Vantaan kaupungin kirjastojen kesätyöpaikat tulevat hakuun alkuvuodesta ja ovat tavallisesti olleet haettavissa helmikuun loppuun asti. Haku tapahtuu kaupungin nettisivujen kautta osoitteessa https://www.tyonhaku.vantaa.fi/ .
Voisit myös osoittaa kiinnostuksesi Lumon kirjastoa kohtaan vaikkapa käymällä siellä paikan päällä ja kertomassa vähän itsestäsi. Tällä tavalla henkilökunta saa sinusta käsityksen ja parannat pääsymahdollisuuksiasi, sillä kesätyöpaikkojen hakijoita kirjastoihin on aina todella paljon.
Simo Puupposesta eli Aapelista löytyy tietoja monista eri lähteistä, mm. seuraavista teoksista:
- Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin
- Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon
- Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (teos on vuodelta 1967)
Mainintoja Aapelista on myös mm. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa, Otavan kirjallisuustiedossa ja Matti Kuusen toimittamassa teoksessa Suomen kirjallisuus.
Parnassosta (3/1959)löytyy Jouko Tyyrin kirjoittama artikkeli Aapelin rooli ja maailma. Jyväskylän kaupunginkirjaston lehtileikekokoelmassa on myös joitakin sanomalehtileikkeitä Aapelista.
Kirjastosta voi toki kysellä kirjavinkkareita kouluunkin. Useissa kirjastoissa on viime vuosina satsattu kirjavinkkaukseen. Yleisemmin käydään ala-asteilla, mutta on myös yläasteikäisten nuorten kirjallisuuteen perehtyneitä kirjastonhoitajia. Kirjavinkkareista on tekeillä valtakunnallinen lista.
Kannattaa ottaa yhteyttä lähikirjastoon ja neuvotella. Jos ei kunnassasi vielä ole resursseja kirjavinkkaukseen kouluilla, saat varmasti sovittua vierailuajan kirjaesittelyineen kirjastoon.
Kyseessä voisi olla ranskalainen elokuva: Sammakoiden ennustus, jonka on ohjannut Jacques-Rémy Girerdin (v. 2004). Tarkempi kuvaus löytyy Koulukinon sivulta.
Nettisanakirjan mukaan sanonnalla "kaikkien taiteen sääntöjen mukaan" tarkoitetaan, että jokin asia tehdään mahdollisimman taitavasti, hyvin, oikeaoppisesti tai taidokkaasti. Asiaa ei siis hoideta hutiloiden tai säännöistä (kirjoitetuista tai kirjoittamattomista) piittaamatta.
Lähde:
Sivistyssanakirja. https://www.suomisanakirja.fi/s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6. Viitattu 22.10.2020
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on lukuisia kielikursseja ja oppikirjoja haluamistasi kielistä.
Aineistotietokannastamme osoitteessa http://libplussa.fi voit hakea näitä seuraavasti: valitse kohta asiasana tai luokka, ja kirjoita"portugalin kieli ja kielikurssit". Oppikirjatkin saat selattavaksi erikseen kirjoittamalla samaan kohtaan vain portugalin kielen luokan "868".
Ranskan kielisiä haetaan samalla tavalla, mutta ranskan kielen oppikirjojen luokka on 866. Pääset myös katsomaan saatavuustietoja, eli missä aineistoa on paikalla.
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville kysymäänne tietoa käytettävissämme olevista lähteistä.
Suosittelemme kääntymään asiassa subtv:n puoleen.
http://www.subtv.fi
Tuija Lehtisen kirjojen kustantajan Otavan syksyllä ilmestyvien kirjojen luettelossa ei ole mainintaa että www.liisanblogi.net olisi saamassa jatko-osaa. Tuskin siis sellainen ilmestyy ainakaan tänä vuonna.
Liisa Virtasen (Lehtisen romaanin päähenkilön) kuulumisia voi kyllä seurata netistä Liisan blogista, osoite www.liisanblogi.net
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (2004) kertoo, että Mitja on Suomen ortodoksisessa kalenterissa mainittu Demetrioksen eli Diitrin venäläinen kutsumamuoto. Lisäksi Mitjan lähtökohtana voi olla Mikael. Demetrios-nimen
pitkähkö selitys löytyy tästä Lempiäisen kirjasta.
Ortodoksinen kalenteri löytyy http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Laulunsanat määritellään tekijänoikeuslainsäädännössä teoksiksi, joiden suoja kestää 70 vuoden verran tekijän kuolemasta alkaen. Niinpä pop-laulujen sanoitusten julkaiseminen ilman tekijän lupaa on laitonta. Tämän vuoksi netistä ei löydy yksittäistä kattavaa laulunsanatietokantaa.
Laulunsanoja on kaikesta huolimatta runsaasti saatavilla internetissä. Paras tapa etsiä niitä mm. googlen avulla on hakea jollakin laulun fraasilla tai nimellä.
Yahoolla on muuten suunnitteilla laillinen laulunsanojen tietopankki, josta löytyy tietoa Tietokone-lehden artikkelista sivulta: http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=30302&tyyppi=1
Asiaa käsitellään esim. seuraavissa teoksissa:
- Jari Paavonheimo: Digitaalisen ja painetun rajalla : kirjoituksia kirjasta, digitaalisuudesta ja kirjastosta (2006). Osa teoksen aineistosta on netissä http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/viest/pg/paavonheimo/digitaal… .
- Kirjastot it-ympäristössä, 2005
- Raine Wilén, Terttu Kortelainen: Kirjastokokoelmien kehittämisen ja arvioinnin perusteet, 2007. Tässä kirjassa on esim. artikkeli: Painettujen ja digitaalisten julkaisujen valinta.
Google Scholarista http://scholar.google.fi/ hakusanoilla digitaalinen kirjasto löytyi useita aiheeseesi liittyviä viitteitä, mm.
- Digitaalisen kirjaston infrastruktuuri http://elektra.helsinki.fi/se/k/1459-3467/50/1/digitaal.pdf
tai kokemuksia...
Kirjaston tietokoneilta pääsee käyttämään Viola-tietokantaa, joka on Suomen kansallisdiskografia. Sieltä löytyy tekijä-hakusanalla Koskenniemi, V.A. runsaasti aineistoa, sekä äänitteitä että nuotteja. Viitteistä ei kyllä ilmene, onko runo kirjoitettu ensin ja sitten sävelletty, vai päinvastoin eli ensin on tehty sävellys ja siihen sitten sanat.
Viola löytyy kirjaston kotisivun kautta linkistä Tietokantoja ja hyödyllisiä linkkejä. Sieltä kohdasta Linnea löytyy Viola, jonka hakuun pääsee klikkaamalla esittelysivu-linkkiä.
Georgie Porgien on suomentanut ainakin Kaarina Helakisa. Hänen käännöksensä Jussi pussi löytyy esimerkiksi Henriette Willebeek le Mairin kuvittamasta Hanhiemon runoja -kirjasta (Otava, 2000).
Kouvolan pääkirjastossa on mikrofilmeillä Kouvolan Sanomia vuodesta 1910 lähtien ja Elimäen Sanomia 1.12.1976 lähtien. Mikrofilmejä voi käydä lukemassa kirjastossa. Laitteella voi skannata, tulostaa ja tallentaa muistitikulle. Mikrofilmin lukulaitteelle on varattava aika, puh. 0206154750.
Varisperhe ja käkiperhe -runon kirjoittaja on A. V. Haarnoja [A. V. Perälä]. Se on julkaistu ainakin Une Haarnojan [Aune Perälä] toimittamassa kokoelmassa Kuororunoja pienille (Valistus, 1949).
Tarkoitatko HelMet-kirjaston lainattavia e-kirjoja? Tarvitset sitä varten iPadillesi Bluefire Reader -lukuohjelman. Tietoa ohjelmasta ja sen käyttöohjeet löytyvät Ellibsin verkkosivuilta http://www.ellibs.com/fi/node/103632. Sivuilla puhutaan kirjojen ostamisesta, mutta samat periaatteet toimivat myös kirjaston e-kirjoja lainatessa.
Valitettavasti kirjastojen myyntiin menevistä poistokirjoista ei ole olemassa mitään yhteistä tietokantaa, joten en tuohon pysty vastaamaan. Gulla-kirjoja ei enää ole kovinkaan runsaasti kirjastoissa, joten niitä tuskin löytyy helposti kirjastojen myynnistäkään.
Kehottaisin ennemmin kääntymään antikvariaattien puoleen tässä asiassa. Helsingin Messukeskuksessa on kirjamessut ensi viikolla 27.-30.10. Siellä on hyvin edustettuina myös antikvariaatteja ympäri Suomea. Sieltä saattaisi jotakin löytyä tai ainakin voi saada tietoa, mistä Gulla-kirjoja kannattaisi kysyä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista voi myös lainata Gulla-kirjoja. Helmet-sivustolta voi katsoa, mistä kirjastoista kirjoja löytyy (www.helmet.fi) tai kirjoja voi kysyä lähikirjastosta...
