Huomenta!
Sinun sadunkuulijasi ovat todella pieniä. Suosittelisin heille kuvakirjoja, joissa on suuria värikkäitä kuvia. Paksulehtiset muotoonleikatut kirjat ovat myös hyviä noin pienille. Satukokoelmista suosittelisin Satusaari-sarjaa(ilm. 2004) Siihen kuuluu useita kirjoja, joista voisi valita tarinoita. Kuvakirjoista on myös tehty kokoelmia esim. Grindley: Ystävyys on suuri onni, samoin
Satumaassa-sarja, jossa on hyvin maineikkaita tekijöitä.
Olemme täällä kirjastossa huomanneet, että pienten satutuokiot voisivat kulkea tietyssä, samassa rytmissä. Alku voisi olla aina samanlainen. Ehkä käsinukke voisi aloittaa hetken. Kenties joku vaate, jonka voisit pukea päälle satuhetken alkaessa ja sitten lopussa voisit riisua pois. (Hieno hattu,...
Suomen kielen perussanakirjan (1990) mukaan verbin katsoa eräs merkitys on pitää jonakin, havaita joksikin, olla jotakin mieltä, katsoa jokin tarpeelliseksi. "En katso sitä riistämiseksi" on näin ollen kieliopillisesti oikein. Yhtä oikein on sanoa "en katso, että se on riistämistä" tai "en katso sen olevan riistämistä". Verbi luokitella taas merkitsee jakamista luokkiin, ryhmiin.
Suomen kieleen liittyviin kysymyksiin vastaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto. Neuvontapuhelin p. 020 7813201 ma, pe 9-12, ti-to 9-14(www.kotus.fi/kielitoimisto.
Uusimmat lastenosastojen äänikirjat löytyvät suoraan osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/ftlist^bib178%2C1%2C0%2C11/mode=2 löytyvästä uutuusluettelosta. DVD-levyjen uutuudet saa osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/ftlist^bib173%2C1%2C0%2C42/mode=2, mutta niissä ei ole eritelty, onko kyse aikuisille vai lapsille suunnatuista elokuvista.
Varsinaiseen hakuun tarvitaan hakusana, ja sillä hakeminen onnistuu osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X. Lastenosastojen äänikirjat saa kätevästi laittamalla vapaaseen sanahakuun hakusanan ”äänikirjat”, rajaamalla kohdasta ”Koko aineisto” valinnaksi ”Lasten kokoelma” ja valitsemalla kohdasta ”Järjestä hakutulos” valinnan ”ilmestymisvuoden mukaan”. Paina vain ”Hae”, niin...
Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin Onnet-tietokanta (http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm) antaa kaksi teosta, joissa on Pekka Halosen kuvitus.
Aho, Juhani: Kolme lastua lapsille (WSOY, 1899)
Sisältää kolme Ahon eläinsatua: Surullinen tarina jäniksen pojasta, Iloinen tarina jäniksestä ja pojasta sekä Haltijan joululahjat. Kansi on vaalea, ja kuvassa poika laskee suksilla mäkeä ajaen takaa jänistä, jonka toisesta takajalasta roikkuu ansalanka.
Voionmaa, Väinö: Erämiehet : historiallinen kertomus Pirkkalanpohjasta (Kansanvalistusseura, 1909)
1500-luvulle sijoittuva historiallinen romaani. Kannen kuvassa suksilla liikkeellä oleva Inki katselee piilosta puiden takaa tulessa olevia rakennuksia ja ihmishahmoja...
Voisiko kyseessä olla Walter Moersin ”Huviretki hukkateille”? Kansikuva näkyy osoitteessa http://www.risingshadow.fi/library/book/968-huviretki-hukkateille-seikk…. Se on tosin uudempi kuin muistamasi ajankohta.
Hei!
Kielitoimiston sanakirja lähtee selvittämään sanontaa värin valkoinen kautta ja miten valkoinen väri selitetään mustaksi, vastakohdaksi. Valkoinen valhe juontuu valheesta, mutta ollen viaton, hyvässä tarkoituksessa esitty valhe. Viittauksia muihin kieliin sanakirjassa ei mainita.
Vanhoissa teksteissä esiintyvä lyhenne s.t.s. merktsee suunnillen samaa kuin "toisin sanoen" tai "se on" tai "se tarkoittaa sitä, että...". Sananmukaisesti se on lyhenne ilmaisusta "se tahtoo sanoa".
S.t.s. ja muita vanhoja lyhenteitä on selitetty vuonna 1850 julkaistussa aapisessa "Lukemisen alku-oppi tahi Aapis-Kirja". Se on saatavissa digitoituna Kansalliskirjaston Doria-arkistosta. Selityksiä on PDF-dokumentin sivulla 9, kappaleessa Sanain lyhennykset (§ 26). Aapisen vanhassa kirjaintyylissä pikku-s näyttää hieman f-kirjaimelta.
Linkki pdf-dokumenttiin Doria-arkistossa
Olemme pohtineet kysymystä pitkään. Kummut ilman multakasoja ja järsitty kanto ei kuulostaa myyrän tekosilta. Voisiko kyseessä olla siis rotta? Rotat voivat kaivaa käytäviä ja järsiä puita,
Hannu Salakka on kirjoittanut runoja, novelleja ja romaaneja. Hänen teksteilleen on tyypillistä viivyttelevä pohdiskelevuus ja visuaalinen luontokuvaus. Salakka sai Valtion kirjallisuuspalkinnon v. 1982.
Seuraavista teoksista löydät hänestä enemmän tietoa:
Kotimaisia nykykertojia : 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
Suomalaisia nykylyyrikoita (Kirjastopalvelu, 1986)
Kirja-arvosteluita esim.
Päivien laskut / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Suomen kuvalehti(1996) : 4, s. 63.
Valveunivaeltaja / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Opettaja(1999) : 26-31, s. 25.
Vuoden viimeisenä ja ensimmäisenä yönä / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Tuli & savu 1997 : 3, s. 34-35.
Kirjastojen tietokannat löytyvät osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp?...
Nora Robertsista löytyi valitettavasti hyvin vähän suomenkielistä tietoa. Kustannusosakeyhtiö Gummeruksen kirjailijasivuilla
http://www.gummerus.fi/kustannus/Kirjailija/Kaankauno.htm on kerrottu hieman hänestä.
Kirjassa Twentieth-century romance and historical writers (1990), joka on Joensuun kaupunginkirjastossa käsikirjastossa, kerrotaan, että Nora Roberts on amerikkalainen salanimellä kirjoittava kirjailija. Hän on syntynyt Washington D-C.:ssä ja saanut koulutuksensa Montgomery Blair High Schoolissa Silver Springsissä Marylandissa. Hän on avioitunut v. 1968 Ronald Aufdem-Brinken kanssa ja v. 1985 Bruce Wilderin kanssa ja hänellä on kaksi poikaa. Ammatiltaan hän on sihteeri.
Englanninkielistä tietoa kirjailijasta voit hakea internetistä...
Ainakin Helena Anhavan kokoelmasta Kun on nuorin (1985) löytyy lapsinovelleja, esim. niminovelli Kun on nuorin. Lapsen näkökulmasta kirjoittaa myös Bo Carpelan kokoelmassa Muistan, uneksin (1980).
"Häiden, kuten muidenkin juhlien edellä suomalaiset ovat käyneet saunassa. Etenkin morsiamen ja sulhasen on ollut tärkeää olla puhdas, kaunis ja terve astuessaan uuteen elämänvaiheeseen." (Lainaus kirjasta Kahden kauppa, juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä, Toimittanut Terttu Kaivola)
Morsiussaunasta samainen teos kirjoittaa mm. näin: "Varsinkin morsiamen kylvetykseen kuului monenlaisia rituaaleja... morsianta kylvetti ystävätärjoukko tai tehtävään erityisesti pyydetty vanhempi nainen. Sauna koristeltiin lehvin ja oljin, talvella havunoksin, ja lauteille levitettiin puhtaat lakanat. Saunan eteiseen vietiin pieni pöytä, johon óli katettu kahvia, viinaa tai olutta... Saunan ulkopuolelle kokoontui nuorisoa metelöimään ja...
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta löytyy Turun Sanomat mikrofilminä kyseiseltä päivältä (v. 1905 alkaen). Voitte pyytää kyseisen filmin varastosta ja varata ajan mikrofilminlukulaitteelle (puh. 2620 629). Laitteesta saa myös maksullisia kopioita.
Kyseessä on varmaankin Helena Sinervon Finlandia-palkinnon saanut romaani Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Kuvauksessa tosiasiat sekoittuvat fiktiiviseen kerrontaan, ja tämä on aiheuttanut närkästystä mm. kirjailijan sukulaisten keskuudessa.
Samantapaista kohua aiheutti 1941 ilmestynyt Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kirjailija kuvasi suomalaisen sivistyneistön elämää tosiasioita ja fiktiivistä kerrontaa sekoittaen siten, että päähenkilöt olivat tunnistettavissa.
Internetissä toimii Suomen Näytelmäkirjailijaliiton näytelmät.fi -palvelu, jonka haulla löytyy myös Topeliuksen näytelmiä, ei kuitenkaan kyseistä näytelmää. Näytelmäkirjailijaliiton kirjasto ei myöskään tunne näytelmäversiota Suvikylän Syynestä. Todennäköistä on, että satu on itse muokattu näytelmäksi, jolloin sitä kannattaa kysyä suoraan koululta. Myös Näytelmäkulmasta voitte vielä tiedustella asiaa (internet-osoite: http://www.dramacorner.fi/).
1990-luvulla lama vaikutti suuresti erityisesti kuntien kirjastojen toimintaan. Kirjastopalvelujen kysyntä kasvoi lama-aikana, mutta kunnat joutuivat silti vähentämään kirjastojen resursseja tinkimällä aineistohankinnoissa ja lisähenkilöstön palkkaamisessa. Kirjastolaitos säilyi tästäkin huolimatta kansainvälisessä vertailussa korkeatasoisena, mutta yksittäisten kuntien väliset erot ovat kasvaneet. Vuonna 1999 voimaan astunut uusi kirjastolaki takaa edelleenkin maksuttomat kirjastopalvelut joka kuntaan.
Toinen merkittävä tekijä 1990- ja 2000-luvuilla on ollut tietoyhteiskuntakehitys, jossa kirjastojen merkitys on ollut keskeinen. Kirjastot ovat siirtäneet tietokantojaan, aineistojaan ja palvelujaan verkkoon sekä tarjonneet asiakkailleen...
