90, Anna 40/95.
Journal of Documentation löytyy verkosta osoitteesta http://www.aslib.co.uk/jdoc/index.html. Mikäli mieluummin luet paperiversiota, se löytyy Helsingin yliopiston kirjastolta kuten myös paperiversio Journal of the American Society for Information Science and Technology-lehdestä. Tätä taasen pääset lukemaan verkossa kirjastojen työasemilta EBSCO-artikkelitietokannan kautta ( ensin tähän osoitteeseen:
http://www.lib.hel.fi/virkku/hakemisto.html#b sieltä Ebsco--lehtiartikkelien kokotekstitietokanta ja "ylävalikosta" Publication search.
Mikäli kiinnostaa lukea muitakin alan julkaisuja esim. osoitteessa http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1005 taI http://virtuaalikirjasto.uta.fi/ hakusanalla verkkolehdet.
Kysymyksestä ei selviä, minkä alan opinnäytteestä on kyse, mutta ehkä näistä voisi olla hyötyä:
Tekijä(t): Pajari, Annika
Nimeke: Moniammatillinen muistihäiriöisten liikunnallinen ryhmäkuntoutus Päivärinteen kuntoutussairaalassa Annika
Pajari, Sari Vesa
Julkaistu: Oulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Terveysalan yksikkö 1998
Ulkoasu: 74, [12] s.
Sarja: Oulun seudun ammattikorkeakoulu terveysalan yksikkö, kuntoutusalan koulutusohjelma, fysioterapian suuntautumisvaihtoehto
Opinnäyte: AMK-opinnäytetyö
Asiasanat: kuntoutus, muistihäiriöt, moniammatillisuus, kyselytutkimus, liikunnallinen kuntoutus, ryhmäkuntoutus, moniammatillinen yhteistyö
Muu(t) tekijä(t...
Kyseessä on Toivo Orasmaan säveltämä ja Helka Hynnisen sanoittama Tyttären valssi, joka löytyy mm. seuraavista nuottijulkaisuista:
KULTAA ja hopeaa : 21 kauneinta häävalssia.
KOTIMAISTA vanhaan malliin 8.
Parhaiten tietoja Jalmari Saulista löytyy Ismo Loivamaan toimittamasta teoksesta Kotimaisia nuortenklassikoita 1. BTJ 2000.
Saulista on kirjoitettu myös teoksissa Meistä tuli kirjailijoita. G 1947, Kirjailijain kynänjälkiä. K 1976 ja
Grönholm, Jouko: Kirjojen Turku. Cultura 1992.
Välitän asiantuntija-kollegan vastauksen:
Lain 21§:n mukaan "Teos, joka on julkaistu, on lupa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen
yhteydessä... Tämä ei kuitenkaan koske
näytelmä- eikä elokuvateosta."
Eli kun kyse ei ole äänikirjana olevasta näytelmästä, niin saa esittää julkisesti koulussa vaikka kokonaan.
Anna-kirjoista on tehty useita tv-sarjoja ja pari elokuvaa. TV-sarjoja en löytänyt kirjastoista, mutta niitä kyllä kannattaisi tiedustella YLE:n tallennemyynnistä, sillä Annasta kertova tv-sarja on pyörinyt myös Suomen televisiossa lähiaikoina. Myynnissä se ei tällä haavaa näytä olevan. Ohessa linkki http://www.yle.fi/tallennemyynti/.
Annan myöhäisemmistä vaiheista kertova elokuva "Tuulentuvan Anna" sen sijaan on lainattavissa mm. Helsingin kaupunginkirjastosta. Kaukolainan voit tehdä lähimmästä kirjastosta.
Runotytöstäkin on tehty tv-sarja. Sarjan nimi on "Emily of New Moon" ja se on valmistunut vuonna 1998. Kirjastoista sitä en löytänyt.
Lucy M. Montgomery on ollut mukana kuuluisia kanadalaisia käsittelevässä tv-sarjassa, mutta sitä ei...
