Tuija Lehtisen kirjojen monista aiheista en löytänyt bulimiaa, mutta kirjan Vaniljasyndrooma päähenkilönä on lihavuuteensa humoristisesti suhtautuva Milli - ja ihastuminenkin yksi kirjan aiheista. Bulimiaa sairastavasta tytöstä taas kerrotaan esim. Julia Bellin kirjassa Ahmatti ja Reija Kaskiahon kirjassa Pientä purtavaa.
Pukeutumisen historiaa koskevat kirjat löytyvät Tapiolan kirjastossa luokasta 90.21. Muodin historiasta kertovia kirjoja voit etsiä HelMet-verkkokirjastosta kirjoittamalla etusivun hakuun muoti ja historia. Valitsemalla ensin tarkenna hakua voit rajata haun koskemaan vain tiettyä kirjastoa. Tässä muutama teos:
Mare Lappalainen: Vaatteet ennen ja nyt
Peacock: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan
Bruhn: Pukuhistorian kuvasto
Kattavaa luetteloa Suomessa ilmestyvistä ruotsinkielisistä lehdistä ei ole. Asiaa mutkistaa vielä se, että monet ammattilehdet ovat ainakin osin kaksikielisiä. Tässä muutamia sivustoja, joilta löytyy tietoa lehdistä ja erilaisin perustein koottuja luetteloita ruotsinkielisistä suomalaislehdistä:
http://www.tidskrift.fi/sok/?mode=ao
http://sockom.helsinki.fi/journ/mediestr/tidhela.htm
Tervehdys!
Kansalaissodan aikaisia tapahtumia Lappeenrannan seudulla on tarkimmin kuvattu Marko Tikan ja Antti O. Arposen teoksessa Koston kevät (WSOY, 1999). Teoksesssa on paljon henkilötietoa ja henkilöhakemisto. Henkilöhakemisto on myös Tikan teoksessa Kenttäoikeudet. Kansalaissodassa tavalla tai toisella menehtyneiden tietoja voi hakea henkilönnimella Internetissä olevasta tietokannasta Suomen sotasurmat 1914-1922: http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2
Henkilötietoa sisältävät myös muistelmat: Parikka, Jalmari: Viimeinen taisto, Parmanen, Eino I.: Vapaussodan tapahtumat Karjalan armeijakunnan kolmannen rykmentin toiminta-alueella, Hulke, Hugo: Joutsenon punakaartin historiikkia vuosilta 1917-1918.
Valkoisen puolen...
Vantaan kaupungin sivulta http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;14800;39247 löydät tiedot kesätyöpaikan hakemisesta. Tämän vuoden osalta hakuaika kirjastojen kesätyöhön on ollut 25.1.-28.2.2011 eli se on ikävä kyllä jo ohi.
Uuden HelMet-kirjastojen kirjastokortin saat kadonneen tilalle mistä tahansa Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä. Kortti maksaa kolme euroa mutta alle 15-vuotiaille vain kaksi euroa. Uuden kortin hankkimiseksi tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alle 15-vuotiailta käy myös kuvaton Kela-kortti. Uuden kortin myötä kirjastokortin numero muuttuu mutta nelinumeroinen pin-koodi pysyy samana kuin ennen.
Uuden kortin hankkimiskerroille ei ole olemassa rajaa, joten uuden kortin voi saada, vaikka olisi hävittänyt korttinsa vaikka kymmenenkin kertaa. Jokaisesta kadonneen tilalle tehdystä uudesta kortista menee kuitenkin aina tuo kahden tai kolmen euron maksu.
Voisikohan olla kyse "Marjatan kangas" -nimisestä sadusta, jonka on kirjoittanut Aura Jurva? Satu sisältyy Aura Jurvan satujen kokoelmaan "Tuulen tarinoita". Kuvat kirjaan ovat piirtäneet Rudolf Koivu ja Ester Hjelt-Cajanus. Kirja on alunperin julkaistu vuonna 1913 WSOY:n sarjassa Suomen lasten kirjoja XV. Kirjassa on 111 sivua.
"Marjatan kangas" -satu alkaa näin:
"Oli kerran ukko ja akka. Heilla oli paljon lapsia, joista vanhimman nimi oli Marjatta. Marjatan oma äiti oli kuollut, hänellä oli siis äitipuoli ja sisarpuolia."
Sadussa Marjatta päättää ruveta kutomaan kangasta, kun paha äitipuoli antaa tytön tuntea, ettei tämä muuhun kelpaa. Marjatta kutoo ullakolla satumaisen kaunista kangasta langoista, jotka hän on itse kiertänyt...
Mikkelin kaupunginkirjastossa Länsi-Savo säilytetään sekä mikrofilmeinä että fyysisinä lehtinä. Valitettavasti pääkirjasto on remontissa 2.9.12012 saakka. Tilapäinen lehtisali toimii (Maaherrankatu 10) ajalla 18.6.–16.8.2012. Tällä hetkellä elokuussa 2012)Länsi-Savon vuosien 1984-1985 numerot voi lukea Kansalliskirjastossa mikrofilmeiltä.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Kysymykseen ei voi vastata faktoilla, mutta todennäköisin selitys on siinä, ettei meillä ole yhtenevää käsitystä siitä, mitä "terveellisyys" tarkoittaa. Kun mukaan otetaan sekä makuasiat että esimerkiksi lihansyöntiin liittyvät eettiset näkemykset, lienee käsillä liian monimutkainen asia, jotta yksimielisyyttä voitaisiin löytää.
On kuitenkin tärkeätä tehdä ero ihmisen biologiseen ja kulttuuriseen ruokavalioon. Biologisestihan ihminen on sopeutunut syömään miltei kaikkea muuta elollista paitsi heinää. Luonnossa eläimet syövät ensisijaisesti ravintoa, jota on saatavana ja joka "sopii" niiden geneettisen koodin mukaiseen elämäntapaan. Ilmeisesti on kuitenkin niin, että eläimilläkin on biologinen valmius monipuolisempaan ravintoon kuin mihin...
Maidon säilymisessä tärkein tekijä on kylmäketjun katkeamattomuus, eli maito pitäisi mahdollisimman nopeasti saada kaupasta jääkaappiin. Mitä pidemmäksi ajaksi kylmäketju katkeaa, sitä todennäköisempää on, että maito pilaantuu. Paras lämpötila sille on 4-6 astetta.
Pastöroitu maito säilyy paremmin kuin raakamaito, joka on syytä käyttää kahden päivän sisällä ja säilyttää noin neljän asteen lämpötilassa.
Hyvin säilytetyn maidon pitäisi säilyä ylikin parasta ennen -päivämäärän, mutta toisaalta se voi pilaantua muutamassa päivässäkin, jos säilytyksen kylmäketju katkeaa.
Nämä tiedot ovat peräisin Ylen uutisista ja Maito ja terveys ry:n -sivustolta:
http://yle.fi/uutiset/maito_sailyi_kayttokelpoisena_yli_kuukauden/61095…
http://www....
Yksi ehdokas kaivatuksi runoksi voisi olla Oiva Paloheimon Hautausmaalla, jossa vanha lehtori ja Kuolema kulkevat hautausmaalla ja keskustelevat kukista: "Iltamyöhällä vielä kulki ja kyykisteli / hautausmaalla kaksi kumaraselkäistä vanhaa. / Yhä enemmän lämmenneinä / he haasteli innostuneesti / kukkasten elämästä."
Suomen runottareen valittujen Paloheimon runojen joukossa tätä tosin ei ole.
Hei,
Kirjastokimppoja on Suomessa 27 kappaletta: Anders (Kokkola), Blanka (Parainen), Eepos (Seinäjoki), Fredrika (Pietarsaari), Heili (Lappeenranta), Helle (Porvoo), Helmet (Helsinki), Kainet (Kajaani), Keski (Jyväskylä), Kiri (Haapajärvi), Kirkes (Kerava), Kyyti (Kouvola), Lapin kirjasto (Rovaniemi), Lastu (Lahti), Loisto (Loimaa), Louna (Forssa), Lukki (Lohja), Lumme (Mikkeli), Outi (Oulu), Piki (Tampere), Ratamo (Hyvinkää), Rutakko (Iisalmi), Satakirjastot (Pori), Tiekkö (Ylivieska), Vaara (Joensuu), Vanamo (Hämeenlinna) ja Vaski (Turku). Niiden oletettavasti isoimmat kunnat ja siten kirjastot ovat suluissa nimen perässä.
Lisäksi osa kirjastoista ei kuulu mihinkään kimppaan kuten Kangasniemi, Kirkkonummi, Kuopio, ...
On arveltu, että Raappana on muovautunut sukunimeksi ristimänimen Rafael karjalaisesta puhuttelumuodosta Rapo. Toisaalta itä- ja pohjalaismurteissa raappanaksi on nimitetty pitkää, laihaa ja heikkovoimaista ihmistä. Raappanoista löytyy asiakirjamerkintöjä jo 1500- ja 1600-luvuilta, joten Gananderilla ja lintutieteilijöillä tuskin on tekemistä nimen alkuperän kanssa.
Raappanan ja merisirrin yhteys on vähintäänkin kyseenalainen: Kaisa Häkkisen Linnun nimi -kirja listaa sen ryhmään "nimitieto ei todennäköisesti kuulu kyseiselle lajille". Gananderin sanakirjassa raappana esiintyy hyvin epämääräisenä, suoniityllä elävän ja huonosti lentävän linnun nimityksenä, niin kuin kysymyksessäkin mainitaan. Lönnrotin nimiluettelossa se...
Raappahousut ovat paksusta puuvillakankaasta valmistetut pitkät alushousut. Raappahousuja käytetään kovilla pakkasilla varsinaisten alushousujen ja päällyshousujen välissä, jolloin niitä voidaan sanoa myös välihousuiksi.
https://yle.fi/uutiset/3-6030921
Kaikki Suomen presidentit ovat haudatut arkkuhautauksella. Kyösti Kallio on haudattu Nivalaan sukuhautaan, Svinhufvud Luumäelle myös sukuhautaansa. Kaikki muut Suomen edesmenneet presidentit on haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Relander ja Ståhlberg lepäävät Hietaniemessä sukuhaudoissa kuin myös Paasikivi. Mannerheim lepää sankarihautojen keskellä, hän esitti toiveen jo talvisodan aikana saavansa viimeisen leposijansa sotilaidensa kanssa samaan paikkaan. Kaikki muut presidentit, Kekkonen, Koivisto, Ryti, Ahtisaari lepäävät Hietaniemen uutta kappelia vastapäätä. Myös kolumbaario sijaitsee presidenttien hautojen vastapäätä.
Suomen yleisistä kirjastoista ei löydy haluamaasi videota. Syynä tähän voi olla se, että kirjastot eivät saa läheskään kaikkiin elokuviin lainausoikeuksia. Kannattaa tiedustella Mieletöntä maailmanhistoriaa (History of the World, part 1) videovuokraamoista.
Roomalaisen poliitikon ja kansankiihottajan Publius Clodiuksen sisar Clodia (ajan muodin mukainen kirjoitusasu klassillisen Claudian sijasta) 95-44? eKr. on yksi aikakautensa kevytmielisiä ja pahamaineisiakin naishahmoja. Clodian aviomies oli konsuli Quintus Metellus Celer, rakastajia mainitaan olleen lukuisia. Nyt käytettävissä olevat tiedolähteet mainitsevat kaksi ; kuuluisan runoilija Catulluksen, joka ikuisti Clodian lemmenrunoihinsa nimellä Lesbia, ja Marcus Caelius Rufuksen.
Lisää tietoa Clodiasta saat Paavo Castrenin teoksista Uusi antiikin historia s. 354 sekä Antiikin käsikirja. Myös klassikko J.P.V.D. Balsdon, Nainen antiikin Roomassa kertoo tiedot Clodiasta (ss.47-49). Mm. siinä mainitaan Clodian kodin sijainneen Palatinus-...
Orimattilan seurakunnan historia: Orimattilan seurakunnan 300 vuotismuisto-: 1636-1936(toim. Sakari Loimaranta), Lahti 1935 on saatavissa Tapiolan kirjaston varastossa, puh.81657300. Tapiolan kirjastossa sijaitsee erityinen Uusimaa-varasto vanhoille kirjoille, sieltä voi tiedustella myös muita teoksia. Uudemmat Orimattilaa koskevat kirjat löytyvät Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmasta ja netistä osoitteesta www.helmet.fi (pääkaupunkiseudun yhteinen tietokanta) klikkaamalla sanahakua: orimattila historia.Kirjat voi em. osoitteessa varata mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon toimitettavaksi, jos kirjastokorttiin on liitetty nelinumeroinen pinkoodi. Varausmaksu 50 centtiä maksetaan noudettaessa
Nettikahviloiden määrä Suomessa ei selviä mistään rekisteristä tai tietokannasta. Voit halutessasi etsiä nettikahviloita Internetin hakukoneilla esimerkiksi sanoilla nettikahvilat tai Internetkahvilat.
Kaupparekisteristä voi etsiä yritysten tietoja hakusanalla osoitteessa http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet.html mutta sielläkään ei nettikahviloita ole eritelty.
Kustannusosakeyhtiö Tammen tietojen mukaan Sinikka Nopola on syntynyt Helsingissä. Hänen julkaisemiensa kirjojen joukosta en löytänyt omaelämäkertaa. Mutta elämäkertaluonteisia artikkeleja hänestä on toki tehty, esim. seuraava lehtiartikkeli:
Tekijät: Saari, Kirsikka
Nimeke: Kirjailija Sinikka Nopola : mitä meistä tuli isona
Julkaisussa: Ylioppilaslehti 87 (2001) : 18, s.
