Kahteen kysymykseen on jo vastattukin. Tässä aiemmat vastaukset:
"Ryssien kaalimaaksi tai Arkadian puutarhaksi kutsuttiin aluetta, joka alkaa suunnilleen Postitalon ja Lasipalatsin kohdalta ja ulottuu pitkälle Eduskunnan ja Eläinmuseon tienoille asti.
Puutarhan perusti saksalaisyntyinen Christian Bohnhof 1859. 1800-luvun lopulla alueella hoitivat peltojaan "kaaliryssät", jotka kaalin lisäksi viljelivät mausteita, yrttejä ja sipulia. He asuivat alueella vaatimattomissa turvekattoisissa maakuopissa.
Vuonna 1890 alueen halki louhittiin kuilu satamarataa varten ja puutarhat jouduttiin hävittämään."
Lähde:
Hackzell, Kaija: Viertotietä itään ja länteen. 1988.
Esplanadin istutustyöt on aloitettu 1800-luvun alkupuolella ja aluetta kutsuttiin...
Hei!
En löydä antamillasi tiedoilla mistään Suomen kirjastosta kyseistä kirjalaatikkoa tai sen sisältöä. Voit kysyä lisätietoja vielä Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutista Tampereelta. Sinne voi lähettää sähköpostia osoitteella: sni@sci.fi. Instituutilla on myös kotisivut
osoitteessa: http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm
Kirjalaatikon tietoja ei ollut Instituutin Onnet-tietokannassa, mutta läheskään kaikki SNI:n kirjat eivät vielä ole tietokannassa.
Mitä tarkoitat kysymyksellä "minkäkokoisia yksiköitä peruskoulut ovat?". Tarkoitatko ryhmäkokoja? Tilastokeskus tekee vuosittain tilastoa esi- ja peruskouluopetuksesta. Tämän tilaston kotisivu löytyy verkko-osoitteesta => http://tilastokeskus.fi/til/pop/index.html.
Tilastoon liittyvä taulukko-osio löytyy osoitteesta =>http://tilastokeskus.fi/til/pop/tau.html.
Opetusministeriö ja Tilastokeskus tekivät peruskoulujen ryhmäkoosta selvityksen vuonna 2008. Se löytyy osoitteesta => http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2008/12/ryhmakoot.html?lang=fi
Koko oppilaitoksen oppilasmääristä on tietoa Tilastokeskuksen verkkotilaston "Esi- ja peruskouluopetus" =>
http://tilastokeskus.fi/til/pop/index.html
Taulukot -osiossa => http://...
Kirjastoissa käytetään kirjojen muovitukseen ainoastaan ammattikäyttöön tarkoitettuja, laadukkaita kontaktimuoveja. Kulmien taitteleminen umpeen ei Turun kaupunginkirjaston kirjansitojan mukaan ole välttämätöntä, mutta se on kuitenkin suotavaa, sillä näin kulmista tulee kestävämmät. Kaksi senttiä on hyvä taitevara sisäkansilla.
Hei,
Kouvolan pääkirjaston palautusluukku löytyy kirjaston takaovesta. Siis sieltä Alkon ja entisen Anttilan puolelta taloa. Totta kai myös muihin Kyyti-kirjastoihin voi palautusluukun kautta palauttaa Kouvolan pääkirjastosta lainattua aineistoa.
Saat kyseiset ja lukuisat muutkin vanhat aikakauslehdet varmimmin Helsingin pääkirjastosta Rautatieläisenkatu 8. Lehtiä ei sieltä lainata, mutta voit ottaa niistä tarvitsemasi kopiot. Kirjastoon tulevat lehdet näet internetistä osoitteesta http://www.lib.hel.fi, valitse sieltä linkki "lehdet". Lib-Press-tietokannastamme selviävät myös lehtien säilytysajat.
På Åbo stadsbibliotek har vi förutom Aleksi och Artikelsök också tillgång till Helecon Nordic (Handels-
högskolan i H:fors), som också är en referensdatabas. Dessutom kan du pröva på Ebsco, som är en referens- och fulltextdatabas i Internet och innehåller engelskspråkiga tidskrifter från olika områden. Dessa kan användas på huvudbibliotekets referensavdelning, andra våningen.
På adressen http://www.tukkk.fi/kirjasto/Kirjastotietokantasivu.htm ser du vilka databaser är tillgängliga på Finska Handelshögskolan i Åbo.
Laivojen mäntähöyrykoneista löytyi seuraava viite FENNICA-tietokannasta. Kirja on ainakin Helsingin yliopiston kirjastossa, yhteystiedot http://www.lib.helsinki.fi/ .
Railo, Y. K.: Laivojen mäntähöyrykoneet : käytännöllinen oppi- ja käsikirja teknillisiä oppilaitoksia, koneen suunnittelijoita ja konemestareita varten, 1938. (2. painos 1948)
Mäntähöyrykoneista ja höyrykoneista on seuraavat viitteet Helsingin teknillisen korkeakoulun TEEMU-tietokannasta:
Kyrklund, H: Mäntähöyrykoneet : prof. H. Kyrklundin Teknillisessä Korkeakoulussa pitämien luentojen mukaan. Teknillinen korkeakoulu, 1946
Rousi, Lauri: Höyrykoneet. Kansanvalistusseuran Kirjeopisto, 1950
Höyrykoneoppi : teknillisiä oppilaitoksia varten, toimittanut Emil Saraoja, 7. uus. p.,...
Koulukiusaamista käsitteleviä kirjoja Turun kaupunginkirjastossa on mm. luokassa 38.5.
Esim. Salmivalli, Christina: Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä tai Riihelä, Monika: Koulukiusaaminen
ovat tällä hetkellä paikalla.
Asiasanalla "koulukiusaaminen" löytyy 27 viitettä.
Kaivatut vihreäkantiset Laatokan Karjalaan sijoittuvat lastenkirjat lienevät Vuokko Niskasen 70- ja 80-lukujen taitteessa ilmestynyttä Hiekkalan lapset -sarjaa. Siihen kuuluu kaikkiaan kahdeksan kirjaa: Hiekkalan lapset (1978), Hiekkalan lapset matkustavat (1978), Arvo ja Inkeri (1978), Olavi oppii lukemaan (1979), Hyvästi Hiekkala (1979), Älä pelkää, Inkeri (1983), Hiekkalan lapset evakossa (1984) ja Hiekkalan lasten ilonpäivät (1985). Ainakin Hyvästi Hiekkalaan sisältyy kartta. Vuonna 1999 Hiekkalan lasten tarinat julkaistiin kahtena yhteisniteenä Hiekkalan lapset ja Hiekkalan lapset uuteen kotiin, joista ensiksi mainittu sisältää sarjan viisi ensimmäistä ja jälkimmäinen kolme viimeistä osaa. Kirjoja on edelleen kirjastoista...
1. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ mukaan järjestelmään on kirjattu 3807 Aapeli-nimistä henkilöä, 876 Abel-nimistä ja 141 Aabel-nimistä. Nämä ovat kaikki eri henkilöitä, joten ihmisten mahdolliset kutsumanimet eivät näistä selviä.
2. Abel-nimi tulee heprean kielen sanasta hebel, joka tarkoittaa hengitystä, tuulenhenkäystä, savua, katoavaisuutta, turhuutta. Henkilönnimi Abel on ilmeisesti kuitenkin peräisin akkadin kielen sanasta aplu, joka tarkoittaa poikaa. Aapeli on suomalainen muunnos nimestä. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, 1999)
3. Emme löytäneet yhtään lempinimeä Aapelille, vaikka niitä varmastikin on.
4. Tunnettuja suomalaisia Aapeleita ovat ainakin...
Suurin osa Suomen yleisistä kirjastoista noudattaa Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), ks. https://finto.fi/ykl/fi/ Luokitusjärjestelmä sisältää myös paljon ohjeistusta luokitustyöhön.
Luokituksessa pyritään määrittelemään teoksen pääasiallinen aihe ja löytämään sitä vastaava YKL-luokka tai -luokat. Tämä on joskus helppoa ja joskus taas hyvinkin vaikeaa. Kirjastoluokkia voi yhdellä teoksella olla myös useita, jolloin yksi niistä on valittava ns. hyllyluokaksi. Hyllyluokka näytetään kirjaston verkkokirjastossa hyllypaikkana, ja sen perusteella kirja hyllytetään ja paikannetaan kirjaston hyllyistä. Muut luokat kirjataan luettelointitietueeseen, ja niitä voi käyttää apuna tiedonhaussa ja/tai haun rajaamisessa....
Tässä ehdotuksia:
Margaret Atwood: Orgattaresi
Naomi Alderman: Voima
Gert Brantenberg : Egalian tyttäret
Alice Walker : Häivähdys purppuraa
Sara Stridsberg : Unelmien tiedekunta
Pauliina Rauhala : Taivaslaulu
Emmi Nieminen: Vihan ja inhon internet
Märta Tikkanen : Vuosisadan rakkaustarina
Nelli Ruotsalainen : Tätä en pyydä enää anteeksi
Laura Gustafsson : Huorasatu
Jennifer Mathieu : Näpit irti
Charlotte Perkins Gillman : Herland
Kirjasampo.fi-palvelusta voi hakea asiasanalla kirjallisuutta, esimerkiksi vallankäyttö hakutulos: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/vallankäyttö
Valta, vallankäyttö ja yksilö
Chimamanda Ngozi Adichie: Purppuranpunainen hibiskus
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj...
Usein sähköisissä kirjoissa on sivunumerot, mutta myös sivunumerottomia e-kirjoja on olemassa. Tällaisissa tapauksissa voit esimerkiksi viitata siihen lukuun tai kappaleeseen, jossa lainattava kohta on. Lisätietoa esimerkiksi täältä: https://libguides.centria.fi/oppariopas/viittaaminen.
On myös syytä pitää mielessä, että viitteiden merkitsemisessä on paljon erilaisia tapoja ja käytäntöjä, jotka vaihtelevat oppiaineiden ja -laitoksien välillä. Esimerkiksi laajaa opinnäytettä kirjoittaessa tällaiset käytännöt olisi hyvä selvittää jo aikaisessa vaiheessa.
Suomen kansallisbibliografian, Fennican, mukaan Viola Renvallin runokokoelmia ei ole käännetty suomeksi. Ainut häneltä suomennettu teos on "Jeesuksen elämä" 1948, joka lienee sijoittuu raamatunhistorian alueelle. Koska kirjaa ei ole kaupunginkirjaston kokoelmissa, en valitettavasti voinut tarkistaa sen siältöä.
Tiedonhaku artikkeliviitetietokannoista (Kati ja Aleksi) ei myöskään tuottanut tulosta. Jos hänen runojaan on käännöksinä vanhoissa kirjallisuuslehdissä,
ainut tapa löytää ne on selata lehtiä. Käännöstä voi kysyä myös Svenska litteratursällskapet i Finland-seurasto puh. 61877454
På Åbo stadsbibliotek hittar man med ämnesordet "avantouinti" boken
"Avantoon! Avantoon!: Turun avantouimarit ry 1957-1997. En version av
boken finns på nätet(http://personal.inet.fi/musiikki/jyrijussi.rekinen/avanto.htm).
Annars hittar du artiklar med ämnesorden "vinterbad" och "avantouinti" i referensens artikeldatabaser (t.ex. Artikelsök, Aleksi och Kati). I Hufvudstadsbladet 1996-03-11 ingick en artikel av Hedda Biström "Larmet går till hypothalamus därför känns det bra att vinterbada".
På nätet på adressen: http://w.1.173.telia.com/~u17303660/vinterbad.html finns det också kortfattad information om vinterbadning.
Saara Kesävuoresta (ent. Saara Sarkkinen) löytyy tietoa pirkanmaalaisia kirjailijoita esittelevältä sivulta: http://www.tampere.fi/kirjasto/kesavuor.htm. Lehtiartikkeleita Sarkkisesta löytyy seuraavista lehdistä: Tyyris Tyllerö 2/89, Teatteri 9-10/ 90, Anna 40/95.
Heu!
Elektronisen Sukkula-lääninkirjaston sivuilta löydät melko kattavasti tietoja suomalaisten yleisten kirjastojen historiasta: www.uwasa.fi/~sukkula. Sivuilla on linkki osioon Kirjastohistoria.
Lisäksi kannattaa tutustua www.kirjastot.fi -sivuston Kirjastohistoria-osioon. Sen löydät parhaiten www.kirjastot.fi sivuston oman hakemiston kautta. Kannattaa myös tutustua Kansainväliseen kirjan ja kirjastojen historia-tietokantaan osoitteessa http://www.kb.nl/kb/bho/index2.html.
Jos haluat kirjamuotoista aineistoa, esim. Tampereen yliopiston kirjaston Tamcat-tietokannasta (http://tamcat.csc.fi/webvoy.htm) löytyy hakusanalla "kirjastot:historia" tai "library history" kohtalaisen monta teosta, joita voit tilata kaukolainaksi oman lähimmän...
