Kirjan kustantaneen WSOY:n sivuilta löytyy esittely:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?main=5&viewId=8&isbn=951-0-23386-2&sub=4&s…
Kirjaesitelmää varten kirja kuitenkin kannattaa lukea itse.
Listaa pohjoismaisista kirjailijoista ja heidän pääteoksistaan, jota pyysit on vaikea antaa Kysy kirjastonhoitajalta -listan kautta. Tulevat oppilaasi ovat nuoria, mutta et kysymyksessäsi kertonut pitäisikö listassa olla nuortenkirjoja. Seuraavia vaihtoehtoja voisi kokeilla listan aikaan saamiseksi. Mene lähimpään kirjastoosi ja esitä tuo kysymys henkilökunnalle. Mieti kuitenkin ennen sitä: pitääkö kirjat olla suomeksi vai alkukielellä, haluatko listalle myös nuortenkirjoja jne. Ja tietenkin tuon tehtävän voi rakentaa opiskelijoille niin, että he itse etsivät pohjoismaisen kirjan, jonka haluavat lukea.
Apuna voi käyttää myös Pohjola-Nordenia ja perustietosanakirjaa. Wikipediasta ei löydy.
En ole aivan varma tarkoitatko luetteloiden suomennoksien nimeä vai luetteloiden sisältämien orkideojen nimiä.
Kaikki suomennetut kirjat löytyvät Kansallisbibliografiasta (https://finna.fi ), mutta näitä ei siellä ole. Näyttää siltä, ettei noita julkaisuja ole suomennettu.
Viljeltyjen kasvien viralliset suomenkieliset nimet löytyvät Puutarhaliiton julkaisusta Viljelykasvien nimistö (http://www.puutarhaliitto.fi/index.php?section=10 ). Sitä saa monista kirjastoista kautta koko Suomen (http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a… ).
Apua saattaa löytyä myös Suomen Orkideayhdistyksestä (http://www.suomenorkideayhdistys.fi/index.php ).
CITES-sopimuksesta löytyy tietoja muutamalta suomalaiselta sivustolta, mutta...
Olisiko kyseessä kirja Uhri isänmaalle: Mikkelin seudun sankarivainajat Suomen sodissa 1939-1945 / [julkaisija] Mikkelin Seudun Sotaveteraanit. Kirja on ilmestynyt vuonna 1997. Siinä on jokaisesta lyhyet henkilötiedot ja useimmista kuva.
Toinen kirja, joka on ilmestynyt 1990-luvulla on
Minuun sattui... : Mikkelin seudun sotainvalidit kertovat, toimittanut Mikkelin seudun sotainvalidit ry vuodelta 1994.
Netistä löytyy runsaasti eritasoisia ilmaisohjelmia kotisivujen toteuttamiseen. Ohessa muutama suomenkielinen ilmaisohjelma, joissa ”domain” tulee palvelun mukana.
http://www.hostingpalvelu.fi/Verkkotunnukset
https://www.avaa-aava.fi/?gclid=CNGn-ZSzh50CFQ-A3godjVVqbA
http://nettisivu.org/
Mikrobitti- lehti rankkasi oheisen englanninkielisen ilmaisohjelman yhdeksi parhaista websivujen toteuttamiseenhttp://www.evrsoft.com/
Internetistä löytyy lisää englanninkielisiä ilmaisohjelmia
hakusanalla ”websites builder tools".
Turun kaupunginkirjastosta löytyi kaksi Työväen sivistysliiton julkaisemaa runokirjaa.
Toinen on Viivat ja pisteet ja toinen
Susanna Huikarin ja Tarja Käsmän Surun kosketus. Kirja on
selkokielinen. Runokirjassa puhutaan kuolemasta ja sen aihettamista tuntemuksista. Äitiydestä tai lapsesta ei puhuta.
Työväen sivistysliitto järjestää runokilpailuitansa piirikunnittain. He näyttävät myös julkaisevan runoja piirikunnittain.
Turun piirikunnan postiosoite on http://www.tslturku.fi/
sieltä voisi kysyä.
Helsingin ja Turun pääkirjastojen tiedot löytyvät kyseisten kaupunginkirjastojen sivuilta. Helsingin tilastot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/ce176615-bdc9-4516-ab6b-2211390c2d66.aspx ja Turun osoitteesta http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=6838. Vuonna 2009 Helsingissä Pasilan pääkirjaston kokoelmissa oli kirjoja 341 644 (mukaan lukien HelMet-kirjavarasto, 184 212 kirjaa) ja Turun pääkirjastossa 458 424 (mukaan lukien varasto, 101 951 kirjaa). Helsingin aika matalilta tuntuviin lukuihin vaikuttanee se, että Helsingissä on useita isoja kirjastoja, kuten Itäkeskuksen kirjasto 101 248 kirjan kokoelmalla ja entinen pääkirjasto Rikhardinkadun kirjasto 96 856 kirjallaan. HelMet-kirjavarasto on Helsingin, Espoon,...
Suomenkielisistä matkaoppaista ainakin Näe ja koe -sarjan Espanja (Tammi, 2009) käsittelee mainitsemiasi alueita. Englanninkielisistä löytyy Lonely planet -sarjan Spain (2009) sekä Back roads Spain (Dorling Kindersley, 2010), joka käsittelee nimenomaan automatkailua Espanjassa.
Espanjan historiasta kertovat esim. Juan Lalagunan Matkaopas historiaan : Espanja (UniPress, 2010), Antony Beevorin Taistelu Espanjasta : Espanjan sisällissota 1936-1939 (WSOY, 2006) ja Jorma Multasen Suomalaisena Espanjan sisällissodassa (K&T Design, 2010). Kirjeenvaihtajana Espanjassa vuosina 1988-1991 toiminut Markku Saksa on kirjoittanut Espanjan arkipäivästä ja oloista kirjan Don Quijoten maassa : reportaasi Espanjasta (WSOY 1992).
Kaunokirjallisuuden...
Maukola on samaa alkuperää kuin Maukonen, joka on yleisempi nimi näistä kahdesta. Maukoset tulevat Keski-Suomesta ja Pohjois-Savon länsiosista. Maukoloita löytyy Asikkalasta, Hämeenlinnasta ja Lahdesta. Mikkosen ja Paikkalan sukunimikirjassa mainitaan, että Janakkalassa on kirjattu Maukolan talo 1539. Molempiin nimiin (Maukola ja Maukonen) sisältyva Mauko viittaisi siihen, että ne ovat kehittyneet etunimestä Magnus ja ehkä myös Markuksesta.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava 2000
Hei !
Koulupuku on tsaarin ajan perinnettä, joka poistettiin käytöstä 1917 vallankumoksen takia. Stalin halusi tämän tradition uudelleen pakolliseksi 1948.
Alla on kolme englanninkielistä viitettä, joista saa hieman lisätietoa.
http://books.google.fi/books?id=yNpjjkTZiPAC&pg=PT57&lpg=PT57&dq=school…
http://en.wikipedia.org/wiki/School_uniform
http://countrystudies.us/russia/52.htm
Hintatietoja löytyy esim. kirjasta "Suomen rahat arviohintoineen 2008". Lisäksi Suomen Numismaatikkoliitto on kustantanut arviohinnaston "Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2013". Molempia kirjoja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Suomen Numismaattinen Yhdistys tarjoaa arviointipalveluja: http://www.snynumis.fi/.
Kuuntelin Youtube:sta Valkoiset ruusut, Valkea ruusu ja Kuihtuneet ruusut nimisiä kappaleita. Lähimmäs ehkä osui Veikko Ahvenaisen sävellys Kuihtuneet ruusut, https://www.youtube.com/watch?v=16PeB1xHCzA . Toinen mahdollinen olisi Valkoiset ruusut https://www.youtube.com/watch?v=LoD6GOOteUc . Tuntuisiko näistä kumpikaan tutulta?
Tarkoitatko runoa, jossa sanotaan: "...olet vapaa tällaisenakin kevätpäivänä/istumaan tavaratalon rappuselle/syömään tötteröjäätelöä"?
Tämä on Helena Anhavan runo. Varsinaista nimeä runolla ei ole, mutta se alkaa "Älä päästä itseäsi tietyn ikäiseksi".
Runo löytyy esimerkiksi kokoelmasta Anhava: Runot 1971-1990, sivulta 107.
Oman mielen mukaisia nettisivustoja löytynee parhaiten googlaamalla. Esimerkiksi Runosydän.net -sivustolla julkaistaan nimellä kirjoitettuja runoja.
Pääkaupunkiseudn kaupunginkirjastojen järjestelmässä et valitettavasti voi selailla tietojasi kotoa käsin. Voin vain suositella, että keräät lainauskuitit kotona sellaiseen paikkaan mistä ne on helppo tarkistaa.
Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta (http://www.libplussa.fi/) parhaassakin tapauksessa vain arvailla kirjan saatavuustiedoista. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia.
Viimeinen Reijo Valkosen Laila Kinnunen : valoa ikkunassa -elämäkerran mainitsema esiintyminen ajoittuu syksyyn 1985. Vuosina 1982-85 Laila keikkaili duona hanuristi Seija Lehtevän kanssa, jonka kanssa laulaja oli aloittanut yhteistyön vuonna 1978. Seitsemän vuoden aikana he ehtivät esiintyä yhdessä "ehkä viitisentoista kertaa". Marraskuun 1985 jälkeen Seijan keikkakalenterissa ei enää näkynyt Laila Kinnusen nimeä.
Yhteisen keikkailun päätyttyäkin Laila ja Seija pitivät yhteyttä. Vielä vuonna 1991 Laila yllytti Seijaa lähtemään kanssaan keikoille, mutta hanke ei koskaan edennyt suuria suunnitelmia pitemmälle. Pelkäksi ajatukseksi oli jäänyt myös Lailan 50-vuotiskonsertti, jota laulaja Ikävalkon mukaan itse kovasti...
Tenorisaksofonilla soiva h on sävel joka kuullaan, kun soittajan nuotissa sävel on cis.
Saksofonit ovat transponoivia soittimia. Niille kirjoitetaan nuotit eri sävellajiin ja siten eri korkeudelle nuottiviivastossa kuin soiva sävelkorkeus edellyttäisi. Tällä on tarkoitus helpottaa soitinperheen muiden instrumenttien soittoa, kun ei tarvitse opetella jokaiselle eri sormituksia.
Tenorisaksofoni on yhden kokosävelaskeleen transponoiva, B-vireinen soitin. Alttosaksofoni on Es-vireinen, joten sille soiva h kirjoitetaan nuottiin gis-säveleksi.
Sävelten nimissäkin on eroa: eurooppalainen perinne puhuu h-sävelestä, mutta amerikkalaisille (ja populaarimusiikissa yleensäkin) saman sävelen nimi on B.
http://www2.siba.fi/aleatori/index.php...
Tämä Turun Sanomien artikkeli ajoittaa mainoksen 90-luvun alkupuolelle. Kyseessä on ilmeisesti mainos "Jaffa Saapuminen", joka olisi Elonetin mukaan valmistunut vuonna 1996.
Helsingin kaupunginkirjastossa asia ei toistaiseksi ole ajankohtainen, koska perintää ei ole annettu ulkopuolisen perintätoimiston hoidettavaksi. Asiasta kannattaa kysellä Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastoista tai perintätoimistoista. Vantaan kaupunginkirjaston saatavia on parin vuoden ajan perinyt Intrum Justitia ja Espoossa vastaava toiminta käynnistyy perintätoimisto Contantin kanssa.
