Säännöt määräävät mm. maalipylväiden korkeuden ja etäisyyden toisistaan, mutta tolppien lukumäärää ei mainita. (Lähde: Suomen jääkiekkoliitto ry, Jääkiekon virallinen sääntökirja 2006-2010).
Googlen kuvahaun perusteella jääkiekkomaaleissa voi olla yksi tai kaksi takatolppaa, tai ei takatolppaa ollenkaan:
http://www.google.com/search?q=j%C3%A4%C3%A4kiekkomaali&rls=com.microso…
Pennin sekä 5- ja 10 pennisen raaka-aineena käytetty kupari korvattiin vuosina 1969, 1977 ja 1983 alumiinilla. Oululainen Numismatics Coins arvioi sen hinnaksi 0,60 €, jos se on leimakiiltoinen, kuntoluokitukseltaan 9. Suomen rahat arviohintoineen 2008 ei anna tästä arviota.
Kirjastosta löytyy kirjallisuutta sukutukimuksen tekoon: sukututkimusoppaita ja sukukirjoja löytyy tietokirjaluokasta 99.3, Kymenlaakson paikallishistorian teoksia puolestaan luokasta 92.875. Samoin esim. lehdet Genos ja Sukuviesti löytyvät kirjastosta. Kirjaston kaukopalvelu palvelee sukututkijoita ja tilaamme esim. sukukirjoja tai mikrofilmeinä kirkonkirjoja muista kirjastoista ja arkistoista. Kotkan pääkirjaston lehtisalissa on mikrofilminlukulaite, jolla sukututkijat lukevat filmejä. Internetistäkin löytyy aineistoa. Kannattaa tarkistaa Finna-tietokannasta (https://www.finna.fi/), jos haluamansa kirkonkirjat ovat luettavissa verkosta. Suomen Sukututkimusseuran internet-sivut (http://www.genealogia.fi) kannattaa myös tutkia.
Siis...
Leo Tolstoin novellissa Vanha ruuna : Hevosen tarina (1886) "päähenkilö" eli ruuna kertoo itsestään näin: "Sukutaulussa nimenäni on Musikka ensimmäinen, (---) mutta lisänimeni on Holstomer, palttinamittari." Ja juuri Holstomer-nimeä vanhasta ruunasta käytetään muuallakin novellissa.
Itseasiassa novellin alkukielinen nimikin on Holstomer (Холстомер - История лошади).
Novellin suomensi Juhani Konkka vuonna 1963 ja se on kokonaisuudessaan luettavissa Leo Tolstoin Valittujen kertomusten toisesta osasta.
https://finna.fi
http://ilibrary.ru/text/1008/index.html
Tolstoi, Leo: Valitut kertomukset II (WSOY, 1963)
Jaksoja tehtiin kaikkiaan 20 kpl. Ensimmäisen tuotantokauden 12 jaksoa lähetettiin ensimmäisen kerran vuonna 1993 ja toisen tuotantokauden kahdeksan jaksoa vuonna 1994.
Laulun suomenkielinen nimi vaihtelee eri julkaisuissa, mutta yleisin nimi on "Tango ruohikolla". Laulusta käytetään myös nimeä "Virtanen" tai kumpaakin nimeä yhdessä. Laulun alkuperäinen nimi on "Tango i det gröna" ja sen on säveltänyt Stig Anderson, joka on tehnyt myös ruotsinkielisen sanoituksen. Ruotsinkielisessä versiossa lauletaan Petterssonista. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo salanimellä Era. Laulu alkaa: "Ihanaa, lapset taisi nukahtaa, Virtanen".
Suomeksi laulun ovat levyttäneet Rauni Pekkala ja Ragni Malmstén. Laulun nuotti (kosketinsoitin, sointumerkit) ja suomenkieliset sanat sisältyvät esimerkiksi "Suureen toivelaulukirjaan", osaan 11.
Tässä palvelussa on vastattu samaan kysymykseen viime vuoden alussa
"Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'jermu' on omapäinen, tiukkaan kuriin sopeutumaton sotilas.
Kustaa Vilkuna totesi Jermun olevan kutsumanimi Jeremiaalle tai Germundille (Etunimet, 1976)."
https://www.biblioteken.fi/asklib_question/133590?from=comments&language_content_entity=fi
Vauva.fi keskustelupalstalla Jermu herätti 2014 erilaisia mielleyhtymiä. https://www.vauva.fi/keskustelu/3939152/ketju/lapsen_nimi_jermu_mita_nimesta_tulee_mieleen
Internetistä löytyvät ainakin seuraavat suomi-englanti-suomi
(Finnish-English-Finnish) sanakirjat: http://dictionaries.travlang.com/ ja http://www.freedict.com/
Jyväskylän kirjastossa on Etelä-Pohjanmaan historiasta saatavilla ainakin seuraavat teokset:
Heikki Klemetti: Kuortaneen vaiheita sanoin kuvin, 1932, luokka 92.88
Reino Ala-Kulju, Teuvo Lagerstedt & Väinö Tuomaala(toim.): Etelä- Pohjanmaa 1970-luvulla, 1971, luokka 92.88
Etelä-Pohjanmaan historia/ julk. Etelä- Pohjanmaan maakuntaliitto,1988, osat 5&6, luokka 92.88.
Kojonen Eero: Alavuden historia 1, 1963, 92.88
Karttunen Mauno: Alavuden kirja, 1953, 42.8
Osa teoksista on varastossa, saat ne pyytämällä tietopalvelusta.
Espoon ja Helsingin kaupunginkirjastoista löytyy kirja
Schellberg, Dirk: Didgeridoo - Ritual Origins and Playing Techniques. Saatavuuden näet aineistotietokannasta http://www.helmet.fi .
Didgeridoosta on runsaasti nettisivuja sekä suomeksi että muilla kielillä. Hae esim googlella http://www.google.fi hakusanoilla didgerido, didgeridoo, didjerido tai didgeridu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Didgeridoo
http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2004-10-10,1…:
Australialaisessa Aboriginal art culture -sivustossa http://aboriginalart.com.au/ esitellään myös aboriginimusiikkia ja digeridoota http://aboriginalart.com.au/didgeridoo/dig_intro.html
Akateemikko Georg Henrik von Wright on varmasti yksi tärkeimpiä suomalaisia filosofeja. von Wright on myös kansainvälisesti merkittävimpiä tiedemiehiämme, hän esimerkiksi seurasi jo vuonna 1948 Ludwig Wittgensteinia Cambridgen yliopiston filosofian professorina. von Wright onkin elämänsä aikana julkaissut huomattavan määrän teoksia ja yksittäisiä artikkeleita. Lisäksi häntä on merkittävänä kulttuurivaikuttajana haastateltu usein eri tiedotusvälineissä. Niinpä mainitsemasi yksittäisen toteamuksen - jonka muodostakaan et ole ihan varma - löytäminen on melko hankalaa.
Seuraavista viitteistä saattaa kuitenkin olla sinulle apua. von Wright on todennut omasta suhteestaan uskontoon Niin & Näin-lehden 2/95 haastattelussa seuraavasti:
"Itse...
Kirjastojen kotisivuilta löytyy tietoa näyttelytiloista. Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, johon toivoo saavansa näyttelynsä esille. Kirjastojen kotisivut löytyvät listattuna Kirjastot.fi-sivustosta, Kirjastot-kanavalta. Helsingin kaupunginkirjaston näyttelytiloista löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/9cf164d0-164c-4912-841b-45ceeb89ae71.aspx .
Aleksi artikkelitietokannasta löytyi hakusanalla Høeg, Peter tieto seuraavista artikkeleista. Näitä artikkeleja voit tiedustella HelMet-kirjastoista.
1. Kuka karkottaisi pimeyden? : Hämeenlinnan Miniteatteri tarttui Peter Høegin tekstiin Saikkonen, Ulla Lapsen maailma 1999, nro 1, sivu 22-24.
2. Hirveä, silti ihan siisti : Hämeenlinna kauhistelee ja ihastelee Miniteatterin Rajatapauksia-näytelmää Kuusela, Matti AL 1999-04-14.
3. Kirjan maku / Marita Joutjärvi, Suvi Ahola Joutjärvi, Marita Kodin kuvalehti 1995, nro 20, sivu 134-141.
4. Aika on ehkä maisema : miten Peter Høeg kadotti ajan Koskelainen, Jukka Nuori voima 1995, nro 3, sivu 4-6.
5. Som en ljusstråle in i mörkret : om Peter Høegs författarskap Willner, Sven Nya Argus 1994,...
Hei,
valtakunnallisista kirjastotilastoista osoitteesta
http://tilastot.kirjastot.fi pystyy näitä lukuja laskemaan.
Suoraan niitä ei sieltä saa, mutta pienellä jakolaskulla onnistuu!
Suomi sijaitsee lähellä napa-aluetta, mistä johtuu, että veden korkeuden vaihtelu on täällä vähäistä. Suomessa vuorovesi-ilmiö - vuoksen ja luoteen vaihtelu - voidaan havaita selvästi vain Strömman kanavalla, joka erottaa Kemiön saaren mantereesta. Lisää tietoa vuorovesi-ilmiöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä löydät esimerkiksi sivulta
http://www.sarkanniemi.fi/oppimateriaali/tahtiakatemia/maapallo/vuorove…
Runo löytyy Paavo Haavikon runokokoelmasta Puut, kaikki heidän vihreytensä (Otava 1966) sivulta 122.
Se löytyy myös kokoelmasta Paavo Haavikko: Kirjainmerkit mustat - runot 1949-1966 sivulta 402.
Sarah Mlynowski on alunperin kanadalainen, syntynyt Montrealissa, mutta asuu nykyään New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Hän on 29-vuotias.
Ensimmäisen romaaninsa Mlynowski julkaisi 24-vuotiaana.
Rintsikoita ja luudanvarsia WSOY (2005)kertoo noitaperheesta. 14-vuotias Sarah saa tietää äitinsä ja siskonsa olevan noitia. Sarjan jatko-osa Konnia ja kielareita on ilmestynyt vuonna 2006 WSOY:n kustantamana.
Suomenkielinen kirjaesittely osoitteessa: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-30676-2
Kahvista irtoaa veteen rasvaa, jos se seisoo liian kauan pannussa tai
keittimessä. Tämä rasva antaa kahville eltaantuneen maun.
Kahvikirjassa (Paulig 1997) neuvotaan kaatamaan pannukahvi porojen päältä kuumalla vedellä lämmitettyyn tarjoilukannuun, jotta se ei muutu kirkeräksi.
Lisää tietoja esim. sivulla http://www.moccamaster.fi/hyva_kahvi
Ainakin joitakin opinnäytetöitä löytyy Theseus-fin eli ammattikorkeakoulujen verkkokirjaston kautta:
- Kamera-assistentti : johdatus kamera-assistenttina toimimiseen filmituotannossa Arriflex 16 SR1 kameran kanssa, Ilkka Klemola (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2006)
- "Sehän on ihan palveluammatti" : naisten kokemuksia kuvaajan ja kameramiehen työstä, Hanna Leppikangas (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2006)
- Kuvausryhmän hierarkia, Laura Valoma (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2008)
- Kolmiuloitteinen elokuvaus, Riku Naskali (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2008)
Työt ovat myös verkossa luettavissa:
http://www.theseus.fi/web/guest;jsessionid=0035FDFD320BCE6E95D6DC5E8ED4…
Elokuvaukseen liittyviä teoksia esimerkiksi nämä:
- Asiaa ruudussa : tv-...
SKS:n vuonna 1972 julkaisema Suomen kielen käänteissanakirja luettelee parisataa kata-loppuista verbiä (s. 95-96). Kirjan kokoamisen jälkeen kieleen pesiytyneet uudissanat tästä tietenkin puuttuvat, mutta siitä huolimatta tämä on ehdottomasti kattavin löydettävissä oleva listaus kaivatunlaisista verbeistä.
